Tiedustelutiedot ja asiantuntija-arviot eivät tue väitettä Venäjän tai Kiinan merkittävästä sotilaallisesta aktiivisuudesta Grönlannin alueella. Pitkällä aikavälillä Venäjän ohella myös Kiinalla on sotilaallisia intressejä arktisella alueella.
Grönlannin hallitseminen on noussut Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin keskeiseksi tavoitteeksi hänen toisella presidentinkaudellaan. Trump on perustellut saaren haltuunottoa vetoamalla Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen sekä väittämällä, että venäläiset ja kiinalaiset sota-alukset parveilevat Grönlannin ympärillä valmiina ottamaan saaren haltuunsa, ellei Yhdysvallat niin tee.
Arktisen alueen turvallisuutta käsittelevien tiedusteluraporttien ja Faktabaarin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan väitteet ovat liioiteltuja. Lukuun ottamatta Venäjän mahdollista tiedustelutoimintaa, Grönlannin lähistöllä ei ole havaittu aktiivista Venäjän tai Kiinan läsnäoloa eikä niiden sota-aluksia. Vaikka Venäjällä ja Kiinalla on arktisella alueella myös sotilaallisia intressejä, ei selvityksessä ilmennyt viitteitä siitä, että ne suunnittelisivat Grönlannin valtaamista.
Faktabaari on tarkistanut Trumpin väitteitä, koska Grönlantiin liittyvät jännitteet ovat heikentäneet olennaisesti EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita sekä luoneet epävarmuutta Naton yhteisen puolustuksen luotettavuudesta myös Suomelle.
Trump totesi joulukuussa, että Grönlannin hallitseminen on välttämätöntä Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden kannalta. Trump korosti asian kiireellisyyttä vedoten Grönlannin rannikon läheisyydessä liikkuviin venäläisiin ja kiinalaisiin aluksiin. Hän toisti väitteensä 9. tammikuuta Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa:
“Tarvitsemme sitä [Grönlantia], koska jos katsot Grönlannin ympäristöä juuri nyt, siellä on venäläisiä hävittäjiä, kiinalaisia hävittäjiä, ja mikä vielä pahempaa, venäläisiä sukellusveneitä kaikkialla. Emme halua Venäjän tai Kiinan miehittävän Grönlantia, ja juuri niin he tekevät, jos emme tee mitään.”
Muutamaa päivää myöhemmin Trump jatkoi jakamalla Truth Socialissa uutisen, joka viittaa Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun joulukuussa 2025 julkaisemaan Tanskan turvallisuustilannetta käsittelevään raporttiin. Siinä varoitetaan Kiinan ja Venäjän intresseistä arktisella alueella sekä myös Grönlannin ympäristössä.
Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen on kiistänyt erityisesti Kiinan läsnäolon ja todennut, ettei kiinalaisia sota-aluksia ole tiedustelutietojen mukaan näkynyt Grönlannissa vuosikymmeneen. Myös Tanskan parlamentin eli kansankäräjien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Rasmus Jarlov arvosteli X:ssä Trumpin esittämää väitettä harhaluuloiseksi ja totesi, että todellinen uhka Grönlannille on Venäjän ja Kiinan sijaan Yhdysvallat itse.
Missä määrin Trumpin väitteet perustuvat todellisiin havaintoihin, ja millaisia Venäjän ja Kiinan intressejä hänen jakamassaan tiedusteluraportissa käsitellään?
Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun raportti ilmestyi joulukuun alussa. Raportissa arvioidaan, että suurvaltojen intressit ja kilpailu arktisella alueella ovat voimistumassa, ja että voimankäytön kynnys kansallisten intressien edistämiseen on madaltunut.
Tiedustelupalvelu arvioi, että Venäjän strategisena tavoitteena on oman asemansa säilyttäminen arktisen alueen vahvimpana sotilaallisena toimijana. Vaikka Venäjän uhan arvioidaan kasvavan tulevina vuosina, odotetaan sen kohdistuvan Grönlannin sijaan Tanskaan. Raportin mukaan Venäjä tarkastelee Grönlantia ennen kaikkea transatlanttisesta näkökulmasta, eikä sen uskota haluavan eskaloida vastakkainasettelua Yhdysvaltojen kanssa.
Tiedustelupalvelu kuitenkin toteaa, että Venäjä harjoittaa laaja-alaista tiedustelutoimintaa arktisella alueella, myös Grönlannin edustalla. Erityisen tarkkailun kohteena on Grönlannista Britteinsaarille ulottuva Giuk-linja, jonka alueella Venäjä käyttää tiedusteluun kaikkia mahdollisia keinoja, mukaan lukien siviili- ja kalastusaluksia.
Raportissa arvioidaan, että vaikka Kiina on viime vuosina tehnyt useita tiedustelumatkoja arktisella alueella, sen läsnäolon arvioidaan olevan rajallista ja keskittyvän pääosin Beringinsalmen ympäristöön. Sotilaallista läsnäoloa Kiinalla ei arktisella alueella tällä hetkellä ole, mutta sen uskotaan tavoittelevan 5-10 vuoden kuluessa valmiutta toteuttaa myös itsenäisiä sotilasoperaatioita.
Kiinan ja Venäjän tiivistyvän yhteistyön nähdään edistävän Kiinan vaikutusvallan kasvua myös arktisella alueella. Vaikka ei ole Venäjän intressien mukaista, että Kiina saavuttaisi merkittävän sotilaallisen aseman alueella, sen taloudellinen riippuvuus Kiinasta heikentää mahdollisuuksia rajoittaa Kiinan vaikutusvallan kasvua.
Grönlanti mainitaan Kiinan pitkän aikavälin tavoitteissa arktisella alueella, mutta intressejä kuvataan ensisijaisesti tutkimuksellisiksi ja taloudellisiksi.
Kuva Venäjän ja Kiinan yhteistoiminnasta arktisella alueella viime vuosina. Kuva on ruutukaappaus Tanskan sotilastiedustelun raportista.
Yhdysvaltain tiedustelun vastaavassa vuoden 2025 uhka-arviossa Kiinalla todetaan olevan intressejä arktisen alueen luonnonresursseihin ja mineraaleihin pitkällä aikavälillä myös Grönlannissa. Sotilaallisena uhkana sitä ei kuitenkaan mainita. Venäjän Grönlantiin kohdistuvien intressien arvioidaan liittyvän ensisijaisesti merireittien turvaamiseen sekä Grönlannin strategiseen asemaan Yhdysvaltojen sotilaallisena tukialueena.
Suomen sotilastiedustelun vuoden 2026 julkisessa katsauksessa on arvioitu, että Venäjä kokee uhkana muiden toimijoiden mahdollisen puuttumisen arktisen alueen luonnonvaroja, taloudellista toimintaa tai merialueiden rajoja koskevaan sääntelyyn. Siksi Venäjä pyrkii ilmaisemaan, että sillä on valmius puolustaa etujaan tarvittaessa myös sotilaallisesti. Tällä hetkellä sen arktisen valmiuden vahvistamista rajoittaa kuitenkin hyökkäyssota Ukrainassa. Kiinnostavaa on, että Grönlantia ei mainita raportissa sanallakaan. Helsingin Sanomien toimittaja Jarmo Huhta arvioi, että syynä on poliittinen varovaisuus.
Tanskan, Yhdysvaltojen tai Suomenkaan tiedusteluraporteista ei siis löydy perusteita väitteelle venäläisten tai kiinalaisten sota-alusten merkittävästä läsnäolosta Grönlannin läheisyydessä. Tiedusteluraporttien mukaan Venäjä harjoittaa alueella tiedustelutoimintaa, mutta viitteitä pyrkimyksestä Grönlannin hallintaan ei ole.
Sotilaallinen toiminta pääosin Jäämerellä ja Beringinsalmella
Faktabaarin haastattelema Lapin yliopiston arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ei pidä todennäköisenä, että Grönlannin läheisyydessä liikkuisi merkittävissä määrin kiinalaisia tai venäläisiäkään sota-aluksia. Hän huomauttaa, että Venäjän ja Kiinan sotaharjoitukset arktisella alueella ovat sijoittuneet ennemminkin Alaskan kuin Grönlannin lähistölle.
Kopra tunnistaa Tanskan tiedustelupalvelun raportissa mainitun venäläisten sukellusveneiden tiedustelutoiminnan Grönlannin ympäristössä, mutta uskoo tämän olevan merkitykseltään vähäisempää kuin Trump on väittänyt. Kopra ei näe, että se muodostaisi uhkaa Grönlannille.
Hän ei pidä myöskään Kiinaa uhkana Grönlannille, vaan katsoo, että taloudellisella yhteistyöllä voisi olla Grönlannin suvereniteetin näkökulmasta positiivisiakin vaikutuksia.
“Kiinalla on ollut intressejä lisätä taloudellista toimintaa Grönlannissa, mikä voisi osaltaan vähentää Grönlannin riippuvuutta Tanskan rahoituksesta ja olla jopa Grönlannin itsenäisyyttä edistävä tekijä. Tanskalle tämä toki voi näyttäytyä uhkana”, Kopra sanoo.
Tällä hetkellä Kiinan intressit ovat Kopran mukaan kuitenkin ennen kaikkea taloudellisia, tutkimuksellisia sekä sen logistiikan monipuolistamiseen tähtääviä. Arktiset merireitit näyttäytyvät Kiinalle vaihtoehtona Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten hallinnoimien alueiden kautta kulkeville eteläisille merireiteille. Venäjälle on taas keskeistä hyödyntää arktisella alueella sijaitsevia energiavarojaan ja kerryttää niiden avulla maan sotakassaa.
Myös Tanskan puolustusakatemian apulaisprofessori Camilla Sørensen kumoaa väitteen venäläisten ja kiinalaisten läsnäolosta Grönlannin ympäristössä.
“Voimme hylätä väitteen venäläisistä ja kiinalaisista sota-aluksista Grönlannin läheisyydessä”, Sørensen sanoo.
Hänen arvionsa mukaan Venäjän ja Kiinan toiminta arktisella alueella kohdistuu pääasiassa Venäjän omalle arktiselle alueelle, mukaan lukien Venäjän Kaukoidän ja Alaskan väliselle Beringin salmelle sekä Jäämeren kansainvälisille vesille, eikä se muodosta välitöntä uhkaa Grönlannille osana Tanskan kuningaskuntaa.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että Venäjän tai Kiinan uhka voisi tulevaisuudessa kohdistua Grönlantiin. Tällainen kehitys tosin edellyttäisi, että Venäjä ja Kiina alkaisivat nähdä läsnäolonsa ja vaikutusvaltansa turvaamisen Grönlannin ympäristössä strategisesti mahdollisena ja tärkeänä osana suurvaltakamppailua Yhdysvaltoja vastaan.
Sørensen arvioi, että tällä hetkellä Venäjä ja Kiina kuitenkin pitävät Grönlantia selkeästi Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin kuuluvana alueena johtuen sen sijainnista sekä Yhdysvaltojen pitkäaikaisesta sotilaallisesta läsnäolosta.
Grönlanti sotilaallisesti tärkeä Yhdysvalloille
Grönlannin entistä tiiviimpi kytkeytyminen Yhdysvaltoihin olisi Venäjän ja Kiinan näkökulmasta epäedullista, Sørensen katsoo. Yhdysvallat saisi tällöin täyden kontrollin saaresta, vaikka strateginen tilanne ei merkittävästi muuttuisikaan verrattuna nykytilanteeseen, jossa Yhdysvalloilla on jo pitkälti vapaus vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa.
Sørensenin mukaan on selvää, että erityisesti Venäjä saattaisi pyrkiä aiheuttamaan jännitteitä Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten välillä esimerkiksi Grönlannin väestöön kohdistuvien disinformaatiokampanjoiden kautta. Tässä tapauksessa tavoitteena olisi kuitenkin Naton yhtenäisyyden ja transatlanttisen yhteistyön heikentäminen, ei niinkään pyrkimys tavoitella vaikutusvaltaa Grönlannissa.
Grönlannin merkitys Yhdysvaltain puolustukselle on Sørensenin mukaan tärkeä ja sen tukikohta Pituffikissa keskeinen maan ohjuspuolustukselle. Yhdysvalloilla on kuitenkin jo nyt mahdollisuus lisätä sotilaallista läsnäoloaan saarella Yhdysvaltojen ja Tanskan välisen Grönlannin puolustussopimuksen puitteissa ilman Grönlannin liittämistä.
Venäjän ja Kiinan välinen yhteistyö lisääntynyt
Sørensenin mukaan Kiina on pitänyt Grönlantia potentiaalisena taloudellisena kumppanina. Erityisesti vuoteen 2019 asti se pyrki aktiivisesti edistämään yhteistyötä Grönlannin kanssa muuan muassa tutkimuksen ja infrastruktuurihankkeiden muodossa.
Tämä kehitys kuitenkin pysähtyi pitkälti Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana, jolloin Yhdysvallat alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota Kiinan toimintaan arktisella alueella. Yhdysvallat teki selväksi liittolaisilleen, ettei Kiinalle tulisi antaa jalansijaa alueella.
Kiina ei ole vuoden 2019 jälkeen tehnyt merkittäviä ponnisteluja yhteistyön syventämiseksi Grönlannin kanssa, vaikka sen kiinnostus esimerkiksi Grönlannin mineraalivarantoihin ei ole kadonnut. Kiina ei ole arktinen valtio, minkä vuoksi se on riippuvainen arktisten maiden halukkuudesta tehdä yhteistyötä. Tästä syystä Venäjän arktinen alue on Kiinalle erittäin tärkeä.
Venäjä taas on aiemmin suhtautunut varauksellisesti Kiinan läsnäoloon arktisella alueella. Tätä kuvastaa muun muassa se, että Venäjä vastusti Kiinan pääsyä Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi vuonna 2013. Tässä mielessä Venäjän suhtautumisessa on sittemmin tapahtunut selvä muutos.
“Venäjän kanta yhteistyöhön Kiinan kanssa arktisella alueella on muuttunut. On vaikea sanoa, johtuuko muutos yleisestä suhteiden kehityksestä vai Venäjän riippuvuudesta Kiinasta.”
Kiinan yhteistyöpyrkimykset Grönlannin kanssa ovat ajoittain aiheuttaneet haasteita myös Tanskalle johtuen Grönlannin ja Tanskan välisestä vastuunjaosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Grönlanti vastaa omien luonnonvarojensa hyödyntämisestä, tutkimuksesta ja infrastruktuurihankkeista, kun taas puolustus- ja laajempi turvallisuuspolitiikka kuuluvat Tanskan toimivaltaan.
Suuri osa Kiinan yhteistyöhankkeista ja -pyrkimyksistä on sijoittunut Grönlannin vastuualueille. Ajoittain on ollut kuitenkin hankala määrittää, milloin investointisuunnitelmat koskettavat Tanskan vastuulla olevia turvallisuuskysymyksiä. Erityisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen, tutkimusyhteistyöhön ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät hankkeet ovat olleet tällaisia rajatapauksia.
Grönlantiin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa
Yhteenvetona voimme todeta, että tiedustelutiedot ja asiantuntija-arviot eivät tue väitettä Venäjän tai Kiinan merkittävästä sotilaallisesta aktiivisuudesta Grönlannin alueella. Arktinen alue on kuitenkin strategisesti tärkeä suurvalloille. Arktisten maiden lisäksi myös Kiinalla on siellä pitkällä aikavälillä sotilaallisia intressejä.
Grönlannin strateginen merkitys Yhdysvalloille liittyy pääosin laajempiin puolustuksellisiin ja taloudellisiin intresseihin, ei välittömään sotilaalliseen uhkaan Venäjän tai Kiinan suunnalta.
Aiheesta on tehnyt aiemmin faktantarkistuksen myös tanskalainen Tjekdet, joka päätyi selvityksessään samanlaiseen tulokseen. Tjekdet on Faktabaarin kumppani pohjoismaisessa Nordis-verkostossa. Nordis-verkoston sivuilla voi lukea tarkistuksia myös muista Trumpin Grönlantiin liittyvistä väitteistä.
Kuva: Sotilaita harjoittelemassa Grönlannin puolustamista Nuukin satamassa tammikuun lopulla. EPA / Mads Claus Rasmussen / All Over Press
Jaa eteenpäin
