Toisin kuin Zelenskyi väitti, Euroopassa on ollut lukuisia Donbasin taistelua julmempia yhteenottoja

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ennakoi, että Donbasin taistelu olisi sotahistoriallisesti Euroopan ”raaimpien taistelujen joukossa”. Maanosan historia ei tue väitettä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti puheessaan 13. kesäkuuta arvion, että käynnissä oleva Donbasin taistelu tullaan näkemään sotahistoriassa “raaimpien taistelujen joukossa, joita Euroopassa ja Euroopan puolesta on käyty”. Suomessa puheesta uutisoivat esimerkiksi MTV, joka otsikoi ”Zelenskyi: Donbassin taistelut Euroopan historian raaimpien joukossa” sekä Iltalehti, jonka mukaan Donbasin taistelu tullaan muistamaan “yhtenä rajuimmista” Euroopan historiassa.

Faktabaari on saanut Zelenskyin väitteestä yleisöltä tarkistuspyynnön. Väitteeseen liittyy subjektiivinen arvio raakuudesta emmekä vielä tiedä taistelujen lopputulosta, mutta faktantarkistus pyrkii suhteuttamaan taisteluiden mittakaavaa joukoilla ja tappioilla mitattuna Euroopan sotahistorian suuriin taisteluihin. Näillä mittareilla Donbasin taistelu jää toistaiseksi kauas maanosan suurimmista taisteluista.

Donbasin taistelun katsotaan alkaneen 18. huhtikuuta sen jälkeen, kun Venäjä vetäytyi Ukrainan pohjoisosista ja ryhmitti pääosan joukoistaan uudelleen maan itäosaan. Donbasin taistelussa kaatui kahden ensimmäisen kuukauden aikana osapuolten esittämien arvioiden mukaan yhteensä jopa yli 20 000 sotilasta, joiden lisäksi on raportoitu yli 2 000 siviiliuhrista. Eri lähteistä kerättyjä ilmoituksia tappioista on koottu Wikipediaan. Sodan oloissa esitetyt luvut kaatuneista ja haavoittuneista sotilaista ovat epäluotettavia, mutta ne voivat olla oikean suuntaisia: molempien osapuolten tappiot taistelun tässä vaiheessa liikkuvat useissa tuhansissa, mutta eivät kymmenissätuhansissa.

Sen sijaan tiedot siviiliuhreista ovat todennäköisesti selvästi alakanttiin. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston OHCHR:n 27. kesäkuuta esittämän raportin mukaan sodassa on kuollut Donetskin ja Luhanskin alueilla 2 773 siviiliä, mutta esimerkiksi Mariupolista, Severodonetskista ja Lysytšanskista ei ole saatu sodan jaloista luotettavia tietoja. OHCHR arvioi, että todelliset luvut ovat ”huomattavasti korkeampia”.

Tästä huolimatta tuho jää kauas maailmansotien mittakaavasta. ”Ensimmäisen maailmansodan aikana käytiin Verdunin ja Sommen kaltaisia taisteluja, jotka kestivät kuukausia yhteen menoon, ja yksistään taistelussa kuolleiden määrä laskettiin sadoissatuhansissa useimpien silpoutuessa kranaattitulessa. Myös taistelukaasun kaltaisten epäinhimillisten aseiden käyttö sodan aikana on hyvin tunnettua”, muistuttaa historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta.

Toisessa maailmansodassa väkivalta kohdistui suuressa määrin myös siviliiväestöön, Marjomaa lisää. ”Leningradin kolmivuotisessa piirityksessä kuoli satojatuhansia, useimmat nälkään tai puutteeseen. Länsiliittoutuneet pommittivat Saksan kaupunkeja maan tasalle yrittämättäkään osua sotilaallisiin kohteisiin.”

Myös joukkojen määrissä Donbasin taistelu jää kauas ensimmäisen ja toisen maailmansodan suurtaisteluista. Kesäkuussa 1941 alkaneessa operaatio Barbarossassa 3,8 miljoonaa akselivaltojen sotilasta hyökkäsi Neuvostoliittoon yli 3 000 panssarivaunun ja tuhansien lentokoneiden tukemana. Elo-syyskuussa 1941 Neuvostoliitto menetti Kiovan taistelussa 700 000 sotilasta, joista huomattava osa vangittiin.

”Näppituntumalla voin todeta, etteivät itäisessä Ukrainassa käydyt operaatiot ole mittasuhteiltaan ja menetyksiltään lähimainkaan verrannollisia vaikkapa toisen maailmansodan sotatoimiin”, toteaa myös yliopistonlehtori Pasi Tuunainen Itä-Suomen yliopistosta. Tuunainen on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, opetusalanaan sotataidon historia.

Hän viittaa esimerkiksi operaatio Bagrationiin, jossa 2,5 miljoonaa puna-armeijan sotilasta murskasi Saksan keskustan armeijaryhmän kesällä 1944. Akselivallat kärsivät operaation aikana jopa 400 000 sotilaan tappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Seuraavana keväänä käyty Berliinin taistelu oli samaa kokoluokkaa.

Joukkoja vähemmän kuin 1900-luvun suurtaisteluissa

Donbasissa nyt taistelevien joukkojen voimasuhteista ei ole luotettavaa tietoa. Venäjällä oli käytössään hyökkäykseen alkuvaiheessa noin 76 pataljoonan taisteluosastoa, joiden rinnalla Donbasissa on taistellut Donetskin ja Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen joukkoja sekä arviolta 10 000—20 000 palkkasotilasta pääosin Venäjältä, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Venäjän joukkojen kokonaisvahvuus oli hyökkäyksen alkuvaiheessa arviolta 100 000. Ukrainalla oli näitä vastassa huhtikuussa arviolta 40 000–50 000 sotilasta, mutta joukkoja on sen jälkeen vahvistettu.

Näin ollen toisen maailmansodan suurtaisteluihin saattoi osallistua 10–20 kertaa enemmän sotilaita kuin Donbasin taisteluun. Tuunainen tosin muistuttaa, että nykyaikaisten asejärjestelmien tuli- ja tuhovoima on suurempi kuin 1940-luvulla.

Näiden tietojen valossa Zelenskyi liioitteli olennaisesti Donbasin taistelun ”raakuutta” sotahistorian suurtaisteluiden mittakaavan valossa. ”Sympaattisesti tulkittuna niitä [Zelenskyin väitteitä] voi pitää jonkinlaisen sotatrauman osoituksena, mutta kyllähän ne selvästi propagandistisia ovat. Ihmisillä on usein siloteltu kuva sotien raakuudesta, mutta tässä tapauksessa perustiedot aivan yleisesti tunnetuista eurooppalaisista sodistakin riittävät viemään tältä väitteeltä pohjan pois”, Marjomaa toteaa.

Hänestä Zelenskyin kommentti on hämmentävä, sillä juuri Ukraina joutui kärsimään toisessa maailmansodassa niin raskaasti: miljoonia kuoli taisteluissa ja näännytettyinä siviileinä. Lisäksi alueen juutalaisväestö tuhottiin lähes kokonaan.

Marjomaa vertaa Donbasin taistelua vielä Euroopan varhaisempaan historiaan, josta löytyy monia esimerkkejä julmista sodista. ”Roomalaiset saattoivat tappaa piirittämänsä kaupungin koko miespuolisen väestön ja myydä naiset ja lapset orjiksi. Kolmekymmenvuotinen sota Saksassa on paikoitellen voinut vähentää väestön määrää puoleen kuolleisuuden ja pakolaisuuden kautta. Lista on jokseenkin loppumaton, ja sota on aina ollut hyvin julmaa.”

Toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopan historiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mittakaavaltaan omaa luokkaansa. Silti ei ole tiedossa, että Ukrainan siviiliväestöön olisi toistaiseksi kohdistettu yhtä laajoja joukkomurhia kuin Jugoslavia hajoamissotien aikana.

Yksin Srebrenicassa tapettiin tuhansia vangittuja siviilejä, Marjomaa toteaa. ”Ukrainan sota on raakaa, mutta ei ainakaan vielä mitenkään poikkeuksellisen raakaa, ja toivottavasti Zelenskyin lausunto ei tule pitämään paikkaansa tulevaisuudessakaan.”

Kuva: Hautausmaa Pokrovskessa Dnipropetrovskin alueella. Kaupungin sairaalassa on hoidettu sodan alusta asti haavoittuneita ukrainalaisia sotilaita. Kuva: Rick Mave/SOPA Images/Shutterstock/All Over Press