Perustuslain turvaamia perusoikeuksia voidaan tietyin ehdoin rajoittaa, mikä ei käynyt ilmi Riikka Purran vaalitentissä esittämästä kommentista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra väitti MTV:n kunta- ja aluevaalien Puheenjohtajatentissä 2. huhtikuuta, että perustuslaki estäisi lääkärien velvoittamisen työskentelyyn julkisella sektorilla. Väite oli yksi norjalaisen startup-yrityksen Factiversen tekoälytyökalun tentistä suoran lähetyksen aikana poimimasta yli 120 tosiasiaväitteestä.
Työkalu ei kuitenkaan itsenäisesti pystynyt tarkistamaan väitteen todenperäisyyttä, joten Faktabaarin faktantarkistajat päättivät tarkistaa väitteen.
Lue lisää: Factiversen tekoälysovellus listasi 128 väitettä MTV:n Puheenjohtajatentissä
Purra totesi tentin kohdassa 54.49: “Minun puolueeni on joskus esittänyt sitä, että lääkärit pitäisi velvoittaa työskentelemään julkisella puolella, mutta olemme ymmärtäneet, että tämä ei ole perustuslakimme puitteissa mahdollista.”
Puheenjohtajista myös Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik) kannattivat velvoittavuuden lisäämistä sekä Minja Koskela (vas), Antti Lindtman (sd) ja Antti Kaikkonen (kesk) jokseenkin kannattivat velvoittavuuden lisäämistä. Esityksestä toivotaan helpotusta julkisen sektorin lääkäripulaan.
Faktabaarin tekemän selvityksen mukaan väite ei pidä paikkaansa. Lääkärien velvoittaminen julkiselle sektorille rajoittaisi perustuslain turvaamia perusoikeuksia, kuten perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattua henkilökohtaista vapautta ja 18 §:n 1 momentissa turvattua oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla, mutta se ei yksiselitteisesti tarkoita, että perustuslaki estäisi kyseisen toimen. Perusoikeuksiakin voidaan rajoittaa tarpeeksi painavista syistä. Näin on toimittu esimerkiksi monien puolustusalan tutkintojen osalta.
Lääkärien palvelussitoumus ollut esillä jo vuosia
Purra ei vaalikeskustelussa eritellyt puolueen selvittämää tapaa, jolla lääkärit velvoitettaisiin työskentelemään julkisella sektorilla. Kysyimme, mutta emme saaneet Purralta kommenttia asiasta tarkistuksen julkaisemiseen mennessä. Tässä faktantarkistuksessa teemaa arvioidaan yleisellä tasolla.
Keinoista saada lääkäreitä julkiselle sektorille on puhuttu jo vuosia. Eräs tapa olisi vaatia lääkäriopiskelijat allekirjoittamaan palvelussitoumus. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) teki asiasta lakialoitteen alkuvuonna 2024. Kymäläisen aloitteessa ehdotetaan yliopistolakiin lisättäväksi, että lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto-opintoihin hyväksyttyjen tulisi kirjallisesti sitoutua siihen, että he tutkinnon suorittamisen jälkeen työskentelisivät hyvinvointialueella tai kunnassa vähintään kolmen vuoden ajan. Aloite on kesäkuussa 2025 sivistysvaliokunnan käsiteltävänä.
Kymäläinen teki samasta aiheesta toimenpidealoitteen vuonna 2012. Silloin hän ehdotti, että lääkärit sitoutettaisiin työskentelemään julkisella sektorilla viiden vuoden ajan. Aloite raukesi valiokunnassa.
Oppositiopuolue keskusta ehdotti loppuvuonna 2024, että “lääketieteen opiskelijat voitaisiin velvoittaa olemaan töissä vain joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa, koska veronmaksajat maksavat heidän koulutuksensa.”
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari teki aiheesta kirjallisen kysymyksen helmikuussa 2025. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) totesi vastauksessaan, että lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu jo nyt yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso. Lisäksi erikoistuvat lääkärit tekevät erikoistumisjaksonsa ainakin osittain julkisella sektorilla.
“Jos tämän päälle lisättäisiin pakollinen palvelu julkisella sektorilla, voisi se ennestään lisätä henkilöstön saatavuushaasteita valmistumisen viiveinä sekä työn veto- ja pitovoimatekijöinä. Lisäksi esitetyn kaltainen ratkaisu olisi jännitteisessä suhteessa ammattiryhmien väliseen yhdenvertaisuuteen ja koulutusjärjestelmämme perusperiaatteisiin”, ministeri totesi vastauksessaan.
Juuso ei vastauksessaan ottanut kantaa mahdollisen velvoitteen perustuslaillisuuteen.
Asiantuntijat: Perusoikeuksiakin voidaan rajoittaa
Suomessa perustuslaillisuuden arviointi kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Valiokunta ei ole arvioinut lääkärien palvelussitoumusta tai vastaavaa velvoittavuutta, sillä sellaista esitystä ei toistaiseksi ole ollut valiokunnan arvioitavana. Tällä vaalikaudella tehty lakialoite on toimitettu sivistysvaliokuntaan, joka voi halutessaan päättää pyytää perustuslakivaliokunnalta lausuntoa asiasta.
Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiaisen mukaan on kiistatonta, että palvelussitoumuksen kaltainen velvoite rajoittaisi perustuslain turvaamia perusoikeuksia, tarkemmin ottaen ainakin perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattua henkilökohtaista vapautta ja 18 §:n 1 momentissa turvattua oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Rautiainen on julkis-, hyvinvointi- ja valtiosääntöoikeuden dosentti.
Perusoikeudetkin ovat rajoitettavissa, jos tarpeeksi painavat edellytykset rajoittamiselle täyttyvät, hän sanoo. “Tässä tilanteessa tulisi siis pohtia, olisiko lääkärien perusoikeuksiin kohdistuvalla rajoituksella tarpeeksi painava ja hyväksyttävä yhteiskunnallinen tavoite taustalla. Yhteiskunnallisen tarpeen painavuus on ikään kuin toisessa vaakakupissa ja sitten toisessa vaakakupissa on ikään kuin yksilöön kohdistuvan puuttumisen intensiteetti. Se vaaka pitää saada tasapainoon, jotta rajoituksia voidaan tehdä. Samalla on mietittävä, onko meillä joitakin muita, vähemmän [perusoikeuksiin] puuttuvia keinoja, joiden avulla tavoite voitaisiin saavuttaa”, Rautiainen jatkaa.
Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen sanoo, että palvelussitoumuksessa olisi kyse perusoikeuksien rajoituksesta. “Ja koska kyseessä olisi perusoikeusrajoitus, sitä olisi arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten mukaan. Näitä ovat esimerkiksi vaatimus perusoikeusrajoitusten hyväksyttävyydestä, oikeasuhtaisuudesta ja välttämättömyydestä”, Ojanen kommentoi sähköpostitse.
Perusteluvelvollisuus kuuluu esityksen laatijalle, mikä tarkoittaa sitä, että lakiesityksessä tulee esittää perustelut perusoikeuksien rajoittamiselle. Jos esitykseen sisältyy ehdotus perusoikeuksien rajoittamisesta tai jokin muu seikka, joka vaatisi esityksen arvioimista suhteessa perustuslakiin, eduskunnassa lakiesitystä arvioi perustuslakivaliokunta. Kuten muutkin valiokunnat, arviotaan tehdessään perustuslakivaliokunta kutsuu alan asiantuntijoita valiokuntaan kuultavaksi.
Valiokunta ei ole toistaiseksi arvioinut lääkärien palvelussitoumukseen liittyvää esitystä, eli emme tiedä, millaisen arvion se tekisi lääkärien perusoikeuksien rajoittamisesta. Taustaseikkoja voi kuitenkin arvioida jo nyt yleisellä tasolla. Rautiainen huomauttaa, että julkisella vallalla on perustuslain 19 pykälän mukaan velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Rautiaisen mukaan tämä tarkoittaa eräänlaista toimintavelvoitetta.
“ Jos yhteiskunnassa olisi sellaiset olosuhteet, että julkisen perusterveydenhuollon toimivuus vaarantuisi ilman tämäntyyppistä [palvelussitoumus-] menettelyä, niin silloinhan julkisella vallalla olisi suorastaan ikään kuin velvoite ryhtyä tällaisiin toimiin perustuslain 22 pykälän (perusoikeuksien turvaaminen), 19 pykälän (oikeus sosiaaliturvaan) ja perustuslain 6 pykälän (yhdenvertaisuus) yhteisvaikutuksen kautta.”
Keväällä 2020 perustuslakivaliokunta katsoi, että julkisia sote-palveluita voitiin täydentää yksityisen sektorin sote-palveluilla, eli hyödyntää myös yksityisen sektorin tiloja ja henkilöstöä julkisen palvelutuotannon tarpeisiin. Valiokunta siis katsoi, että henkilökunnan perusoikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla voitiin rajoittaa terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämiseksi. On kuitenkin hyvä huomioida, että kyse oli valmiuslain pykälästä, joka voitiin ottaa käyttöön, sillä Suomeen oli koronaviruksen takia julistettu poikkeusolot 16.3.2020.
Palvelussitoumukset ovat tavallisia puolustusalan koulutuksissa
Perustuslakivaliokunta tulkitsee perustuslakia myös aiempien perustuslain tulkintojen perusteella. Palvelussitoumuksia on säädetty esimerkiksi puolustusalan koulutuksiin, ja valiokunta on arvioinut niiden perustuslaillisuutta useampaan otteeseen. Vaikka valiokunta on ottanut kantaa palvelussopimusten perusoikeuksia rajoittaviin seikkoihin esimerkiksi puolustusalan osalta, tulkintoja ei voida suoraan soveltaa lääkäreitä koskeviin esityksiin, Rautiainen ja Ojanen sanovat.
Ehdotetun lääkärien palvelussitoumuksen kaltainen sitoumus on lakiin kirjattuna käytössä tiettyihin koulutuksiin liittyen ainakin Rajavartiolaitoksessa, Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä. Tavoitteena on ollut varmistaa pätevien työntekijöiden riittävyys julkisella sektorilla etenkin sellaisten koulutusohjelmien osalta, jotka valmistaisivat tehtäviin myös yksityisellä sektorilla. Viime vuonna uudistetun Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 29 § mukaan:
“Upseerin virkaan johtaviin sotatieteellisiin ja sotilasammatillisiin opintoihin hyväksytyn sekä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen tai puolustusministeriön virassa olevan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusministeriön, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen virassa tietyn vähimmäisajan (sitoumusaika). Sitoumusajan pituus on sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta, yleisesikuntaupseerikurssin suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskelevan sotilasvirkaan koulutettavan oppilaan osalta yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskee yleisesikuntaupseerikurssin ja tohtorin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua. Koulutuksesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia vastaavista sitoumusajoista säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.”
Perustuslakivaliokunta on arvioinut palvelussitoumusta muun muassa rajavartijoiden osalta. Valiokunnan lausunnossa PeVL 13/2001 valiokunta toteaa, että palvelussitoumus on valtiosääntöoikeudellisesti arvioituna rajoitus perusoikeuksiin. PeV:n mukaan rajoitus koskee perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattua henkilökohtaista vapautta ja 18 §:n 1 momentissa turvattua oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Valiokunta kuitenkin piti sitoutumisen vaatimusta ymmärrettävänä Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevien osalta, sillä kadeteille annetaan maksuttoman opiskelun lisäksi korvauksetta muun muassa opetus, majoitus, muonitus ja vaatetus. Tähän PeV:n lausuntoon on vedottu useimmissa lausunnoissa, joissa on käsitelty palvelussitoumusta 2000-luvulla.
Miksi tämä tarkistus oli tärkeä tehdä?
- Lääkäripula julkisella sektorilla on ollut viime vuosien kestoaiheita julkisissa politiikan keskusteluissa. Petteri Orpon (kok) hallitus on ehdottanut ratkaisuksi esimerkiksi omalääkärimallia ja toisaalta myös lisännyt lääketieteen lisensiaattien koulutusmääriä. Lääkärien velvoittaminen julkiselle sektorille on yksi keino muiden joukossa.
- Julkisen terveydenhuollon toimintakyvyn heikkeneminen esimerkiksi lääkäripulan takia huolettaa monia suomalaisia. Päätimme tehdä tämän faktantarkistuksen lisätäksemme julkiseen keskusteluun lääkärien palvelussitoumuksiin liittyvää faktatietoa.
- Faktantarkistus on myös jatkoa kevään alue- ja kuntavaaleissa toteuttamaamme kokeiluun, jossa testasimme norjalaiskumppanimme Factiversen tekoälytyökalua vaaliväittelyn yksittäisten väitteiden tunnistamiseen ja tarkistamiseen. Työkalu ei itsenäisesti onnistunut tarkistamaan tässä tarkistuksessa käsiteltyä väitettä, vaan tarvitsi siihen toimittajan apua.
Kuva: Kuvakaappaus MTV:n Puheenjohtajatentistä ja Pixabay
Jaa eteenpäin
