Toimitusprosessi

Näin meidän toimituksemme toimii

Faktabaarin toimitusprosessia on päivitetetty blogeihin. Entistäkin avoimempi kuvaus toimitusprosessista löytyy käsikirjasta. Alla lyhyt versio.

1) Faktabaari saa vihjeen tarkistettavasta faktasta

Faktabaarin toimitus saa vihjelomakkeesta tai somen kautta vinkin tarkistettavasta faktasta.

Tarkemmin: Faktabaarin toimitus saa vihjelomakkeesta tai sosiaalisen median kautta vinkin tarkistettavasta faktasta. Kysyjä täyttää lomakkeeseen kolme kohtaa:

Kuka väitti?
Missä väitti?
Linkki väitteeseen, jotta nettijutusta saa kuvakaappauksen.

2) Toimitus ottaa yhteyttä dokumentointiammattilaiseen

Häneltä toimitus saa linkit asiaa koskeviin lakeihin, säädöksiin yms. Tavoitteenamme on saada kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä.

Toimitus ottaa yhteyttä dokumentointiammattilaiseen

Informaatikolta toimitus saa linkit asiaa koskeviin lakeihin, säädöksiin yms. Tavoitteena on saada kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tiedonhakijan muistilista koostuu muun muassa seuraavista kysymyksistä:

Mikä on se varsinainen kysymys tai aihe, johon vastausta tai lisätietoa etsitään?
Mitä asiasta on tiedossa jo ennestään, missä tai kenellä nämä tiedot ovat?
Tiedetäänkö hyviä lähteitä (esimerkiksi kirjoittajia, asiantuntijoita, tietopankkeja tai lehtiä)?
Millaiseen tarkoitukseen tieto tulee (esimerkiksi tutkimukseen, selvitykseen, puheeseen, artikkeliin tai kommenttipuheenvuoroon)?
Millaisessa muodossa tulokset halutaan: riittävätkö pelkät faktat (lähteineen) vai hankitaanko analysoitua tausta-aineistoa, tutkimuksia, artikkeleita, kirjoja jne?
Kuinka laajalta maantieteelliseltä tai sisällölliseltä alueelta etsitään?
Mihin mennessä tietojen / aineistojen on oltava koossa?
Minkäkielistä aineistoa pitäisi hakea, mitä kieliä toimeksiantaja pystyy lukemaan?
Jos kielitaidon puute vinouttaa relevanttien lähteiden käyttöä, miten puute korjataan?

3) Yhteys mahdolliseen asiantuntijaan / asiantuntijoihin

Toimitus ottaa yhteyttä yhteen tai useampaan asiantuntijaan verkostostamme ja pyytää tutkia väitteen paikkaansapitävyyttä.

Tarkemmin: Luotettavaa taustainformaatiota voi hankkia aiheesta riippuen esimerkiksi:

viranomaisilta: raporteista, selvityksistä, tutkimuksista yms. Suomessa ja muissakin länsimaissa suuri osa tällaisesta tiedosta on julkisissa tietokannoissa. Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten on tietopyynnön saatuaan kohtuullisessa ajassa annettava myös analoginen julkinen aineisto pyytäjän luettavaksi
oikeuslähteistä: säädöksistä ja niiden valmisteluaineistosta, oikeustapauksista.
tilastoista: lähes kaikesta numeroilla ilmaistavasta informaatiosta on olemassa tilastoja
tutkimuksesta: alan tutkimusjulkaisuista, tutkimuslaitoksista, tutkijoilta
asiantuntijoilta, kuten tutkijoilta, virkamiehiltä tai yleensä ihmisiltä, jotka tuntevat oman alansa perin pohjin.

4) Asiantuntijan / asiantuntijoiden vastaus

Saatu vastaus muokataan helposti luettavaan journalistiseen muotoon ja muokattu teksti lähetetään asiantuntijalle uudelleen arvioitavaksi.

Muistilista sudenkuopista, joita faktantarkistuksessa on otettava huomioon:

Säädösten tarkoitus löytyy yleensä niiden valmisteluaineistoista ja tulkintaa voi etsiä tuomioistuinratkaisuista ja juridisesta ja hallinnollisesta kirjallisuudesta. Pykälätekstin lisäksi tarvitaan tietoa sen käytännön soveltamisesta.
Lakitekstin kansantajuistamiseen sisältyy liiallisen yksinkertaistamisen vaara.
Uskotaan muiden medioiden tai päättäjien uutisointia tarkistamatta itse alkuperäisistä lähteistä ja asiantuntijoilta, miten asia todellisuudessa on.
Kaikki virallinenkaan aineisto ei ole internetissä eikä edes saatavana sähköisessä muodossa, vaikka se on julkista. Näitä tietoja, esimerkiksi tuomioistuinratkaisuja, on osattava pyytää oikeasta elimestä.
Lukuja voi tulkita liian yleisiksi, erityisiksi tai merkityksellisiksi, jos ei ehdi tai pysty tarkistamaan laadintaperiaatteita.
Korrelaatiosta vedetään helposti johtopäätöksiä syy- ja seuraussuhteista tai muusta todellisesta riippuvuudesta. Sattuman mahdollisuus unohtuu.
Eri tavoin lasketut lukusarjat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mikä tiedonhakijan on otettava huomioon sekä valmiita tauluja rinnastaessaan tai yhdistäessään että kootessaan itse tilastoa perusaineistosta.
Arviot ja ennusteet on muistettava erottaa valmiista ja lopullisesta aineistosta.
Jos dataa ei ole alun perin käsitelty tai hankittu ammattimaisesti, myös siitä vedettävät johtopäätökset vääristyvät.
Samassa lukusarjassa ja sitä kuvaavassa graafiikassa saattaa nähdä sekä nousevaa että laskevaa kehitystä riippuen siitä, mihin sitä vertaa.
Yhteen asiantuntijaan tai lähteeseen luottaminen; historian tapahtumilla on aina monta puolta ja monta näkökulmaa.
Puutteelliset tiedot, jolloin aukkoja täytetään arvailulla.
”Poliittinen korrektius” eli tapahtumia on kerrottu tai on nyt kerrottava sievistellen, ottaen huomioon ajan moraalikäsitykset (esimerkiksi natsien ihailu 1930-luvulla, muuttunut suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin, suurvaltapoliittinen varovaisuus, ”suomettuminen”).
Asiantuntijoina esiintyvät voivat olla tahallaan tai tahattomasti poliittisen tai taloudellisen intressiryhmän asialla. Mitä useampi erillinen lähde, sen parempi.

5) Julkaisu

Kun muokattu teksti on hyväksytty, lisätään vielä informaatikolta saadut linkit ja tarkistettu fakta julkaistaan sivustollamme.

Tarkemmin: Faktabaari antaa väitteelle tuomion:

totta
50/50 (monimutkaisemmissa tapauksissa = tarve pidempään blogikirjoitukseen)
väärin

Kun väite pitää osittain paikkansa, Faktabaari kirjoittaa aiheesta tavallista pidemmän ja erittelevämmän blogitekstin.

Baaripuhetta-blogissa toimitus tai vierailijat kirjoittavat ajankohtaisista fakta-asioista.

Faktantarkistuksen pääperiaate: vastaanottajalle toimitetaan ”oikea tieto, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa”. Faktabaarin tavoitteena on saada faktantarkistus julkaistuksi runsaan vuorokauden kuluessa.

Virheen korjaus

Jos Faktabaari julkaisee virheellisen asiatiedon, se pyritään korjaamaan viipymättä ja mahdollisimman kattavasti. Oikaisu tehdään oma-aloitteisesti tai kun asianosainen tai kuka tahansa sitä vaatii. Oikaisuvelvollisuus ei ulotu merkityksettömiin pikkuvirheisiin vaan olennaisiin asiavirheisiin.

Tekstissä kerrotaan virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Faktabaari suhteuttaa korjauksen huomioarvon virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimitus julkaisee uuden jutun, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.