FAKTABAARIN TOIMITUSPERIAATTEET

Digitaalisella faktantarkistuksella selvitetään, pitääkö julkisuudessa esitetty väite tai sisältö paikkansa vai ei. Tarkistettavat väitteet Faktabaari kerää omalla seurannallaan tai verkkosivujen kautta lähetetyistä vihjeistä.

Digitaalisella faktantarkistuksella ei oteta kantaa siihen, millainen maailman pitäisi olla vaan pyritään selvittämään, millainen maailma on väitteen esittämishetkellä. Väitteitä tarkastellaan havaittavien ja mitattavien tosiasioiden valossa tukeutumalla tieteelliseen tutkimukseen ja eri alojen asiantuntemukseen. Olennaista on ymmärtää, että väitteiden tulkitseminen ei silti ole yksiselitteistä ja faktojakin voidaan usein tulkita eri lähtökohdista eri tavoin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa tämä on itse asiassa tavallista.

Faktantarkistuksessa analysoidaan esitettyä väitettä vertaamalla sitä eri lähteistä saatavaan tietoon. Väitteen paikkansapitävyys vahvistuu kun luotettavista lähteistä kerätty tieto tukee esitettyä väitettä. Vastaavasti väite voidaan kumota tai asettaa kyseenalaiseksi. Tarkistettu tieto auttaa erottelemaan virheelliset, vääristellyt ja harhaanjohtavat tai huonosti perustellut väitteet luotettavasta ja todenperäisestä tiedosta.

Faktantarkistuksen tarkoitus on edistää faktapohjaista julkista keskustelua ja siihen tukeutuvaa yhteiskunnallista luottamusta. Faktabaari ei ota kantaa esimerkiksi lakiesityksiin tai siihen, miksi virheellisiä väitteitä esitetään. Faktantarkistuksissa ei arvioida väitteiden esittäjien motiiveja. Ne pyritään laatimaan avoimesti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta lukija voi muodostaa asioista oman mielipiteensä.

Riippumaton faktantarkistuspalvelu

Avoin yhteiskunta ry toimii Faktabaarin hallinnollisena taustayhdistyksenä ja vastaa Faktabaarin ylläpidosta. Yhdistys toimii myös Faktabaarin rekisteröidyn tuotemerkin omistajana sekä huolehtii siihen liittyvästä laadunvalvonnasta. Yhdistyksen jäsenyydestä päättää hallitus yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Faktabaarin toimitusprosessista, toimituksellisista valinnoista ja sisällöistä vastaa puolestaan riippumaton vastaava toimittaja.

Faktabaarin toimitus tuottaa vastaavan toimittajan johdolla faktantarkistuksia ja muita artikkeleita, jotka syventävät suomalaista keskustelua informaatiohäiriöistä. Toimituksen kokoonpanoon kuuluu sekä pysyvämpää että hankekohtaista henkilöstöä (ks. yhteystiedot). Faktabaari noudattaa työskentelyssään Journalistin ohjeita, joiden mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä itsenäisesti eikä päätösvaltaa niistä saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Faktabaarin vastuuhenkilöihin voi olla yhteydessä sosiaalisen median kautta tai lähettämällä sähköpostia toimitukselle: toimitus@faktabaari.fi.

Faktabaarin toimitusprosessi

1. Faktabaari valitsee tarkistettavan väitteen

   Faktabaarin toimitus seuloo sosiaalisesta mediasta ja muusta julkisesta keskustelusta yhteiskunnallisesti merkittäviä väitteitä, joiden tarkistaminen on perusteltua faktapohjaisen julkisen keskustelun edistämiseksi. Tarkistettava väite voi tulla toimitukseen myös vihjelomakkeella tai muun yhteydenoton kautta.

2. Taustatyö

   Väitettä tarkastellaan keräämällä kattavasti luotettavaa tietoa tai verifioimalla esimerkiksi kuvaa, ääntä tai videota. Tavoitteenamme on käyttää vähintään kahta toisistaan riippumatonta lähdettä. Jotkut tarkistukset selviävät muutamalla puhelinsoitolla mutta joitakin täytyy selvittää useita päiviä käymällä läpi esimerkiksi tilastotietoja tai tieteellistä tutkimusta aiheesta.

   Faktantarkistustyön aluksi pyritään pääsemään alkuperäislähteille. Usein väitteen esittäjältä tarkistetaan ensin väitteen muotoilu ja tarjotaan tilaisuus korjata sitä itse. Sen jälkeen Faktabaari käyttää apunaan esimerkiksi tietopalvelujen ammattilaisia, organisaatioiden viestintää, tilastoja, lakitekstejä ja asetuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia ja avoimesti julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta. Mediassa julkaistut jutut eivät ole ensisijaisia lähteitä, mutta niihin voidaan tarpeen vaatiessa viitata.

3. Yhteys asiantuntijoihin

   Faktantarkistusta varten haastatellaan asiantuntijoita. Faktantarkistus voi toimia vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on saatavilla luotettavia ja julkisia asiantuntijalähteitä. Faktantarkistus onkin mahdollista vain avoimessa yhteiskunnassa, jossa vallitsee lehdistönvapaus ja toimiva julkisuuslaki.

   Täysin neutraalia asiantuntijaa ei ole olemassa. Siksi asiantuntijalausunto tulee aina tarkistaa ainakin toisesta riippumattomasta lähteestä.

4. Faktantarkistusjutun kirjoittaminen

   Kerätyt lähteet ja asiantuntijoilta saadut tiedot kootaan yhtenäiseksi faktantarkistusjutuksi. Faktabaari esittelee tarkistetun väitteen oikeassa asiayhteydessä ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Mikäli asiantuntijat ovat esittäneet keskenään ristiriitaisia tulkintoja väitteestä, ristiriita täytyy kirjoittaa auki. Vaikeissa tapauksissa etsitään lisää lähteitä ja asiantuntijoita väitteen tarkistamiseksi.

5. Julkaisu

   Vastaava toimittaja tekee päätöksen faktantarkistusjutun julkaisemisesta. Sitä ennen sen lähteet on vielä kertaalleen tarkistettu. Sisällöllisesti faktantarkistusjuttu käydään läpi toimituksessa ja usein vielä juttuun haastateltujen asiantuntijoiden kanssa. Toimitus tekee kuitenkin itsenäisen päätöksen jutun sisällöstä ja julkaisusta. Jutun yhteydessä julkaistaan myös kokonaisarvio esitetyn väitteen paikkansapitävyydestä.

   Faktantarkistusjutulle ei ole erityisiä muoto- tai pituusvaatimuksia. Olennaista on, että juttu esittelee lukijalle väitteen ja perustelut, joiden valossa väitettä arvioidaan kontekstissaan.

   Kaikki tarkistuksen yhteydessä syntynyt aineisto dokumentoidaan ja arkistoidaan. Jos Faktabaari joutuu myöhemmin perustelemaan ratkaisuaan, tarkistuksen jokainen vaihe pitää voida arvioida myös jälkikäteen.

Oikaisumenettely

Uusi tieto tai palaute voi johtaa siihen, että julkaistuun faktantarkistusjuttuun palataan. Toimitus arvioi, onko juttua tarvetta päivittää tai tehdä uusien tietojen valossa jutusta oikaisu.

Jos Faktabaari julkaisee virheellisen asiatiedon, se pyritään korjaamaan viipymättä ja mahdollisimman kattavasti. Oikaisu tehdään oma-aloitteisesti tai kun asianosainen tai kuka tahansa sitä perustellusti vaatii. Oikaisuvelvollisuus ei ulotu merkityksettömiin pikkuvirheisiin vaan olennaisiin asiavirheisiin. Päivitetyssä tekstissä kerrotaan virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Faktabaari suhteuttaa korjauksen huomioarvon virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimitus julkaisee uuden jutun, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Tällöin virheen korjaamisesta kerrotaan myös julkaisun yhteydessä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Oikaisukäytäntö merkitsee sitä, että toimintaan voi luottaa. Inhimillisiä virheitä tapahtuu, mutta faktantarkistus on itseään korjaava ja kehittävä prosessi.

Väitettä ei aina voi tarkistaa

Faktabaari ei pysty loihtimaan totuutta esiin vaan ainoastaan vertailemaan esitettyä väitettä luotettaviin lähteisiin. Kaikkien väitteiden totuusarvoa ei voida käytössä olevilla resursseilla selvittää.

Näin voi käydä esimerkiksi silloin kun:

• Kyseessä ei ole tarkistettavissa oleva väite, vaan esimerkiksi jonkin ideologian mukainen mielipide.

• Väitteen aihepiiristä ei ole asiantuntijoita, tai heitä ei pystytä tavoittamaan.

• Väitteen tarkistaminen edellyttäisi salaiseksi luokitellun tiedon tarkastelua.

• Asiantuntijat eivät ole riippumattomia tai heidän lausuntoihinsa ei voi luottaa (väite esimerkiksi koskee asiantuntijan ajamaa asiaa).

• Luotettavat asiantuntijat ovat väitteestä keskenään erimielisiä, eikä konsensusta synny.

Mikäli ilmiö on yhteiskunnallisesti merkittävä, Faktabaari voi laatia tai tilata aiheesta esimerkiksi asiantuntijatietoon perustuvan taustoittavan näkökulma-kirjoituksen.

Väite on lause tai useamman lauseen kokonaisuus, joka ilmaisee jotain totta tai epätotta todellisuuteen liittyen. Väitteitä eivät ole esimerkiksi kysymykset, arvaukset, mielipiteet, toiveet, käskyt, kehotukset, lupaukset tai valat. Väitteitä tarkastellaan aina asiayhteydessään.

Tarkistettavaksi ehdotetut väitteet voivat myös itsessään aiheuttaa rajauksia. Faktabaari ei esimerkiksi tarkista väitettä siitä, että jokin uusi lainsäädäntö tai direktiivi olisi hyväksi tai haitaksi Suomelle. Tämä on poliittinen arvoväite. Sen sijaan esimerkiksi lainsäädännön tai direktiivin työllisyys- tai talousvaikutuksista esitettyjä numeerisia arvioita ja väitteitä voidaan joissakin tapauksissa tarkistaa esimerkiksi kokoluokkansa osalta.

Väitteen tarkistettavuutta rajaa myös sen laatu. Hyvin epämääräisiä väitteitä ei välttämättä pysty niiden tulkinnanvaraisuuden vuoksi tarkistamaan lainkaan. Esimerkkejä vaikeasti tulkittavista saamistamme väitteistä:

”Sotaveteraaniliitot kylpevät rahassa.”

”EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus vie päätösvaltaa Suomelta.”

Kummastakaan aiheesta ei voi tehdä faktantarkistusta. Liittojen väitetty ”rahassakylpeminen” on liian epämääräinen väite. Vapaakauppasopimuksen neuvottelujen sisällöstä puolestaan ei ollut tarkistushetkellä annettu riittävästi tarvittavia tietoja julkisuuteen.

Tulkintaväitteeksi kutsutaan väitettä, jossa esitetty väite ei koske faktaa vaan ilmentää väitteen esittäjän omaa uskomusta tai kantaa. Tulkintaväite on tärkeä osata tunnistaa. Tulkintaväitteitä on helppo esittää eikä niiden käyttöä tarvitse paheksua. Etenkin poliittinen keskustelu tukeutuu tulkintaväitteisiin silloin kun halutaan edistää omaa asiaa. Politiikkaan kuitenkin kuuluu retorinen kamppailu, eikä faktantarkistamisen tarkoitus ole torjua poliittista keskustelua.

Digiajan faktantarkistus analysoi siis väitteitä parhaan mahdollisen asiasta saatavilla olevan tiedon valossa. Verkossa on tarjolla paljon informaatiota, joka ei täytä tällaisen tiedon kriteereitä. Tutustu digitaalista informaatiolukutaitoa kehittävän pedagogisen Faktabaari EDU -hankkeemme aineiston avulla siihen, miten voit itse edistää faktapohjaista julkista keskustelua haastavassa informaatioympäristössämme. Lisätietoja toimitusprosessista: toimitus@faktabaari.fi