Politiikan painopiste siirtyi Norjassa perinteisistä tiedotusvälineistä videoalustojen suuntaan. Laitaoikeistoa tukeneet anonyymit suurrahoittajat hämmensivät vaalikeskustelua.
Poliittiset voimasuhteet muuttuivat Norjan kahden viikon takaisissa vaaleissa, kun laitaoikeisto saavutti historiansa suurimman voiton. Sylvi Listhaugin johtama Edistyspuolue yli kaksinkertaisti kannatuksensa ja nousi 47 paikalla maan selkeästi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 169-paikkaisilla suurkäräjillä (Stortinget). Samalla istuvan pääministerin Jonas Gahr Støren johtama Työväenpuolue vahvisti kannatustaan ja varmisti enemmistön vasemmistovihreälle blokille.
Edistyspuolue kampanjoi vaaleissa maahanmuuttoa, veroja ja ilmastopolitiikan vihreää siirtymää vastaan. Puolue vetosi etenkin nuoriin äänestäjiin varoittamalla jengirikollisuuden kasvusta ja lupaamalla lisää poliiseja. Edistyspuolueen vaalivideolla vaaleahiuksinen nuorukainen makaa pää veressä kadulla jouduttuaan tummaihoisten huppupäisten hyökkääjien ryöstämäksi.
”Näimme vaaleissa paradigman muutoksen, kun suuri osa julkisesta keskustelusta käytiin muualla kuin perinteisissä tiedotusvälineissä”, sanoo Faktabaarin norjalaisen kumppanin Faktiskin vastaava toimittaja Runa Victoria Engen. ”Puoluejohtajat ja muut vaikutusvaltaiset henkilöt esiintyivät Youtube-kanavilla suosituissa podcasteissa, ja heidän kommenttejaan levitettiin TikTokissa.”
Engen toteaa, että politiikan painottuminen digialustoille on ilmiönä tuttu muista maista, mutta näissä vaaleissa se rantautui näkyvästi Norjaan. Edistyspuolue keräsi kampanjallaan huomattavan osan etenkin nuorten miesten äänistä, arvioi Civitas-ajatushautomon tutkija Eirik Loekke heti vaalien jälkeen Reutersille.
Suomessa sama ilmiö näkyi jo vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, jotka yliopistotutkija Essi Pöyry nimesi TikTok-vaaleiksi. Perussuomalaisten Joakim Vigelius ja Miko Bergbom nousivat eduskuntaan yli 10 000 äänen poteilla kampanjoituaan näkyvästi sosiaalisessa mediassa.
Keskustelun laatu heikkenee
Faktisk ja Norjan yleisradioyhtiö NRK analysoivat yhteishankkeessaan poliittista siirtymää lyhytvideoiden maailmaan. Aineisto sisältää 10 000 videota ja 267 000 kommenttia. Sen perusteella alustojen algoritmit näyttäisivät suosivan politiikan vastakkaisia laitoja ja populistisia ehdokkaita, jotka esiintyvät vaihtoehtoina ”eliitille”.
Toisaalta myöskään TikTok ei tarjoa suoraa tietä suurkäräjille, ainakaan Norjassa. Maassa on käytössä suljettu listavaali, jossa voi äänestää vain puoluetta, ei yksittäistä ehdokasta. Norjan seuratuin TikTok-poliitikko on Ympäristöpuolue vihreiden Jonas Ali Ghanizadeh, jonka videot keräsivät vaalien alla 8,2 miljoonaa näyttökertaa. Ali jäi silti rannalle, vaikka hän oli vihreiden listan kärkiehdokas Etelä-Trøndelagin vaalipiirissä maan keskiosassa.
Engenin mukaan politiikan painottuminen podcasteihin ja sosiaaliseen mediaan saattaa heikentää keskustelun faktapohjaisuutta. Podcastien vieraat voivat antaa lausuntoja, joilla ei ole mitään tosiasiapohjaa, ja näitä lausuntoja levitetään edelleen sosiaalisessa mediassa.
”Jotkut vaikuttajat levittävät usein itse harhaanjohtavia faktoja ja lukuja. He myös haastattelevat poliitikkoja, poliittisia vaikuttajia ja yritysjohtajia esittämättä kriittisiä kysymyksiä, joita toimittajat normaalisti esittäisivät.”
Ongelmallista on myös, että perinteiset tiedotusvälineet eivät ole onnistuneet käsittelemään kattavasti politiikan siirtymää digialustoille. ”Useimmat niistä ovat Tiktokin kaltaisilla alustoilla levittämässä journalismiaan uusille yleisöille, mikä on hienoa, mutta ne eivät oikeastaan käsittele alustalla käytävää keskustelua”, Engen sanoo.
Miljoonia anonyymeilta rahoittajilta
Norjan parlamenttivaalien ilmiöitä oli myös anonyymien rahoittajien jakama huomattava avustus. Liberaaleja aiemmin avokätisesti tukenut yhdistys Kampanja konservatiivien vaalivoiton puolesta rahoitti Edistyspuolueen kampanjointia 10 miljoonalla kruunulla eli lähes 860 000 eurolla. Yhdistys hyödynsi Norjan puoluelakia, joka salli anonyymit lahjoitukset ennen kuin lakia tapauksen seurauksena tiukennettiin parlamentin enemmistön päätöksellä 1. heinäkuuta.
Omistustensa puolesta kampanjoivat miljardöörit saivat podcasteissa ja lyhytvideoissa hyvin näkökulmansa esiin, Engen toteaa. Huomattavia summia vaaliviestintäänsä käyttivät esimerkiksi Virale Videoer ja Occultus Spiritus -tilien takaa Norjan vasemmistoa vastaan aggressiivisesti kampanjoineet tahot. Tilien ylläpitäjä ei ole tiedossa.
Norjassa oli jo vuonna 2020 lähes 400 kruunumiljardööriä. Ruotsin ohella rikkaiden ja superrikkaiden osuus Norjan väestöstä on yksi maailman korkeimpia.
EU-sääntely rajoittaa 10. lokakuuta alkaen poliittista mainontaa sosiaalisen median alustoilla. Poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista käsittelevän TTPA-asetuksen mukaan mainosten kohdentaminen digialustoilla on sallittua vain, jos vastaanottaja on antanut siihen luvan. Lisäksi mainokset tulee koota yhteiseen digitaaliseen EU-arkistoon.
Sääntelyn seurauksena esimerkiksi Meta ja Google ovat ilmoittaneet lopettavansa poliittisten mainosten julkaisemisen kokonaan palveluissaan. Sääntelyn tarkoitus on rajoittaa vaaleihin kohdistuvaa ulkomaista vaikuttamista ja informaatiohäirintää. Toisaalta sen arvioidaan vaikeuttavan myös ajatushautomoiden toimintaa sekä kansalaisjärjestöjen, kuten ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjointia ja jäsenhankintaa.
Valeuutisia ja huhuja vaalien luotettavuudesta
Norjan vaaleissa levitettiin viestipalvelu X:ssä ja Facebookissa melko laajalle levinneitä väitteitä esimerkiksi vaaliuurnia täyttävistä viranomaisista ja selittämättömästä sähkökatkoksesta, joka vaikutti vaalitulokseen.
Vastaavat väitteet ovat toistuneet viime vuosina myös Pohjoismaissa sen jälkeen, kun Donald Trump nosti väitteet vaalivilpistä aseeksi demokraatteja vastaan hävittyään vuoden 2020 presidentinvaalit. Samanlaisia väitteitä on viljelty sen jälkeen somekanavilla ja populistisessa vastamediassa myös Norjassa ja Ruotsissa, jossa Ruotsidemokraattien johtaviin poliitikkoihin lukeutuva Richard Jomshof vihjaili vaalivilpistä ilman näyttöä vuoden 2022 vaalien yhteydessä. Faktabaarin selvityksen mukaan väitteet vaalivilpistä ovat toistuneet myös Suomessa ja muualla Euroopassa.
Kuten ruotsalaisen faktantarkistajan Åsa Larssonin haastattelemat asiantuntijat Norjan vaalien jälkeen totesivat, väitteitä levittävät tyypillisesti pienpuolueiden edustajat, jotka eivät tule valituiksi vaaleissa. Larssonin haastattelemat asiantuntijat pitävät Pohjoismaiden vaalijärjestelmiä luotettavina. Pohjoismaat sijoittuvat kärkisijoille myös esimerkiksi Freedom Housen indeksissä, joka mittaa muiden demokraattisuuteen vaikuttavien tekijöiden ohella vaalien vapautta ja oikeudenmukaisuutta. Siitä huolimatta kaikissa vaaleissa tapahtuu pieniä virheitä ja sääntöjenvastaisuuksia, joilla ei välttämättä ole vaikutusta vaalitulokseen.
Tämän artikkelin kirjoitustyö on saanut osarahoitusta EU:n toiminnasta 101158604 — NORDIS (Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder). Lue lisää NORDIS-yhteistyöstä täältä.
Kuva: Edistyspuolueen puheenjohtaja Sylvi Listhaug juhli vaalivalvojaisissa 8. syyskuuta. All Over Press/Epa/Cornelius Poppe Norway Out
Jaa eteenpäin
