Lypsylehmien metaanipäästöjä vähentävä rehun lisäaine hajoaa pötsissä eikä ole tutkimusten mukaan vaarallinen.
Verkossa on marraskuun lopulta alkaen levinnyt runsaasti virheellisiä ja valheellisia väitteitä, jotka liittyvät Bovaer-nimiseen lehmille annettavan rehun lisäaineeseen. Keskeinen väite on, että Bovaer olisi myrkkyä lehmille ja/tai ihmisille. Suomessa tällaisia väitteitä on levinnyt muun muassa Redditissä, Ylilaudalla, Facebookissa, X:ssä, Vauva.fi:ssä ja vaihtoehtomedioissa.
Aiemmin Taloussanomat uutisoi näistä huhuista. Valio reagoi huhuihin omilla sivuillaan, ja viime päivinä jotkut maitotilat ja osuuskunnat ovat ilmoittaneet, etteivät ne käytä Bovaeria (ks. esim.).
Väitteitä leviää myös muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, joissa Faktabaarin NORDIS-kollegat ovat tehneet niistä faktantarkistuksia.
Väitteet siitä, että Bovaer olisi myrkkyä lehmille ja ihmisille, eivät ole totta. Bovaer on todettu turvalliseksi.
Mistä on kyse?
Bovaer on kaupallinen nimi tuotteelle, joka sisältää 3-nitroksipropanolia (3-NOP). 3-NOP:ta käytetään vähentämään lehmän pötsin metaanipäästöjä. Lehmien röyhtäilemä ja piereskelemä metaani edistää ilmastonmuutosta, ja siksi sitä halutaan vähentää. Metaanin osuus maitotilojen ilmastopäästöistä on suuri, Valion ilmasto-ohjelmasta vastaavan johtajan mukaan noin 50 prosenttia.
Bovaerin on kehittänyt hollantilainen, monikansallinen yritys DSM. Yhtiön mukaan Bovaer on hyväksytty käyttöön yli 60:ssa maassa. Bovaer-rehulisäaineen avulla on ulkomaisten tutkimusten mukaan mahdollista vähentää lehmien metaanipäästöjä noin 30 prosenttia.
Marraskuun lopulla roihahtanut Bovaer-kohu sai alkunsa Britanniasta, kun Arla Foods UK julkaisi sosiaalisessa mediassa videon, jossa se kertoi aloittavansa Bovaerin testaamisen kolmellakymmenellä maitotilalla. Arlan X-julkaisun kommentit ovat täynnä syytöksiä “myrkyllisten kemikaalien” syöttämisestä lehmille. Sittemmin vastaavat väitteet ovat levinneet myös Suomeen.
Suomessa Arlalle maitoa tuottavilla tiloilla ei käytetä Bovaeria.
Bovaer on turvallinen
Johtava asiantuntija Tarja Root Ruokaviraston rehujaostosta kertoo Faktabaarille, että EU:n rehun lisäaineista annetun asetuksen mukaan eläinten ruokinnassa saa käyttää vain hyväksyttyjä rehun lisäaineita, ja 3-NOP on tällainen hyväksytty lisäaine. Root kertoo, että tarkalleen se on hyväksytty “lypsylehmien, emolehmien ja tiineiden hiehojen rehun lisäaineena eläintuotantoon vaikuttavien rehun lisäaineiden luokassa (4) suotuisasti ympäristöön vaikuttavien lisäaineiden ryhmässä (c) enteeristen metaanipäästöjen vähentäjänä.”
Se, pääseekö rehun lisäaine hyväksyttyjen listalle, riippuu siitä, onko se turvallinen eläimille, ihmisille ja ympäristölle, ja lisäksi arvioidaan sen tehokkuutta. Tieteellisen arvion näistä seikoista tekee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen eli EFSA. “EFSAn lausunnon perusteella komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa rehun lisäaineen hyväksynnän ja julkaisee sen toimeenpanoasetuksena”, Root kertoo prosessista.
EFSA on siis todennut Bovaerin turvalliseksi sekä lehmille että ihmisille. Samaan lopputulokseen on päätynyt Britannian Food Standards Agency sekä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA.
Luomutuotannossa Bovaeria ei saa käyttää.
Valio ja A-Rehu testasivat Bovaeria vuonna 2022 ensimmäisenä Suomessa. Sen jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti Valion, A-rehun, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä tutkimushanketta, jossa Bovaerin käyttöä laajennettiin kymmenille lypsytiloille. Ministeriö katsoi, että on tärkeää tutkia 3-NOP:n tehokkuutta Suomessa tyypillisillä nurmirehuvaltaisilla ruokinnoilla ja ratkaista aineen käyttöön liittyviä kysymyksiä rehun valmistuksessa.
Marraskuussa 2024 päättyneessä hankkeessa saatiin selville, että 3-NOP vähensi lehmien metaanintuotantoa myös suomalaisissa tutkimuksissa, vaikkakin vaikutus jäi pienemmäksi kuin aiemmin kerrottu 30 prosenttia. Metaaninvähennyspotentiaali oli suurempi seosrehuruokinnassa kuin erillisruokinnassa.
Valio on vuonna 2023 kertonut, ettei pilotissa havaittu mitään muutoksia tilojen tuottaman maidon määrässä, pitoisuudessa tai laadussa. Lisäaine ei siis vaikuttanut lehmien maidontuotantoon tai maidon koostumukseen.
Verkossa leviävissä väitteissä on viitattu Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastoon FDA:an ja väitetty, että FDA:n mukaan 3-NOP voisi olla haitallista erityisesti miesten lisääntymisterveydelle ja sukupuolielimille. Väitteisiin on linkitetty mukaan FDA:n tämä dokumentti. Siinä on liitteenä mukana Bovaerin pakkausseloste, jossa varoitetaan siitä, että puhdasta 3-NOP:ta käsiteltäessä on syytä käyttää suojavarusteita, koska 3-NOP puhtaassa muodossaan saattaa vahingoittaa miesten lisääntymisterveyttä ja sukuelimiä, ja se on mahdollisesti haitallista hengitettynä sekä ärsyttää ihoa ja silmiä.
Tällöin on kuitenkin kyse puhtaasta 3-NOP:sta, ja ohjeistus onkin tarkoitettu tehdastyöntekijöille. Valio on viime vuonna kertonut, että Bovaeria lisätään rehuun vain hyvin pieni määrä, eikä tätä tehdä tiloilla vaan Bovaer lisätään rehuun suoraan valmistusvaiheessa.
Ruokaviraston Tarja Root toteaa ykskantaan, ettei kuluttajien tarvitse olla Bovaerista huolissaan.
“EFSA on arvioinut 3-NOP:n rehun lisäainehakemuksessa, että sen käytöstä eläinten rehussa ei ole vaaraa ihmisille. Aine hajoaa märehtijän pötsissä eikä sitä siirry maitoon tai lihaan.”
Lisäksi suomalaisissakin nettikeskusteluissa on useita kertoja väitetty, että Microsoftin perustaja, miljardööri Bill Gates olisi jollakin tavalla mukana Bovaerin tuotekehityksessä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Bill Gates on sijoittanut australialaiseen Rumin8-nimiseen start up -yritykseen, joka kehittää hieman vastaavankaltaista tuotetta. Bovaerin kehittänyt DSM-yritys on itsekin todennut verkkosivuillaan vastauksena näihin väitteisiin, ettei Bill Gates ole millään tavalla mukana tuotteen kehittämisessä.
Pääkuva: Arlan maitoa alennusmyynnissä Buckinghamshiressa Britanniassa. Shutterstock/All Over Press
Artikkelia muokattu 9.12.2024 klo 14:30. Lisätty artikkelin toiseen virkkeeseen sana “tai”.
Jaa eteenpäin
