Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltojen hallinto on vetäytynyt informaatiovaikuttamisen vastaisesta työstä ja ajaa sen sijaan omaa yhteiskuntamalliaan Eurooppaan. Se avaa eurooppalaisille demokratioille uuden hankalan puolustuslinjan länteen, Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo arvioi.
Faktabaarin syksy on käynnistynyt tilannekuvan rakentamisella geopoliittisista muutoksista, jotka vaikuttavat informaatioympäristöömme. Keskeisin niistä on Yhdysvaltojen poliittinen siirtymä EU:n näkökulmasta demokratian perusperiaatteita horjuttavien toimijoiden leiriin.
“Informaatiomanipulaation torjuntaan on varauduttava siksi nyt neljästä eri suunnasta”, sanoo Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo. Idässä demokratiaa horjuttavat autoritaariset valtiot, etenkin Venäjä ja Kiina. Lännessä Trumpin hallinto on vetäytynyt informaatiomanipulaation torjunnasta ja käynyt hyökkäykseen liberaalia demokratiaa ja yhdysvaltalaisten digialustojen sääntelyä vastaan.
Näiden lisäksi demokratioita horjuttavat digialustojen omat manipulatiiviset algoritmit yhdistettyinä generatiiviseen tekoälyyn. Neljäs informaatioympäristöön vaikuttava ulottuvuus rakentuu kotimaisesta disinformaatiosta, jolla on jokaisessa maassa omat piirteensä.
Kansakunnan viholliset
Asetelman moniulotteisuudesta kertyi havainnollisia esimerkkejä viimeksi lokakuun puolivälissä Slovenian Ljubljanassa, jossa osallistuimme disinformaation seurantaan erikoistuneen ajatushautomon EU Disinfo Labin vuosikonferenssiin. Päätöspuheenvuorossa yhdysvaltalaisen America Sunlight Project -kansalaisjärjestön johtaja Nina Jankowicz kuvasi yli 600 osallistujalle, miten Bidenin hallinto epäonnistui viestinnässään maan sisäisestä disinformaatiosta vuonna 2022. Sen seurauksena hän on itse joutunut laajan verkkohäirinnän kohteeksi.
Jankowicz nimitettiin vuonna 2022 johtamaan Yhdysvaltain sisäministeriön ryhmää, jonka tehtävänä oli koordinoida maan eri hallinnonaloihin kuten infrastruktuurin rakentamiseen kohdistuvan vääristellyn informaation torjuntaa.
Bidenin hallinto kuitenkin epäonnistui uuden yksikön tehtävien avaamisessa ymmärrettävästi yleisölle. Jankowiczin nimitys nostatti sosiaalisessa mediassa vihamyrskyn etenkin laitaoikeiston suunnalta. Hänen väitettiin johtavan valtion sisäistä sensuuria, hänen henkilötietojaan levitettiin verkossa ja häneen kohdistui uhkailuja.
Jankowiczin väitettiin esimerkiksi syyllistyneen maanpetokseen, josta tulisi langettaa kuolemantuomio. “Olin tuolloin 36. raskausviikolla, enkä saanut hallinnolta mitään tukea”, hän sanoi puheessaan. Jankowicz joutui paineen alla eroamaan tehtävästään, mutta somessa hyökkäykset ovat sen jälkeen jatkuneet.
Trumpin nimittämä liittovaltion poliisin FBI:n nykyinen johtaja Kash Patel julkaisi jo vuonna 2022 kirjassaan Government Gangsters 60 henkilön nimilistan henkilöistä, jotka johtavat hänen mielestään “syvää valtiota”. Termistä on tullut keskeinen laitaoikeiston salaliittoteoriassa, jonka mukaan valtiota ohjaa varjoista käsin pieni liberaali joukko, joka ei toteuta kansanvaltaa.
Jankowicz oli mukana Patelin listalla. Maan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tämä tarkoittaa, että hänet julistettiin muiden listalla olleiden tavoin kansakunnan viholliseksi, Jankowicz tulkitsee. Uhkailujen seurauksena hän on joutunut hankkimaan oikeusneuvontaa useilta juristeilta ja muuttamaan perheineen toiseen osoitteeseen. Jankowicz myös kävi kalliin oikeustaistelun Fox News -televisiokanavaa vastaan, mutta hävisi jutun.
Disinfo 2025 -konferenssissa Jankowicz varoitti, että Trumpin hallinto ajaa nyt samanlaisia painostuskeinoja Eurooppaan. Monet laitaoikeiston toimijat Euroopassa ovat jo omaksuneet narratiivin EU:n “sensuurikoneistosta”. Sitä vahvisti alkuvuodesta Metan johtajan Mark Zuckerbergin lupaus taistella sensuuria vastaan myös Euroopassa.
“Yhdysvaltain diplomaatteja on neuvottu lobbaamaan mm. EU:n digipalvelusäännöstä DSA:ta vastaan. Trumpin hallinnon taakse ryhmittyneet digialustat ovat leikanneet jo tukeaan faktantarkistukseen ja disinformaation tutkimukseen, joiden on väitetty rajoittavan sananvapautta ja ylläpitävän sensuuria”, Jankowicz sanoi. Yhdysvalloissa repertuaariin ovat kuuluneet vastustajien mustamaalaaminen sekä disinformaatiota seuraavien järjestöjen ja tutkimusryhmien työn vaikeuttaminen hallinnollisilla tietopyynnöillä.
Jankowiczin työtoverin Benjamin Shultzin mukaan samaa toimintamallia on jo hyödynnetty toimittajien ja tutkijoiden häirintään ja vainoamiseen Unkarissa, Latviassa, Ranskassa ja muissa EU-maissa. Esimerkiksi Latviassa ulkomaisen informaatiovaikuttamisen seurantaan erikoistunut kuuden hengen toimitus Re:Baltica joutui tekemään maan paikallisvaalien aikaan kesäkuussa työlään selvityksen toiminnastaan Latvian korruptionvastaiselle virastolle KNAB:ille.
Ranskassa Venäjän valtion RT France -kanava nosti oikeusjutun väitöskirjatutkija Maxime Audinet’ta vastaan tämän julkaiseman kirjan ja väitöskirjan sisältämistä huomioista. Vaikka RT hävisi jutun, tapaus on Audinet’n mukaan hyvä esimerkki “oikeudellisesta sodankäynnistä”, jonka tarkoitus on halvaannuttaa disinformaation tutkimus.
Ennen Trumpin toista kautta Yhdysvallat oli merkittävä rahoittaja demokratian vahvistamiseksi eri puolilla maailmaa muun muassa kehitysyhteistyövirasto USAIDin kautta. Tunnettu yhdysvaltalaistoimittaja Anne Applebaum on osoittanut, että Trumpin hallinto on jättänyt suurvaltapoliittisen tyhjiön, kun se on vetäytynyt demokratian vahvistamisesta ja informaatiovaikuttamisen torjunnasta. Venäjä, Kiina, Iran ja muut autoritaariset valtiot pyrkivät sen sijaan lisäämään vaikutusvaltaansa. Vaikutukset näkyvät jo EU:n sisällä ja lähialueilla.
EU-komissiolta odotetaan toimenpiteitä
Marraskuussa Euroopan komission odotetaan esittelevän uuden Demokratiakilpi-aloitteensa (Democracy Shield), jonka odotetaan sisältävän useita kansalaisyhteiskunnan puolustukseen liittyviä kohtia. Näitä voisivat olla esimerkiksi tuki vaalijärjestelmille, journalistiselle medialle, mediakasvatukselle, faktantarkistajille ja yliopistoille. Demokratiakilven avulla puolustetaan demokratian institutionaalisia rakenteita - myös Atlantin takaa tulevalta paineelta. “EU pyrkii vahvistamaan demokratioita, koska monissa jäsenmaissa politiikka voi mennä arvaamattomaan suuntaan. Samalla luodaan sisältöä kokonaisturvallisuudelle EU-tasolla”, Mikko Salo sanoo.
EU:ssa on jo kaksi jäsenmaata, Unkari ja Slovakia, joiden hallitukset avoimesti veljeilevät Venäjän kanssa ja jarruttavat EU:n yhteistä päätöksentekoa Ukrainan tukemiseksi. Useissa muissa maissa, kuten Ranskassa, laitaoikeiston puolue on noussut kannatukseltaan maan selkeästi suurimmaksi. Ranskan Kansallinen liittouma on tukenut aiemmin Krimin liittämistä Venäjään ja saanut rahoitusta sen vastapainoksi Kremliä lähellä olevalta First Czech-Russian Bankilta. Saksan AfD ja BSW sekä Itävallan Vapauspuolue näyttävät kannattavan Putinin hallinnon autoritaarista yhteiskuntamallia. Lokakuun lopun parlamenttivaalien alla kannatuskyselyitä johtava Hollannin Vapauspuolue vastustaa Venäjän vastaisia pakotteita ja Ukrainan tukemista.
Osa Euroopan laitaoikeistosta hakee politiikalleen mallia Trumpin johtamasta MAGA-liikkeestä, joka on siirtynyt konservatismista reaktionistiseen “postliberalismiin”. Se ajaa hierarkkista valtiojohtoista yhteiskuntamallia ja perinteisten arvojen palauttamista. Liike esiintyy sananvapauden puolustajana, mutta pyrkii samalla kontrolloimaan tiukasti lehdistönvapautta. Keinoihin kuuluu jättimäisten korvausvaatimusten esittäminen journalistiselle medialle. Lokakuussa Trumpin asianajajat vaativat 15 miljardin dollarin korvauksia kunnianloukkauksista New York Timesilta, lehden reportterilta ja Penguin-kustantamolta.
Yhdysvalloissa on lisäksi ajettu kuluneen vuoden aikana alas useita virastoja tai tutkimusyksiköitä, jotka ovat työskennelleet autoritaaristen valtioiden levittämän disinformaation torjumiseksi, tai niiden toimintaa. Lakkaustuslistalle on joutunut esimerkiksi ulkoministeriön alainen Global Engagement Center. Halinto on myös heikentänyt Yhdysvaltain kyberturvallisuusviranomaisen CISAn kykyä seurata vaalijärjestelmiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä ja informaatiovaikuttamista.
Trump antoi jo presidenttikautensa ensimmäisenä päivänä määräyksen, joka kieltää valtion virastoja ja työntekijöitä rajoittamasta sananvapautta. Sosiaalisen median yhtiöt katsovat seuraavansa tätä päätöstä, kun ne vähentävät alustojen moderointia ja faktantarkistusta.
Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance käytti helmikuussa Münchenin turvallisuuskokouksessa puheensa EU-maiden arvosteluun samasta näkökulmasta. Jotkut kommentaattorit ovat pitäneet puhetta sodanjulistuksena liberaalille demokratialle tai kulttuurisodan lietsomisena Euroopassa.
Eurooppalaisessa ajattelussa ulkomaista informaatiovaikuttamista ja häirintää (FIMI) vastaan kamppaillaan siihen erikoistuneiden keskusten, kuten Ranskan presidentinhallinnon alaisuudessa työskentelevän Viginumin tai Ruotsin psykologisen puolustuksen viraston (MPF) avulla. Niitä pidetään vahvoina referensseinä EU:n oman “resilienssikeskuksen” (resilience centre) kehittämisessä osaksi Demokratiakilpi-ohjelmaa. Resilienssikeskukset ylläpitäisivät tilannekuvaa Venäjän, Kiinan ja muiden autoritaaristen valtioiden verkossa levittämästä disinformaatiosta. EU:n ulkosuhdehallintoon kuuluva strategisen viestinnän yksikkö East Stratcom on jo aiemmin tehnyt samaa työtä - mutta melko pienin resursseihin.
“Ne ovat myös muille maille referenssejä siitä, miten viranomaiset voivat vaikuttavasti seurata informaatiotilaa. Viginum perustaminen vuonna 2021 sai Ranskassa vauhtia, kun Venäjä yritti vaikuttaa Ranskan vuoden 2019 presidentinvaaleihin ja tarvittiin tietoa mitä digitaalisilla alustoilla oikeasti tapahtuu”, Salo kuvaa.
Demokratiakilvestä tukea median käyttäjille
Salo arvioi, että EU pyrkii Demokratiakilpi-aloitteellaan täydentämään näiden viranomaistoimijoiden työtä. Unionin tila -puheessaan syyskuussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi lisää tukea tiedotusvälineille ja medialukutaitoon uuden Media Resilience -ohjelman välityksellä.
Mikko Salo vuoden 2024 Disinfo-konferenssissa Riiassa. Kuva: EU Disinfo Lab
Salo alleviivaa, että sisällön rinnalla ohjelman merkityksen ratkaisee se, kuinka paljon siihen kanavoidaan rahaa. Vastassa on maailman suurimpia yhtiöitä, jotka keräävät sosiaalisen median avulla käyttäjiensä dataa ja myyvät sitä eteenpäin.
“Käyttäjien keskittymiskyky on tuhottu pikaviestinnällä ja skrollaamisella, joka pakottaa siirtymään sivustoilla aina eteenpäin. Tekoäly tarjoaa meille nyt yhden ainoan ja usein epäluotettavan lähteen, josta yritetään ammentaa informaatiota ja ymmärrystä”, hän kuvaa.
Siksi Faktabaari on keskittynyt toiminnassaan viime vuosina juuri tekoälyyn liittyvän media- ja infomaatiolukutaidon vahvistamiseen. Sen ohella palvelu ylläpitää tilannekuvaa disinformaation leviämisestä yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.
“Kansalaisjärjestöjen rooli on, että ne voivat sanoittaa tilannetta ja puhua suoremmin esimerkiksi informaatiomanipulaation länsirintamasta. Onko EU nyt perustamassa East Stratcomin rinnalle West Stratcomia - tuskin. Kenelle se jää?” Salo kysyy.
Hän arvioi, että jokaisen valtion on lopulta ratkaistava itse, miten ne toimivat ulkomaisten vaikuttajien lietsoman poliittisen polarisaation vähentämiseksi. Sen ohella hän ennakoi, että nykyisessä tilanteessa Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö tiivistyy. Keskinäisen luottamuksen ja kokonaisturvallisuuden varaan vannovat Pohjoismaat etsivät EU:n rinnalla yhteistä mallia informaatiomanipulaation torjumiseksi ja sen kanssa elämiseksi.
Lisäksi informaatiointegriteetin vaaliminen on nousemassa laajempaan keskusteluun, kun generatiivinen tekoäly saastuttaa verkkoamme. Sillä tarkoitetaan informaatiojärjestelmää, jossa luotettava ja paikkansapitävä tieto on kaikkien saatavilla.
Kuva: EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti Strasbourgissa puheen Euroopan unionin tilasta syyskuussa 2025. All Over Press / EPA / RONALD WITTEK
Tilaa Faktabaarin uutiskirje täältä. Sen avulla voit seurata ja osallistua kotimaiseen keskusteluun.
Tämän artikkelin kirjoitustyö on saanut osarahoitusta EU:n toiminnasta 101158604 - NORDIS (Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder). Lue lisää NORDIS-yhteistyöstä täältä.
Jaa eteenpäin
