Suomessa on ryhdytty antamaan kolmansia koronarokoteannoksia, joten rokotteiden teho herättää tällä hetkellä paljon keskustelua.
Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä on näkynyt viime viikkoina väite, että COVID-19:n sairastaminen antaa paremman suojan virusta ja sen variantteja vastaan.
Väite on totta. Koronataudin sairastamiseen ilman rokotusta liittyy kuitenkin tutkimustiedon valossa huomattavasti suurempia riskejä kuin sen sairastamiseen rokotettuna. Riskit ovat myös suurempia kuin rokotusten haittavaikutukset.
Science-lehdessä elokuussa julkaistun artikkelin mukaan sairastetun koronataudin jälkeen kehittyy luonnollinen immuniteetti, joka tarjoaa paremman suojan koronaviruksen deltavarianttia vastaan kuin kaksi annosta BioNTechin ja Pfizerin Comirnaty-rokotetta. Syitä voivat olla koronarokotteiden tehon hiipuminen ajan mittaan tai niin sanottu läpäisyinfektio, joita on käsitelty Suomessa esimerkiksi Iltalehden jutussa sekä Taloussanomien kolumnissa.
Israel alkoi rokottaa tehokkaasti kansalaisiaan jo loppuvuodesta 2020. Maassa on kerätty huomattavia määriä dataa esimerkiksi Maccabi Healthcare Services -tietokantaan, jossa on rekisteröitynä 2,5 miljoonaa israelilaista. Science-lehden mukaan tutkimusryhmä havaitsi, että alkuvuonna rokotetut ihmiset saivat kesällä 6–13 kertaa todennäköisemmin koronatartunnan kuin henkilöt, jotka olivat sairastaneet taudin ilman rokotusta. Tutkimukseen sisältyvän analyysin mukaan yli 32 000 terveydenhuoltohenkilöä vertailtaessa huomattiin, että riski saada oireinen koronavirustauti oli 27 kertaa suurempi ja sairaalahoidon riski 8 kertaa suurempi rokotettujen keskuudessa kuin koronan jo sairastaneiden keskuudessa.
Eräässä tutkimuksessa löydettiin toisaalta viitteitä siitä, että kaikkein parhaimman suojatason antaa sairastettu tauti yhdessä yhden rokoteannoksen kanssa. Tämä olisi Science-lehden artikkelin mukaan myös paras yhdistelmä uusia variantteja vastaan. Eli kumpikaan yksistään – sairastettu tauti tai rokote – eivät antaisi yhtä hyvää suojaa kuin nämä kaksi yhdessä.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteaa, että yksi rokoteannos antaa todennäköisesti riittävän suojan taudin sairastaneille. Tilannetta kuitenkin seurataan, eikä ole varmaa tarvitaanko tehosteannoksia myöhemmin. Israelissa kolmansia rokoteannoksia on jaettu laajasti, ja niiden antama suoja on erittäin korkea. Times of Israel -lehti kertoi lokakuun alussa, että rokottamattomien israelilaisten todennäköisyys kuolla koronatautiin oli 50 kertaa suurempi kuin kolme kertaa rokotettujen. Rokottamattomien todennäköisyys sairastua vakavaan koronatautiin oli vastaavasti 65 kertaa suurempi. Kaksi kertaa rokotetuilla ja alle 60-vuotiailla erot rokottamattomiin olivat pienemmät mutta silti selkeät.
Virusvariantit, kuten tällä hetkellä eniten tartuntoja aiheuttava delta, saattavat aiheuttaa lieväoireista ja joissain tapauksissa myös sairaalahoitoa vaativaa koronatautia myös rokotetuilla. THL:n mukaan niin sanotun täyden rokotussarjan, eli kaksi rokotetta saaneilla, tartunnat ovat selvästi harvinaisempia kuin vain yhden rokotuksen saaneilla. Täysin rokotetuista on THL:n mukaan sairastunut vakavaan koronatautiin kaksi henkilöä 100 000:sta (tilanne 14.10.2021). Lokakuun alkupuolella rokottamattomat 12–79-vuotiaat joutuivat erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Tehohoidon tarpeessa ovat olleet eniten 40–60-vuotiaat rokottamattomat.
Kun ihminen altistuu virukselle tai rokotteelle, alkaa muodostua vasta-aineita, ja niitä on aluksi paljon. On normaalia, että vähitellen vasta-aineiden taso alkaa laskea, jos virukselle ei altistuta uudelleen. Tämä on tyypillistä kaikkien infektioiden ja rokotusten jälkeen. Yleensä vasta-ainetason laskua on nähtävissä kuuden kuukauden jälkeen. Pitkäkestoinen immuniteetti ei kuitenkaan perustu vasta-aineisiin, vaan elimistön kykyyn tuottaa niitä nopeasti, kun henkilö altistuu virukselle (muistisolut). Vasta-aineet ovat yksinkertaistaen ikään kuin ensimmäinen puskuri, jotka suojaavat oireiselta infektiolta. Pitkäkestoisempi suoja auttaa estämään vaikeata tautimuotoa. Monien tartuntatautien sairastaminen antaa voimakkaan immuniteetin, joka kestää koko elämän. Tämän hetken tiedon mukaan SARS-CoV-2-virukset eivät kuitenkaan ole sellaisia. Siksi esimerkiksi Suomessa katsotaan, että koronarokotteen suojatason laskua on hyvä tehostaa lisäannoksilla.
Ihmisen elimistö vanhenee iän myötä ja samalla vanhenee myös immuunipuolustus. Tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että yli 80-vuotiailla edes kaksi rokotusta ei välttämättä suojaa vakavalta taudilta. Sairaalahoitoon joutuneista kahden rokotteen saajista suuri osa on ollut juuri ikäihmisiä. Usein heillä on ollut jokin muu syy sairaalaan päätymiselle, kuten sydämen vajaatoiminta tai sydäninfarkti, vaikka myös viruksella on voinut olla vaikutusta.
On siis totta, että sairastettu koronavirustauti antaa paremman suojan kuin rokotteet, mutta on vastuutonta käyttää sitä argumenttina sille, että rokote pitäisi jättää ottamatta. On selvää näyttöä siitä, että rokote suojaa vakavalta taudilta tai kuolemalta. Kukaan ei tiedä, mikä arpa lankeaa omalle kohdalle.
Kun pandemia puhkesi, uudesta koronaviruksesta ei tiedetty mitään. Tutkimustietoa kerätään parhaillaan edelleen lisää useissa tutkimushankkeissa rokotusten ja koronataudin antamien vasta-aineiden tehosta. Tiedot voivat siksi vielä muuttua.
Tarkistukseen ovat antaneet taustatietoja HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen ja Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Jaa eteenpäin
