Faktabaari kiinnitti alkuvuodesta 2024 huomiota siihen, että presidentinvaalien alla Tiktok lähetti viestintätoimisto Manifeston kautta joillekin suomalaisille lehdille tiedotteen, jossa hehkutettiin sitä, miten Tiktokin ja Logically Facts -faktantarkistuspalvelun medialukutaitokampanja on “kerännyt alle kuukauden aikana yli 8 miljoonaa katselukertaa Suomessa auttaen käyttäjiä verkkosisällön lähteiden kriittisessä arvioinnissa”. Tiedote meni monilta osin sellaisenaan julki ainakin markkinointiuutiset-sivustolla. Ilta-Sanomissa se sai kriittisemmän käsittelyn. Faktabaarille ei lähetetty kyseistä tiedotetta, mutta toimitus sai sen käsiinsä muuta kautta.
8 miljoonaa katsojakertaa kuulostaa hienolta, mutta ongelmana on, ettei kukaan ulkopuolinen pysty varmistumaan siitä, miten tällaiset katsojaluvut on saavutettu, montako sekuntia videoita on tosiasiassa katsottu, kenelle niitä on Tiktokissa näytetty ja onko medialukutaitovideoilla jotakin todellista vaikutusta käyttäjiin. Faktabaarille kerrottiin Tiktokista Manifeston välityksellä syyskuussa, että “yksi henkilö on voinut katsoa videoita useampia kertoja”. Onko siis suosituinta, 6,8 miljoonaa näyttökertaa saanutta videota näytetty keskimäärin 4,5 kertaa jokaiselle suomalaiselle Tiktok-käyttäjälle? Mikä tällaisen toiminnan vaikutus on? Montako sekuntia tai sekunnin murto-osaa videoita on katseltu?
Vaikka kyseiset medialukutaitovideot ovat sinänsä hyviä, jokainen suomalainen Tiktok-käyttäjä tuskin on katsonut niitä alusta loppuun – tai edes puoliväliin asti – neljää kertaa.
Lyhytvideopalvelu Tiktok, kuten moni muukin iso verkkoalusta, on allekirjoittanut EU:n disinformaatiota koskevat käytännesäännöt. Kyseessä on alan toimijoiden itsesääntelystandardi, jolla halutaan vähentää disinformaatiosta aiheutuvia haittoja ja sen leviämistä. Siihen osallistuminen on alustoille vapaaehtoista, mutta säännöt ovat allekirjoittaneet muun muassa Google, Meta, Tiktok ja Microsoft.
Yksi osa käytännesääntöjä on se, että alustat sitoutuvat edistämään käyttäjien medialukutaitoa. Ne myös sitoutuvat kertomaan läpinäkyvästi kaikista toimistaan. Tänä vuonna voimaan on astunut lisäksi digipalvelusäädös eli DSA, joka asettaa muun muassa lisää avoimuusvelvoitteita isoille teknologia-alustoille.
Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo ja vastaava toimittaja Pipsa Havula käsittelivät jo alkuvuodesta näkökulma-tekstissään tätä Tiktokin PR-temppua osana presidentinvaalianalyysiaan. Kyseisen medialukutaitokampanjan katsojamäärät herättivät Faktabaarin huomion siksi, että Suomessa asuu vain 5,6 miljoonaa ihmistä. Tiktokin oman ilmoituksen mukaan Suomessa on 1,6 miljoonaa kuukausittain aktiivista Tiktok-käyttäjää. Kolmesta Logically Factsin julkaisemasta suomenkielisestä medialukutaitovideosta yksi on saanut peräti 6,8 miljoonaa näyttökertaa. Videot löytyvät Tiktokista täältä, täältä ja täältä.
Faktabaari palaa aiheeseen uudelleen, sillä osana saksalaisen uutistoimiston DPA:n vetämää Think Twice -hanketta Faktabaari on luonut ja luo medialukutaitomateriaalia Tiktokiin täysin TikTokista riippumattomasti. ThinkTwicen tavoitteena on selvittää, voiko medialukutaitoa opettaa TikTokissa sekä pohtia samalla, onko brändiyhteistyö oikea tie? Aihetta käsiteltiin hiljattain Think Twicen webinaarissa.
Medialukutaidon edistämiseen tarvitaan riippumatonta rahoitusta
Euroopan digitaalisen median seurantakeskus (EDMO) julkaisi toukokuussa 2024 raportin, jossa se tarkasteli alustojen toimia disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen valossa. Läpivalaisussa olivat myös alustojen medialukutaitokampanjat.
EDMO penäsi raportissaan alustoja suunnittelemaan jonkinlaisia pitkittäistutkimuksia ja mittareita, joiden avulla voitaisiin arvioida medialukutaitotoimenpiteiden todellista vaikutusta. Se myös muun muassa toivoi, että alustat tarjoaisivat itsenäisille medialukutaitoa edistäville organisaatioille rahoitusta joko suoraan tai jonkinlaisten rahoitusinstrumenttien kautta. “Medialukutaidon edistäminen olisi nähtävä pitkäaikaisena pyrkimyksenä, jotta voidaan sopeutua teknologian kehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen. Siksi on suositeltavaa sitoutua pikemminkin pitkän aikavälin aloitteisiin kuin yksittäisiin, kertaluonteisiin toimiin”, EDMO:n suosituksissa todetaan.
Faktabaari on tästä samaa mieltä: se on jo vuodesta 2018 kansainvälisesti varoittanut, ettei medialukutaitoa somessa saa jättää yksin alustojen maksaman ja riippuvuuksia tuovan rahoituksen varaan. Alustojen olisi syytä panostaa etenkin epäsuoriin rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät sido kansalaisjärjestöjä, tutkijoita tai muita toimijoita millään tavalla suoraan alustoihin. Esimerkiksi Google lahjoittaa vuosittain pienimuotoisesti varoja Googlesta riippumattomalle European Media and Information Fundille (EMIF), jota hallinnoi Calouste Gulbenkian -säätiö. EMIF-rahoilla rahoitetaan faktantarkistustyötä, medialukutaitoa ja tutkimusta, eikä Google osallistu päätöksentekoon millään tavalla. Myös Faktabaari on saanut EMIF:ltä hankerahoitusta.
Haasteita on myös muilla
Samaan aikaan, kun Tiktok muovaa algoritmiaan niin, että sen rahoittamat medialukutaitovideot saavat miljoonia katselukertoja, täysin alustasta riippumattomien toimijoiden on vaikeaa saada alustalla näkyvyyttä. Esimerkiksi Faktabaarin medialukutaitovideot ovat keränneet keskimäärin kaksituhatta katselukertaa Tiktokissa, mikä on suurin piirtein saman verran kuin saksalaisella DPA:lla. Vastaavalla tavalla animoidut medialukutaitovideot kuin Logically Factsin tekemät, saivat viikossa Faktabaarin tilillä vain 24 ja 92 katselukertaa.
Myös nuorisoalan kattojärjestö Allianssi huomasi eurovaalien alla, että sen äänestysaktiivisuuteen kannustavat videot saivat vain muutamia satoja katselukertoja Tiktokissa. Nytsitoikeesti-tilillä julkaistuja videoita oli tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista. “Metassa sisällöt tuntuvat lyövän läpi, mutta Tiktokissa kaikki äänestysaktiivisuutta tukeva sisältö näyttää jäävän shadowbannin alle”, Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin viestinnän asiantuntija Emma Rahikainen arvioi Faktabaarille.
Tiktokissa äänestysaktivisuuteen ei voi kannustaa maksamalla mainostilasta, sillä Tiktok on säännöissään määritellyt myös tällaisen sisällön “poliittiseksi mainonnaksi”. Vaalien aikaan Tiktok kokoaakin erilliseen “vaalikeskukseen” tietoa kyseessä olevista vaaleista ja ohjaa käyttäjiä sinne. Suomessa esimerkiksi juuri Logically Factsin mainitut videot ovat näkyneet vaalikeskuksessa.
“EU-vaalien yhteydessä tuli opittua kantapään kautta, että Tiktokissa jopa äänestysaktiivisuuteen kannustava sisältö tulkitaan poliittisena. Tästä syystä jatkoa varten kannattaisi yrittää päästä Tiktokin vaalikeskukseen nuorten äänestäjien tavoittamisen kannalta”, Rahikainen pohtii.
“Sen sijaan presidentinvaalien alla julkaistut haastatteluvideot ehdokkaista saivat paljon näkyvyyttä - niistä suosituimmalla videolla on tällä hetkellä yli 260 000 näyttökertaa. Presidentinvaaleissa ehdokkaat näkyivätkin vahvasti myös Tiktokin puolella myös omien vaalikampanjoidensa puolesta.”
Tavoitteena faktapohjaisempi digitodellisuus
Mikäli medialukutaito ja käyttäjille näkyvän vaalisisällön tekeminen jätetään vain alustojen armoille, tilannetta voisi verrata siihen, että terveyssuositusten laatiminen annettaisiin makeisyritysten tehtäväksi. Niillä molemmilla on omat intressinsä vähätellä tuotteesta aiheutuvia haittoja ja jättää joitakin asioita kokonaan kertomatta. Pörssiyritysten tarkoitus on tuottaa voittoa. Haluaisiko Tiktok tehdä alustakriittistä medialukutaitomateriaalia omista suosittelualgoritmeistaan, jotka voivat syöstä käyttäjän kyseenalaiseen kaninkoloon? Tai jokin muu alusta siitä, ettei edes riippumattomia tutkijoita päästetä käsiksi alustojen keräämään dataan tutkimaan sosiaalisen median toimintalogiikkaa tarkemmin?
Medialukutaitomateriaaleille ollaan parhaillaan laatimassa EDMO:n puitteissa hyviä käytäntöjä. Isoin ongelma lienee kuitenkin se, että riippumattoman toiminnan rahoitus on pienimuotoista ja toimijoiden yhteistyökin vajavaista. Raportoimme aiemmin, miten Norjassa riippumattomat toimijat panostavat yhdessä lähdekritiikkikeskukseen.
Lue lisää: Norjassa valmistellaan riippumatonta lähdekritiikkikeskusta
Läpinäkyvyyden lisääntymisestä globaalisti käyttäjät saavat kiittää pääosin erilaisia kansalaisjärjestöjä ja EU:ta. Työ on kesken, ja yksityiskohtaistakin lainsäädäntöä on paljon toimeenpanematta sekä alustoilla että jäsenmailla. Ja muuten: Isosta osasta toimeenpanoa tulee todennäköisesti vastaamaan suomalaiskomissaari Henna Virkkunen (kok), ja Suomessa DSA:n osalta Traficom.
Seurataan yhdessä tilannetta aidomman ja faktapohjaisen digitodellisuuden puolesta.
Kirjoittajat ovat Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo, vastaava toimittaja Pipsa Havula sekä Faktabaarin Tiktok-kanavasta vastaava varhaiskasvattaja Otto Heinonen.
Faktabaari yritti saada asiasta kommenttia myös Logically Factsilta, mutta Logically Factsin lomakkeen kautta laitettuun sähköpostiin ei vastattu ennen artikkelin julkaisua.
Lisätietoa aiheesta:
Lisätietoa siitä, mitä kaikkea disinformaatiota koskevat käytännesäännöt pitävät sisällään, voi lukea täältä.
Käytännesääntöihin liittyvät avoimuusraportit löytyvät puolestaan täältä.
Jaa eteenpäin
