Yli 80-vuotiaiden ylikuolleisuudella ei selvää yhteyttä tehosterokotusten myöhäiseen aloitukseen

Ikääntyneiden tehosterokotukset etenivät Suomessa useita muita Euroopan maita hitaammin. Silti muissa Euroopan maissa ylikuolleisuus on saattanut olla suurempaa kuin Suomessa.

Koronatilastoja analysoiva Ilkka Rauvola väitti 29. huhtikuuta julkaisemassaan twiitissä, että Suomessa on ”elokuun 2021 jälkeen kuollut noin 1609 yli 80-vuotiasta turhaan. Pääsyynä THL:n jahkailu rokotuksissa.” Samassa twiittiketjussa hän väitti, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) haluttomuus antaa kolmansia rokotuksia ajoissa ”johti massiiviseen yli 80-vuotiaiden ylikuolleisuuden nousuun”.

Rauvola viittaa moniosaisessa twiittiketjussa Tilastokeskuksen kuolleisuusdataan. Hän vertaa vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 kuolleisuusdataa vuoden 2019 kuolleisuusdataan yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä. Faktabaarin selvityksen mukaan tilastoista ei voida kuitenkaan perustellusti vetää sellaisia johtopäätöksiä, joita Rauvola esittää.

Useiden laskelmien mukaan ylikuolleisuutta on ollut koronapandemian aikana monissa maissa, myös Suomessa. Faktabaarin tarkistuksen perusteella pitää paikkansa, että yli 80-vuotiaita on kuollut Suomessa odotusarvoa enemmän syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022.

On myös totta, että kolmannen koronarokotuksen antaminen eteni Suomessa EU:n keskiarvoa hitaammin aina tammikuulle 2022. Tilastollisella tutkimuksella ei ole kuitenkaan toistaiseksi osoitettu, että rokotustahti olisi ollut iäkkäiden ylikuolleisuuden kannalta ratkaiseva tekijä. THL:n kokoama tilasto osoittaa, että siinä vaiheessa kun 80 vuotta täyttäneiden järjestelmällinen tehosterokottaminen aloitettiin lokakuussa, kokonaan rokottamattomien ikääntyneiden riski kuolla koronaan oli erityisen korkea, mutta vain kahdesti rokotettujen riski kuolla oli matala (ks. kuvio alempana).

Lisäksi ylikuolleisuus oli loppuvuodesta Suomea suurempaa useassa EU-maassa, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa, Unkarissa, Virossa ja Sloveniassa, joissa koko väestön tehosterokotustahti oli Suomea selvästi nopeampi vuoden 2021 loppuun saakka. Tämä käy ilmi sekä European Mortality Monitoring Projectin koko väestöä koskevista laskelmista, Eurostatin koko väestöä koskevista laskelmista että Max Planck -instituutin ja Berkeleyn yliopiston kehittämällä laskurilla.

“Tehosterokottamisen nopeuden ja kuolleisuuden yhteyttä varmasti sekoittaa moni asia, joten tulkinta vaatii perusteellista paneutumista. En ole tietoinen tutkimuksista, jotka olisivat tämän hyvin tehneet”, sanoo väestötieteen Max Planck -instituutin johtaja Mikko Myrskylä.

Rauvolan laskelma ylikuolleisuudesta samansuuntainen kuin tutkijoilla

Ylikuolleisuuden laskemiseen ei ole yhtä oikeaa menetelmää, joten ei ole mahdollista yksiselitteisesti sanoa, kuinka monta ylimääräistä ihmistä yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä on kuollut syyskuun jälkeen. Ilkka Rauvolan laskelma, jonka mukaan Suomessa olisi tapahtunut ajanjaksolla 1.9.2021⎼12.3.2022 runsaat 1600 yli 80-vuotiaan ihmisen ylimääräistä kuolemaa, vaikuttaa eri lähteiden valossa kuitenkin oikean suuntaiselta.

Esimerkiksi Max Planck -instituutin ja Berkeleyn yliopiston laskurin mukaan pelkästään yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä olisi tapahtunut Rauvolan mainitsemana ajanjaksona noin 1427 ylimääräistä kuolemaa Suomessa. 75⎼84-vuotiaiden ikäryhmässä ylimääräisiä kuolemia oli laskurin mukaan lisäksi noin 1573 kyseisenä ajankohtana. Luvut on laskettu käyttäen vertailutasona vuosien 2015⎼2019 perusteella ennustettua trendiä. Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan arvioi, että vuonna 2021 Suomessa olisi kuollut 1335 ylimääräistä yli 80-vuotiasta.

Kuolleisuutta seuraavan European Mortality Monitoring Projectin mallinnusten mukaan koko väestön kuolleisuudessa ei ollut Suomessa merkittävää piikkiä viime syksynä tai talvena toisin kuin joissakin muissa EU-maissa. Sen mukaan Suomessa oli vain lievää ylikuolleisuutta yksittäisinä loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 viikkoina. Projektin mallinnukset tosin koskevat koko väestöä, eivät yli 80-vuotiaita erikseen.

Euroopan tilastoviraston laskelman mukaan Suomessa oli selkeää ylikuolleisuutta loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022.

Pohjoismaiden tutkijoiden toistaiseksi vertaisarvioimattomassa tutkimusartikkelissa vertaillaan eri laskentamallien pohjalta tehtyjä arvioita ylikuolleisuudesta Suomessa koronavuosina. Arviot vuosille 2020⎼21 vaihtelevat 1994:stä 8780:een. Laskelmat koskevat koko väestöä. Artikkelissa ei esitetä kuukausitason arvioita, eikä arvioita vuodelle 2022.

Vaikka Rauvola päätyy samansuuntaisiin lukuihin, teknisesti Rauvolan laskutapa poikkeaa Faktabaarin haastatteleman professori Mikko Myrskylän suosittelemasta metodista. Hänen mukaansa ylikuolleisuus lasketaan vertaamalla tietyn ajanjakson kuolleisuutta vertailutasoon, ja se mikä vertailutaso valitaan, vaikuttaa siihen, kuinka monen nähdään kuolleen ylimääräisesti.

Rauvola käyttää vertailutasona pandemiaa edeltäneen vuoden 2019 kuolleisuutta samalta ajanjaksolta. Myrskylän mukaan luotettavampaa on käyttää vertailutasona koronapandemiaa edeltävien vuosien perusteella ennustettua trendiä.

”Trendiin perustuva laskelma on luotettavampi – tämä huomioi ennen koronaa vallalla olleen kehityssuunnan, ja jos ikäryhmän koon muutokset ovat tasaisia, tämä implisiittisesti huomioi myös sen, että ikäryhmä (esimerkiksi yli 85-vuotiaat) vanhenee”, Mikko Myrskylä sanoo.

Käytännössä ennustettuun trendiin perustuva laskelma ottaa huomioon vertailussa esimerkiksi sen, jos kuumenevat kesät johtavat vuosi vuodelta useampiin hellekuolemiin: näitä osataan odottaa, eivätkä ne näy mallinnuksessa ylimääräisinä kuolemina. Samoin se huomioi väestön paranevan terveyden. Lisäksi se tavoittaa sen, että iäkkäissä ikäryhmissä on suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä vuosi vuodelta enemmän väkeä.

“Laskelmaa tehdessä joutuu pohtimaan, miltä ajalta laskettu trendi parhaiten ennustaa lähivuosia. Tällaisissa lyhyen aikavälin ennusteissa viiden vuoden trendi on usein toiminut paremmin kuin merkittävästi pidempi tai lyhyempi trendi”, Myrskylä sanoo.

Rauvolan väitteen arvioimiseksi on lisäksi pääteltävä, johtuiko syksyn ja talven ylikuolleisuus koronasta. Ylikuolleisuus voi johtua jostain muustakin tekijästä, jota emme tiedä. Myrskylä viittaa vuoteen 2015, jolloin yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä oli myös ylikuolleisuutta, jonka syy on epäselvä. Lisäksi myös muut koronapandemian aiheuttamat kuolemat kuin tartunnoista johtuvat voivat näkyä ylikuolleisuutena, Myrskylä muistuttaa.

“Esimerkiksi jos pandemia on syrjäyttänyt muun hoidon ja siten epäsuorasti aiheuttanut kuolemia, tai eristystoimenpiteet ovat aiheuttaneet pahoinvointia tai itsemurhia, niin nämä kaikki tulevat lasketuksi mukaan”, hän täsmentää.

Tarkemman kuvan ylimääräisten kuolemien syistä antavat aikanaan kuolinsyytilastot, jotka Tilastokeskus julkaisee vuodelta 2021 vuoden 2022 lopulla ja kuluvasta vuodesta vuoden 2023 lopulla.

Hitaamman rokottamisen vaikutus kuolleisuuteen epäselvää

Tehosterokottaminen alkoi Our World in Data -sivuston mukaan Suomessa pitkälti samaan aikaan kuin useimmissa EU-maissa ja useimmissa muissakin vauraissa maissa. Harvoja, jo kesällä 2021 tehosterokottamisen aloittaneita maita ovat esimerkiksi Turkki, Arabiemiraatit ja Israel.

Suomessa tehosterokottaminen kuitenkin eteni tammikuun 2022 lopulle asti selkeästi hitaammin kuin EU-maissa keskimäärin. Vaikka kolmannet rokotukset avattiin jo syyskuun lopulla, yli 80-vuotiaiden järjestelmällinen tehosterokottaminen aloitettiin vasta 19. lokakuuta. Kolmansia rokotteita annettiin aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokotuksen jälkeen.

THL:n lukujen mukaan vain noin 35 prosenttia yli 80-vuotiaista oli tehosterokotettu 1.12.2021 mennessä. Vuodenvaihteeseen mennessä noin 70 prosenttia ikäryhmästä oli saanut tehosterokotteen.

Ilkka Rauvolan esittelemä data ei kuitenkaan Faktabaarin arvion mukaan riitä todistamaan, että nopeampi rokotustahti olisi estänyt ylimääräiset kuolemat. Väitteen voi kyseenalaistaa THL:n keräämällä rekisteridatalla, joka esittelee koronakuolemien ilmaantuvuutta väestössä eri ikäryhmissä rokotusten määrän perusteella. Koronakuolemina pidetään kuolemia 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä.

Kuolleisuus koronatartunnan yhteydessä rokotusstatuksen mukaan, 80+ ikäiset.

Yli 80-vuotiaiden koronakuolleisuus vuosina 2020–22 kahden viikon aikana sataatuhatta ihmistä kohti. Keltainen käyrä katkeaa loppuvuodesta 2021, kun vain yhden rokotusannoksen saaneiden osuus laskee alle kolmen prosentin. Lähteet: THL, Rokotusrekisteri, Tartuntatautirekisteri, Väestörekisteri.

Violetti kuvaaja osoittaa, että riski kuolla koronaan oli vuodenvaihteen molemmin puolin erityisen korkea yli 80-vuotiailla rokottamattomilla. Sen sijaan kaksi kertaa rokotettujen (punainen käyrä) riski kuolla pysyi alhaisena senkin jälkeen, kun tehosterokotteita alettiin lokakuun lopulla tarjota tälle ikäryhmälle.

”Käyrä rupeaa nousemaan korkeammalle omikron-tartuntojen laajan leviämisen myötä [vuodenvaihteen 2022 aikoihin], kun on ollut jo mahdollisuus saada kolmas rokote, eli kyse on ihmisistä, jotka ovat jostain syystä sen jättäneet hakematta”, THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä kommentoi Faktabaarille.

Kuten edellä todettiin, eri maiden ylikuolleisuuden ja rokotustahdin vertaaminen ei myöskään anna selviä viitteitä siitä, että ylimääräiset kuolemat olisi voinut välttää nopeuttamalla ikääntyneiden tehosterokotuksia.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistolta korostaa, että rokotusohjelman suunnittelussa on otettava huomioon monta muuttujaa. Olennaista on, että tartuntahuipun aikaan mahdollisimman moni olisi tuoreesti rokotettu. Britannian terveysturvallisuusviraston mukaan kolmannen rokotteen teho tartuntaa vastaan hiipuu neljässä kuukaudessa 60⎼75 prosentista 25⎼40 prosenttiin.

“Jos rokotus olisi annettu kesällä, silloin joulukuussa sen teho omikronia vastaan olisi ollut hyvin matala, jolloin meillä olisi mahdollisesti ollut enemmän omikronin aiheuttamia kuolemia joulukuusta eteenpäin”, Julkunen sanoo.

“Voisi spekuloida, että Suomi on voinut toimia viisaasti, kun aloitti kolmannen rokotuskierroksen vasta lokakuussa.”

Esimerkiksi tällä hetkellä annetaan neljänsiä koronarokotteita yli 80-vuotiaille, hoivakotien asukkaille ja niille, joilla on voimakkaasti alentunut immuniteetti. Koska epidemia vaikuttaa olevan hiipumassa, rokotteiden antamista laajemmalle osalle väestöä ei välttämättä ole järkevää nyt: jos seuraava aalto iskee vasta syksyllä, niiden teho ehtii siihen mennessä hiipua, Julkunen sanoo. Lisäksi syksyllä voi olla käytettävissä rokotteita, jotka on suunnattu juuri silloin kiertäviin variantteihin.

Julkunen kuitenkin korostaa, että päätöksiä joudutaan tekemään osittain sokkona: kukaan ei osannut syksyllä ennustaa tai mallintaa niin suuresti muuntunutta varianttia, joka tarttuu helposti myös rokotettujen joukossa. Omikron-muunnos saapui Suomeen marraskuussa ja alkoi levitä voimakkaasti joulukuun jälkeen

Ennustetun tartuntahuipun lisäksi rokotepäätöksiä tehtäessä pitää huomioida optimaalinen rokoteväli, koska riskinä on, että liian tiheään annettuna rokotteet eivät paranna immuniteettia.

“Jos rokotetaan jatkuvasti, elimistöön syntyy toleranssi: immuunisuoja ei enää vahvistu, vaan vieras proteiini tai antigeeni tulee elimistölle tutuksi. Siitä ei ole oikeastaan enää mitään hyötyä.”

Lopuksi on todettava, että yli 80-vuotiaiden rokotustahti ei johtunut vain THL:stä. THL:n ohjeistus vaikutti siihen, milloin yli 80-vuotiaiden rokottaminen aloitettiin ja ohjeistuksessa määrätty kuuden kuukauden rokoteväli siihen, milloin kukin sai käydä rokotteen hakemassa. Hoivakodeissa asuville ja kotihoidon asukkaiden rokotusvauhtiin vaikutti kunnan aikataulu. Muiden yli 80-vuotiaiden oli itse hakeuduttava rokotuksiin.

Tehosterokotusohjeiden aikataulu

19.9.2021
THL ohjeisti kuntia aloittamaan kolmannet koronarokotukset. Alkuun tehosterokotteita annettiin ihmisille, joilla on madaltunut immuunivaste. Lisäksi tehosteita annettiin niille, jotka alkuvuodesta 2021 rokotettiin lyhyellä annosvälillä. Ryhmään kuului terveydenhuollon ja vanhushuollon henkilökuntaa sekä hoivakotien asukkaita.

19.10.2021
THL suositteli kolmansia koronarokotteita yli 60-vuotiaille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille.

2.12.2021
Kolmannet rokotteet avattiin kaikille yli 18-vuotiaille.

22.12.2021
Aloitettiin neljäs rokotekierros niille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti madaltunut.

24.3.2022
THL antoi ohjeistuksen neljännen rokotteen antamisesta yli 80-vuotiaille ja hoivakodeissa asuville.

Kuva: Tehosterokotukset etenivät Hollannin Haagissa maaliskuussa 2022. Kuvan henkilöllä ei ole yhteyttä faktantarkistuksen tekstiin. Robin Utrecht/Shutterstock/All Over Press

Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.