Varo manipulointia vaaleissa

Maaliskuussa Twitteriin ilmestyi vihreiden uusi kuntavaaliehdokas Vantaalta. Jaana Kuosmanen, ”äiti, sisko, insinööri”. Kuosmanen ehti twiitata vain vähän aikaa, mutta hänen näkemyksensä herättivät muutamia nopeita reaktioita ja jakoja. Sitten Kuosmanen katosi. Twitterin seuraajat olivat havainneet, ettei hän ollut vihreiden ehdokaslistalla. Kuosmanen oli jonkun verkkohäirikön luomus.

Disinformaation levittäminen on muuttunut verkossa teolliseksi toimialaksi. Näin arvioi alkuvuodesta raportissaan Oxford Internet Institute, jonka mukaan ammattimaisia kyberjoukkoja on valjastettu propagandakäyttöön yli 80 maassa. Joukosta erottuu erityisen aktiivisia valtiollisia toimijoita, kuten Iran, Venäjä, Turkki, Saudi-Arabia ja Kiina. Niille manipulointi on geopolitiikkaa, jonka tarkoitus on horjuttaa vastustajia, kuten demokraattisiin arvoihin sitoutunutta EU:ta. Työtä tehdään sinnikkäästi – vaikkapa vaalit kerrallaan.

Valtiot palkkaavat tehtävään verkko- ja vaalimanipulointiin erikoistuneita yrityksiä tai ryhmiä. Tunnemme Cambridge
Analytican, jonka keräämä data-analytiikka palveli vuonna 2016 Brexit-kampanjaa ja Donald Trumpin nousua presidentiksi. Mutta onko israelilainen Archimedes tuttu? Yritys on kertonut alakseen ”todellisuuden muuntamisen”. Entä ”maineenhallintaan” erikoistunut espanjalainen Eliminalia?

Valtiot ja poliittiset puolueet ovat maksaneet viime vuosina kymmeniä miljoonia dollareita kääntääkseen vaalituloksia haluamikseen eri puolilla maailmaa. Työkaluina käytetään tyypillisesti feikkisivustoja, jotka soveltuvat uhkailuun, painostamiseen ja disinformaation levittämiseen. Poliittiseen provosointiin ja polarisointiin perustetaan sekä todellisten henkilöiden ylläpitämiä sosiaalisen median valetilejä että automatisoituja botteja.

Oxford Internet Institute listaa raportissaan yli kymmenen EU-maata, jossa poliittiset toimijat ovat turvautuneet näihin menetelmiin. Jaana Kuosmasen kaltaiset tapaukset kertovat, että samanlaiset menetelmät ovat käytössä myös listan ulkopuolisissa maissa. Rahalla saa lisäksi kohdennettua vaalimainontaa, jossa hyödynnetään yksipuolisesti vastaanottajan piintyneitä ajattelutottumuksia ja psykologisia heikkouksia.

Faktabaarin tammikuussa julkaiseman raportin mukaan disinformaatio ja salaliittoteoriat leviävät sosiaalisen median välityksellä myös Suomen poliittisessa keskustelussa. Koronapandemiaan tai vaalivilppiin liittyvät perättömät väitteet liikkuvat ketterästi rajojen yli. Toimiviksi osoittautuneet mallit ja tunteita herättävät narratiivit valjastetaan ulkomailta kotimaiseen käyttöön.

Niiden levittäjät ovat pääsääntöisesti kotimaisia mielipidevaikuttajia, järjestöjä ja vastakkainasettelua lietsovia roskauutissivustoja. Taustalla voi silti vaikuttaa valtiollinen toimija, joka lyö kättä kotimaisten harhauttajien kanssa syöttämällä niille sopivia aiheita.

Kuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä. Faktabaari esittää vetoomuksen jokaiselle Suomessa rekisteröidylle 21 puolueelle, että ne kävisivät tosiasioihin perustuvan avoimen vaalikampanjan. Sen tueksi olemme laatineet ehdokkaiden ja äänestäjien käyttöön oheisen tarkistuslistan.

Havaitsemastasi vaalivedätyksestä voit ilmoittaa täällä. Vedämme havainnot yhteen ja raportoimme niistä myöhemmin.

Toivotamme reilua kilpaa!

info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.