Perusteeton median luottamuksen tai toimintaedellytysten nakertaminen on uhka kokonaisturvallisuudelle, sillä se avaa mahdollisuuksia informaatiovaikuttamiselle. Paljastavaa on, mitä suomalaiset pitävät harhaanjohtavan informaation merkittävimpinä lähteinä. Kärkeen sijoittuvat TikTok, X ja Facebook. Paljoa kauempana eivät tule myöskään Instagram, YouTube ja Telegram.
Suomi panostaa ennen näkemättömällä tavalla turvallisuuteen. Ensi vuoden budjettiesitys sisältää kuuden miljardin euron tilausvaltuudet Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen (HS, 3.9.). Tärkein syy on selvä, ja Venäjä muistuttaa siitä hyökkäyksellään Ukrainassa joka päivä.
Puolustusvoimien kehittämisessä on kyse varautumisesta ja kriisien ennaltaehkäisystä. Varautumiseen kuuluu paljon muutakin kuin asejärjestelmät. Valtioneuvoston laatiman yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS, 2025) mukaan varautuminen on “toimintaa, jolla pienennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä, edistetään omaa valmiutta kohdata niitä ja luodaan edellytykset vasteelle”.
Varautuminen perustuu analyysiin uhkaympäristöstä sekä edelleen arvioon yksittäisten riskien todennäköisyydestä ja vakavuudesta. Uhkaympäristöön sisältyvät sotilaallisten uhkien, terrorismin ja kriittisen infrastruktuurin häiriöiden lisäksi tieto- ja viestintäpalvelujen häiriöt sekä informaatiovaikuttaminen.
Kuva: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, 2025, s. 25
Mitä nämä käsitteet tarkoittavat?
Kokonaisturvallisuudella viitataan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen huolehtimiseen, jota toteuttavat viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset yhdessä. Kokonaismaanpuolustus on osa kokonaisturvallisuutta, ja sen tavoitteena on viime kädessä turvata maan itsenäisyys.
Informaatioympäristössä kokonaisturvallisuudesta huolehditaan pitämällä huolta informaatioturvallisuudesta. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) mukaan informaatioturvallisuus on tila, jossa informaatioympäristön uhkat ja riskit ovat hallittavissa. Kyse on siitä, että esimerkiksi informaatiovaikuttamista kyetään sietämään ja torjumaan.
Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisen käyttäymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. (Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016)
Informaatioturvallisuutta edistävät Huoltovarmuuskeskuksen mukaan muun muassa:
- vahva demokratia
- koulutus ja medialukutaito
- avoin ja moniääninen kansalaiskeskustelu
- sananvapaus
- tiedon saatavuus
- riippumaton media.
Kyse on lopulta yksilöiden osaamisesta, jossa eri taidot nivoutuvat toisiinsa. Vahvaa demokratiaa ei voi olla ilman sananvapautta, joka tarkoittaa oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä ilman ennakkosensuuria tai mielivaltaisia rajoituksia. Toisaalta luotettavan tiedon löytäminen sekä disinformaation ja informaatiovaikuttamisen tunnistaminen vaativat kriittistä medialukutaitoa ja hyviä digitaalisia taitoja. Myös presidentti Niinistön EU-raportti nosti esiin systemaattisen disinformaation tunnistamisen ja medialukutaidon tärkeinä varautumisen taitoina.
Suomalaiset luottavat edelleen tiedotusvälineisiin
Riippumattomalla medialla on tärkeä rooli kansalaisten tiedonsaannissa, johon kuuluu myös moniääninen kansalaiskeskustelu. Uutismedia verkossa 2025 -kyselyn mukaan luotetuimpia ovat Yle ja Helsingin Sanomat, mutta muutakin mediaa pidetään pääasiassa luotettavana.
Suomen tietotoimisto (STT) yhdessä kuvatoimistonsa Lehtikuvan kanssa ovat taanneet pienemmille tiedotusvälineille laadukkaiden uutisten saannin. Informaatioturvallisuuden kannalta STT:n kaatuminen olisi iso menetys.
On suomalaisen yhteiskunnan etu, että meillä on vahvoja tiedotusvälineitä, joihin suurin osa kansalaisista luottaa. Tiedotusvälineiden luottamus voi rakentua vain korkealaatuiseen ja vastuullisen journalistiseen työhön. Luotettava media lisää koko yhteiskunnan informaatioresilienssiä ja sitä kautta kriisinkestävyyttä.
Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeet ohjaavat mediaa sananvapauden vastuulliseen käyttöön ja journalismiin, jossa yleisö voi erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteestä. Halutessaan kuka tahansa voi kannella JSN:lle, jos jokin sen jäsenmedia ei esimerkiksi korjaa olennaista asiavirhettä saatuaan oikaisupyynnön. Kantelut käsittelee JSN:n neuvosto, joka koostuu sekä median että yleisön edustajista. JSN:n antamat langettavat ratkaisut ohjaavat median toimintaa, ja ne ovat samalla häpeärangaistuksia, joita yksikään itseään kunnioittava tiedotusväline ei halua.
Harhaanjohtavaa informaatiota verkosta
Luotettavien tietolähteiden vastavoimana ovat tahot, jotka levittävät joko vahingossa tai tarkoituksella virheellistä tietoa eli mis- tai disinformaatiota. Uutismedia verkossa 2025 -kyselyn tulosten mukaan merkittävimpinä harhaanjohtavan informaation levittäjinä pidetään aktivisteja, ulkomaisia tahoja, verkkovaikuttajia ja poliittisia toimijoita.
Uutismediaan ja journalisteihin luotetaan pääasiassa myös näin kysyttäessä. Demokraattiseen yhteiskuntaan ja moniääniseen mediaan kuuluu luonnollisena osana se, että luottamuksessa eri medioihin on suuriakin eroja. Tyypillisesti ihmiset luottavat ennen muuta siihen mediaan, jota he itse seuraavat. Informaatioturvallisuuden näkökulmasta avoin ja kriittinen keskustelu mediasta on toivottavaa niin kauan, kun sen tarkoituksena on kehittää mediaa yhä luotettavammaksi.
Perusteeton median luottamuksen tai toimintaedellytysten nakertaminen on uhka kokonaisturvallisuudelle, sillä se avaa mahdollisuuksia informaatiovaikuttamiselle ja väärän tiedon levittäjille.
Paljastavaa on, mitä suomalaiset pitävät harhaanjohtavan informaation merkittävimpinä lähteinä. Kärkeen sijoittuvat TikTok, X ja Facebook. Paljoa kauempana eivät tule myöskään Instagram, YouTube ja Telegram. Tämä korostaa medialukutaitoa ja erityisesti digitaalista informaatiolukutaitoa, kun tietoa saadaan ja haetaan sosiaalisen median palveluissa. Sen sijaan vastaajat kokivat kasvokkaiset keskustelut ja uutissivustot vähiten merkittävimmiksi lähteiksi harhaanjohtavalle informaatiolle.
Trollitehtaat tuntevat kohderyhmänsä
Ei ole sattumaa, että TikTok, X, Facebook, Instagram ja YouTube mainitaan pahimpina harhaanjohtavan informaation lähteinä. Nettijättien itsensä teettämissä selvityksissä tulokset ovat samansuuntaisia: Trustlabin vuonna 2023 tekemässä selvityksessä disinformaatiojulkaisuja ja -toimijoita löytyi eniten X:stä (silloisesta Twitteristä) ja Facebookista. Eniten käyttäjien reaktioita disinformaatiota sisältäneet julkaisut saivat TikTokissa ja YouTubessa. Videopalvelut näyttävät siten olevan tehokkaimpia herättämään käyttäjien huomion.
Viimevuotiseen selvitykseen X ei enää osallistunut, mutta tulokset olivat muutoin edellisvuoden kaltaisia (Trustlab, 2024, PDF). Suunta ei näytä hyvältä, kun Meta, X ja TikTok ovat vähentäneet ammattimaista faktantarkistusta ja jättäneet sen automatiikan ja käyttäjien tekemien yhteisöhuomautusten varaan. Metalla on myös ollut jo vuosien ajan kyvyttömyyttä saada poistettua palveluistaan selviä huijausmainoksia edes silloin, kun käyttäjät ilmiantavat niitä (esim. IS, 2024).
Suomalaisten valveutuneisuutta osoittaa, että Telegramia pidettiin selvästi pahempana virheellisen tiedon lähteenä kuin toista pikaviestipalvelua WhatsAppia. Telegramissa on joukoittain kanavia, joissa levitetään disinformaatiota ja silkkaa propagandaa. Venäjä pyrki jo vuosia ennen hyökkäystä Ukrainaan korvaamaan sikäläisen uutismedian Telegramissa toimivilla anonyymien ylläpitämillä uutiskanavilla, jotka toistavat Venäjän median väitteitä (Liga.net, 2020).
Venäläisten trollitehtaiden toiminta on kehittynyt ja teollistunut sitten Ukrainan hyökkäyssodan alun. SDA-trollitehtaan tietovuoto viime vuonna osoitti Venäjän informaatiovaikuttamisen olevan parhaimmillaan huippuluokkaa. Trollitehtaat ylläpitävät somekanavia ja -tunnuksia sekä tuottavat valeuutissivustoja, joiden artikkelit tarttuvat ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin ja uutisiin.
Ne hyödyntävät some- ja mediaseurantaa, data-analyysiä ja sosiologista tutkimusta toimintansa suunnittelussa, ohjauksessa ja tulosten mittaamisessa. Analyysissä tunnistetaan sosiaalisen median käyttäjien käyttäytymismalleja ja kohderyhmien herkkyyksiä erilaisille narratiiveille.
Alkuvuonna tuli esiin, että venäläisten trollitehtaiden luoma valeuutissivustojen verkosto oli saastuttanut tekoälysovellusten kielimalleja disinformaatiolla (Yle, 12.4.). Pohjoismaiden faktantarkistajien mukaan näin on tapahtunut myös pohjoismaisilla kielillä. Kyse oli niin sanotusta Pravda-verkostosta, jonka suomenkielisestä sivustosta Faktabaari varoitti viime vuonna. Myös jotkin suomenkieliset vaihtoehtomedian sivustot somekanavineen levittävät säännöllisesti väitteitä, joiden alkuperä on Venäjän mediassa, anonyymeissä Telegram-kanavissa ja valeuutissivustoilla.
Viime viikolla paljastui laaja huijaus- ja valeuutissivustojen verkosto, jonka tekijä varaa tavallisten nettisivustojen käytössä olleita verkkotunnuksia, kun niiden rekisteröinti päättyy (IS, 5.9.). Joukossa on monia .fi-domaineja ja sivustoja on myös suomeksi. Valesivustojen kautta ihmisille syötetään virheellistä tietoa sekä huijausmainoksia ja haittaohjelmia - yhdistettynä käyttäjien profilointiin.
Valeuutisia räätälöidään nyt tekoälyllä
Generatiivisen tekoälyn avulla tuotettu disinformaatio on kasvava riesa. Tekoäly on kuin kultakaivos trollitehtaille, jotka tuottavat sen avulla kohderyhmille räätälöityjä valeuutisia, somejulkaisuja sekä deepfake-kuvia ja -videoita. Tästä on varoittanut esimerkiksi Naton strategisen viestinnän keskus StratCom raportissaan 2024.
NewsGuard on tilastoinut tekoälyllä generoitujen valeuutissivustojen lisääntymistä. Toukokuuhun mennessä niitä oli yksilöity noin 1300 kpl.
Valitettavasti näyttää siltä, että tekoäly on omiaan pahentamaan disinformaation aiheuttamaa haastetta luotettavan tiedon saannille. NewsGuardin kuukausittain tekemien testien mukaan 11 suosituinta tekoälychat-sovellusta eivät ole luotettavia välineitä valheellisten väitteiden tarkistamiseen: tänä vuonna ne ovat epäonnistuneet keskimäärin 25–52 prosentissa tapauksista kuukaudesta riippuen.
Faktabaarin aloite: digisivistys osaksi maanpuolustusta
Digitaaliseen informaatiolukutaitoon ja sen osana tekoälylukutaitoon on panostettava kokonaisturvallisuuden vuoksi koko yhteiskunnan tasolla. Siihen liittyviä tietoja ja taitoja tarvitsevat kaikenikäiset. Myös hyvästä peruslukutaidosta on pidettävä huolta, sillä on se edellytys muille informaatiolukutaidon osa-alueille.
On tärkeää, että opetussuunnitelmat päivitetään ajan tasalle kaikilla koulutusasteilla. Informaatiolukutaidon opetus voidaan liittää tieto- ja viestintäteknologian sekä monilukutaidon opetukseen. Samalla opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, jossa huomioidaan monipuolisesti kansalaisten tarvitsema digitaalinen osaaminen. On valitettavaa, että Opetushallituksen tarjoama täydennyskoulutusrahoitus on käytännössä loppunut. Vastuu välttämättömästä täydennyskoulutuksesta jää yhä enemmän kunnille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille.
Faktabaari edistää informaatioresilienssiä toiminnassaan monin tavoin. Pyrimme lisäämään koko yhteiskunnan informaatioturvallisuutta faktantarkistustyöllä, koulutuksilla kuten nuorille suunnatuilla FAKTA-iskuilla, hanketoiminnassa sekä digitaalisen informaatiolukutaidon oppailla. Osallistumme keskusteluun teemasta sekä kansallisella että EU-tasolla, jossa kokonaisuutta valmistellaan demokratiakilpi-aloitteen (Democracy Shield) puitteissa. Saimme vastikään Aapiskukko-palkinnon tekemästämme työstä aiempien tunnustusten rinnalle.
Vuoden 2024 tammikuussa Puolustusministeriön asettama kehittämistyöryhmä ehdotti 17-vuotiaille yhteistä oppilaitoksissa toteutettavaa maanpuolustuspäivää, jossa nuorille jaettaisiin tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Pidämme ideaa erinomaisena, ja ehdotimme puheenjohtajamme Mikko Salon toimesta syyskuussa 2024, että maanpuolustuspäivässä huomioitaisiin myös digisivistys ja digitaalinen informaatiolukutaito. Pidämme tärkeänä, että valmistelu tehdään yhdessä opettajien kanssa.
Faktabaari on kansalaisyhteiskunnan toimijana halukas tarjoamaan osaamisensa näiden taitojen kouluttamiseen sekä maanpuolustuspäivän konseptin kehittämiseen.
Kirjoittaja on Faktabaarin taustayhdistyksen Avoin yhteiskunta ry:n varapuheenjohtaja
Lisätietoa Faktabaarin toiminnasta:
Mikko Salo
Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja
Jaa eteenpäin
