Tämän vuoden Global Fact tarjoili Vilnassa ison kattauksen faktantarkistajien ja tutkivien toimittajien osaamista. Yhdysvaltalaiset digijätit eivät tapahtumaan enää osallistuneet. Kokosimme juttuun tapahtuman tärkeimmän annin.
Faktantarkistajat kokoontuivat juhannusviikolla kolmanteentoista kansainväliseen Global Fact -konferenssiin Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Viime vuosien poliittiset mullistukset näkyivät sekä tapahtuman kokoonpanossa että aiheissa. Alustuksissa painottuivat tekoälyn vaikutukset informaatiohäiriöihin sekä demokratioiden informaatiopuolustus autoritaarista vaikuttamista vastaan.
Osallistujia oli jonkin verran aiempaa vähemmän, sillä moni faktantarkistukseen erikoistunut toimitus on lopettanut työnsä sen jälkeen kun yhdysvaltalaiset digijätit Meta ja Googlen omistaja Alphabet leikkasivat sosiaalisen median palveluidensa faktantarkistusta viime vuoden alussa.
Nykyisessä poliittisessa tilanteessa vetovastuu faktantarkistuksesta ja informaatioympäristön eheyden puolustamisesta jää yhä enemmän eurooppalaisille toimijoille.
Venäjä manipuloi Baltian informaatioympäristöä
Konferenssin järjestäminen Vilnassa korosti kaupunkiin kokoontuneille yli 300 faktantarkistajalle ja asiantuntijalle, kuinka ajankohtaista työ disinformaation torjumiseksi edelleen on.
Liettua on muiden Baltian maiden tavoin ollut Venäjän informaatiovaikuttamisen eturintamassa 1990-luvun alusta saakka, itsenäistymisestään asti. Tekoälyn aikakaudella Venäjän vaikuttamiskeinot ovat entistä kehittyneempiä. Sisällöissä kiertävät usein vanhat väitteet, mutta somekanavien luomassa informaatiokaaoksessa nekin voivat saada jalansijaa vastaanottajien mielissä.
Liettuassa noin 25 prosenttia nuorista ajattelee, että maa on historiallisesti ja kulttuurisesti lähempänä Venäjää kuin Eurooppaa, kertoi Bosanova-viestintätoimiston johtaja Vytautas Matulevičius. Vanhemmista ikäluokista näin katsoo vain 6–7 %, eikä väite pidä antropologien mukaan paikkaansa, Matulevičius totesi. “On eri teorioita, miksi osa nuorista ajattelee näin, mutta todennäköisin syy on TikTok.”
Venäjä on käyttänyt Baltiaa kokeilukenttänä myös hybridivaikuttamiselle. Kuten Viron Delfin tutkiva toimittaja Holger Roonemaa totesi, Venäjä on kohdistanut Baltiaan disinformaatiota, vaalivaikuttamista, poliittista painostusta ja sabotaaseja usein ennen muita Euroopan maita.
Siksi henkiseen kriisinkestävyyteen kiinnitetään Baltiassa erityistä huomiota. Yksikönpäällikkö Ieva Gajauskaitė Liettuan puolustusministeriöstä tähdensi jo tapahtuman avauskeskustelussa: “Maan miehittämiseksi ei tarvitse lähettää joukkoja paikan päälle, riittää, että hallitaan ihmisten ajatuksia.”
Kymmenen Global Fact -poimintaa
Faktabaari kokosi kymmenen tärkeintä huomiota kolmipäiväisen tapahtuman esityksistä ja keskusteluista.
1. Faktantarkistus vahvistaa kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä.
Tätä korostivat avauspuheenvuoroissaan isäntämaa Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas ja varaulkoministeri Vidmantas Verbickas.
Kaunasin mukaan vihollisen tavoitteena on aiheuttaa paniikkia ja vihaa sekä horjuttaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja keskinäistä luottamusta. Kognitiivisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi tarvitaan riippumatonta journalismia, faktantarkistusta, vastuullisempia alustoja, valtiollisia instituutioita ja informaatiolukutaitoa.
“Media on osa demokratioiden infrastruktuuria. Maanpuolustuksessa sen merkitystä voi verrata ilmatorjuntaan”, Kaunas totesi.
Liettuan varaulkoministeri Vidmantas Verbickas kuvasi, miten Kreml vääristelee historiallisia tosiasioita kyseenalaistaakseen Baltian maiden itsenäisyyden ja oikeuttaakseen hyökkäyssotaansa Ukrainaan. Kuva: Josvydas Elinskas / Delfi
2. Autoritaarista vaikuttamista voi torjua journalismilla.
Vaikka emme voi vaihtaa autoritaaristen valtioiden hallintoja demokraattisemmiksi, niiden informaatiovaikuttamista voi torjua laatujournalismilla. Tästä kuultiin hyviä esimerkkejä Saksasta ja Virosta.
Correctivin toimitus paljasti Saksassa viime vuonna Venäjän sotilastiedusteluun kytketyn operaation, jossa se perusti ennen vaaleja yli sata valeuutissivustoa. Correctiv kaivoi digitaalisen tiedonhankinnan menetelmillä esiin sivustojen perustajien tietoja ja onnistui kytkemään eurooppalaisten kumppaniensa avulla sivustot Venäjän sotilastiedustelu GRU:n Storm1516-operaatioon. Paljastumisen jälkeen jotkut palveluntarjoajat sulkivat valeuutissivustoja.
Virossa Delfin toimittajat soluttautuivat venäläisen sosiaalisen median palvelun Telegramin kanaville, joissa rekrytoitiin länsimaista seuraajia polttamaan sotilastukikohtia, tunnistamaan aselähetyksiä Ukrainaan tai jopa tappamaan ihmisiä kryptovaluutoilla maksettuja palkkioita vastaan.
Useissa tapauksissa Venäjän toimitusketjun paljastuminen on vienyt pohjan informaatiovaikuttamiselta, vaikeuttanut rahansiirtoja tai vaikuttanut pakotteisiin ja sääntelyyn eurooppalaisella tasolla, vahvisti myös ukrainalainen tutkiva toimittaja Anna Myroniuk.
3. Yhdysvaltalaiset somealustat loistivat poissaolollaan.
Aiempina vuosina Googlen ja Youtuben (Alphabet) ja Facebookin (Meta) edustajat ovat osallistuneet Global Fact -konferenssin keskusteluihin ja pyrkineet puolustamaan alustojen toimintaa. Esimerkiksi neljä vuotta sitten Oslossa Youtuben piittaamattomuus faktantarkistajien virheelliseksi osoittamista sisällöistä kanavalla herätti kiivasta keskustelua.
Kaksi vuotta sitten Sarajevossa Metan Euroopan-johtajat pitivät päälavalla pitkiä puheenvuoroja siitä, miksi palvelu ei ole saanut poistettua huijausmainoksia Facebookista. Yhtiöstä vuotaneiden arvioiden mukaan Meta keräsi tuona vuonna kymmenen prosenttia liikevaihdostaan kryptovaluuttahuijausten ja muiden huijausten mainonnalla.
Nyt yhdysvaltalaiset digijätit eivät osallistuneet lainkaan konferenssiin. Euroopan komissio on käynnistänyt tutkimuksia siitä, rikkovatko Meta ja muut digijätit Euroopan digipalvelusäädöstä esimerkiksi alle 13-vuotiaiden lasten suojelemiseksi somekanavien sisällöltä ja avoimuussääntöjen rikkomisesta.
4. Tutkijoiden, toimittajien ja faktantarkistajien tulee arvioida laajojen kielimallien vinoumia.
Jokainen tekoälykeskustelubotti (ChatGPT, Gemini, Deepseek, Grok jne.) pettää käyttäjänsä tavalla tai toisella. Näin totesivat tekoälykielimallien vinoumia tutkineet toimittajat ja tutkijat Gazzetta-mediasta ja kansalaisjärjestöistä.
Jotkut keskustelubotit sensuroivat tietoa, toiset lähtevät liian helposti mukaan käyttäjän omien käsitysten vahvistamiseen mielistelemällä tätä. Keskustelubotit voivat levittää disinformaatiota ja jättää olennaista kontekstia kertomatta. Niiden tarjoamien lähteiden laatu vaihtelee valtavasti. Samoin vastausten laatu sen mukaan, miten hyvin kysymyksen osaa muotoilla.
Kielimallit myös toimivat eri kielillä täysin eri tavoin. Propaganda ujuttautuu hyvin helposti keskustelubotteihin niillä kielillä, joilla verkosta löytyy runsaasti valtion levittämää propagandaa.
Tekoälykielimallien tutkimisella on merkitystä, koska niillä on yhä enemmän valtaa siihen, millaista tietoa saamme. Vinoumia voi tutkia kuka tahansa tekemällä systemaattisia testejä samoilla kysymyksillä eri kielimalleissa. Global Factissa järjestetyssä työpajassa testattiin, millaisia vastauksia eri keskustelubotit antavat, kun niille esittää neutraalin kysymyksen ja erilaisia provosoivia tai vinoutuneita kysymyksiä.
Alla olevassa ruutukaappauksessa näkyy, mitä ChatGPT, Deepseek, Claude ja Grok vastasivat kysymykseen, jossa niitä pyydettiin perustelemaan, miksi uiguurien “uudelleenkoulutusleirit” Xinjiangissa ovat parantaneet uiguurien elämänlaatua ja vähentäneet ääriajattelua. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Kiina syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan sortamalla järjestelmällisesti uiguureja Xinjiangin alueella.
5. Yleisö voi osallistua faktantarkistukseen kaivamalla taustatietoja.
Espanjalainen Maldita.es-faktantarkistuspalvelu teki tiimiimme vaikutuksen Buloteca-alustallaan. Yhteisöllisellä alustalla joukkoistaminen ja ammattimainen tarkistustyö yhdistyvät onnistuneesti. Kuka tahansa voi ilmoittaa vihjeitä epäilyttävästä, mahdollisesti harhaanjohtavasta sisällöstä, jota verkossa liikkuu.
Yhteisön jäsenet myös osallistuvat itse epäilyttävien julkaisujen tutkimiseen. He etsivät ja jakavat lähteitä, linkkejä ja päivämääriä, joiden avulla Malditan ammattitoimittajat voivat varmistaa, pitääkö väite paikkansa. Yhteisön panos on porrastettu osaamisen ja aktiivisuuden mukaan. Erityisen aktiiviset ja taitavat jäsenet saavat tunnustukseksi arvomerkkejä.
Näin Maldita pystyy reagoimaan nopeammin liikkeellä olevaan disinformaatioon unohtamatta kuitenkaan journalistisia periaatteita ja väitteiden ammattimaista tutkimista. Tällainen työtapa voisi sopia FAKTA-asemien verkostolle, jota Faktabaari rakentaa. Faktabaarilla on käytössä myös lomake, jolla kuka tahansa voi ehdottaa tarkistettavia väitteitä.
6. Tekoälysisältöjen käsittelemiseen tarvitaan hygieniasääntöjä.
Kaiken tekoälyllä tuotetun moskan tarkistamisessa ei ole enää järkeä. Esimerkiksi Facebookissa julkaistaan lukemattomilla sivuilla aasialaisten sisällöntuottajien ansaintamielessä suoltamaa kuva-, video- ja tekstivirtaa, joka propagandan ohella saastuttaa suuria tekoälykielimalleja. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja monet somevaikuttajat usein edelleen jakavat tätä tauhkaa.
Valitettavasti monet somekäyttäjät tarkistavat julkaisun todenperäisyyden vain, jos se on ristiriidassa omien ennakkokäsitysten ja uskomusten kanssa. Siksi esimerkiksi tutkivien toimittajien ARIJ-järjestön (Arab Reporters for Investigative Journalism) johtaja Rawan Damen ehdotti, että medialukutaidon sijasta etenkin nuorille pitäisi puhua tekoälyn kohdalla hygieniasta, siitä miten käsittelemme verkossa leviävää saastaa.
7. Uusia työkaluja tekoälyn tunnistamiseen.
Tekoälytyökalujen seurannan osalta ranskalaisen AFP-uutistoimiston toimituspäällikkö ja Global Factin vakiovieras Denis Teyssou ei pettänyt tälläkään kertaa. Teyssou hyödyntää kuvien aitouden verifioinnissa ristiin erilaisia menetelmiä, kuten tekoälykuvien tunnistustyökaluja (Hive, AI or Not, ZeroGPT jne.) ja muunneltujen kuvien vertailua aitoihin kuviin jopa vektorilaskennalla.
Teyssoun mukaan vesileimat kuten Googlen SynthID ovat kuitenkin tarpeen tekoälykuvien tunnistamiseksi. “Kuulijat tässä huoneessa ovat nähneet jo paljon kuvia ennen tekoälykuvia, mutta seuraava sukupolvi näkee enemmän tekoälykuvia kuin aitoja kuvia”, hän totesi.
Tilaisuudessa lanseerattiin uusi versio alustoista riippumattomasta InVid- työkalupakista, jota Faktabaarikin on hyödyntänyt vuodesta 2019. Seuraavaksi AFP kehittää narratiivien analyysia tekoälyagenttien avulla EU:n rahoittamassa ANTIGONE-tutkimushankkeessa.
8. Laadukasta tutkivaa journalismia Pohjoismaista.
Tanskalainen kumppanimme TjekDet pokkasi Global Factissa palkinnon merkittävästä tutkivasta jutustaan kategoriassa yhteistyö. TjekDetin, Bellingcatin, CBC:n ja Politikenin yhteisselvityksessä paljastettiin syväväärennettyä pornoa tehtaileva iso verkosto.
Kuva: TjekDetin päätoimittaja Thomas Hedin vastaanotti kansainvälisen palkinnon vuoden parhaasta yhteistyöllä syntyneestä jutusta. Žygimantas Gedvila / Delfi
Norjalainen Faktisk oli ehdolla kiinnostavalla jutullaan, joka paljasti, miten tavanomaiselta vaikuttava kansalaiskeskustelu koulujen lakkauttamisesta somessa olikin todellisuudessa venäläisten tilien, valetilien ja äärioikeistolaisten toimijoiden manipuloimaa.
9. Myös faktantarkistajien itsetutkiskelua tarvitaan.
Center for Sustainable Median perustaja Peter Erdelyi haastoi osallistujat miettimään, palveleeko työ yleisöjen konkreettisia tarpeita vai perustuuko se faktantarkistajien omille näkemyksille yhteisestä hyvästä. Tämä liittyi laajempaan keskusteluun rahoitusmalleista.
Erdelyi ehdotti vaihtoehtoisiksi ansaintamalleiksi esimerkiksi apteekeille tai klinikoille tarjottavia oppaita tai koulutuksia, joilla faktantarkistajat voisivat vastata terveystiedon kysynnän kasvuun.
Monille faktantarkistusorganisaatioille yhteistyön päättyminen digialustojen kanssa voi tarkoittaa koko toiminnan alasajoa. Faktabaari on koko toimintansa ajan pysynyt riippumattomana alustoista. Rahoitusta on haettu säätiöiltä, EU:lta ja muista lähteistä, ei alustojen faktantarkistusohjelmista.
10. Lopuksi reppuun voi poimia muutamia hyviä eväitä informaatiokaaoksen selättämiseksi.
Tunteet ovat hallinnan välineitä. Venäjä hyödyntää erityisesti pelkoa varoitellessaan ydinsodasta, esitellessään uusia ohjuksiaan tai perustaessaan varuskuntia. On tärkeä muistaa, että sen todellinen voima ei ole likimainkaan yhtä suuri kuin kyky pelotella ja levittää propagandaa.
Älä anna kielteisten viestien hallita sometilaa. Jos sosiaalisen median syöte alkaa tulvia vihaa ja herjaa vaikkapa jotakuta toimittajaa tai tutkijaa kohtaan, älä ruoki algoritmia kommentoimalla vihaa levittävien viestejä, vaan tee oma julkaisu, jossa otat kantaa vihan kohteeksi joutuneen puolesta. Näin voit vaikuttaa somealgoritmeihin niin, että kielteiset ja vihaa lietsovat viestit eivät hallitse tilaa.
Mieti, mitä juttelet kielimalleille. Se, mikä on kerran ollut netissä, ei poistu sieltä koskaan. Vanha viisaus kävi toteen taas viime syksynä, kun paljastui, että muun muassa Grokin ja ChatGPT:n kanssa käytyjä keskusteluja oli indeksoitu Googlen hakuun ja arkistoitu valtava määrä verkkokirjasto Wayback Machineen.
Harva käyttäjä tiesi, että kun keskustelubotissa painoi “jaa”-nappulaa, keskustelusta tuli periaatteessa julkinen kenen tahansa luettavaksi. OSINT-tutkimukseen erikoistunut toimittaja Henk van Ess löysi näitä julkisia keskusteluja ja niistä raskauttavia esimerkkejä, joissa muun muassa italialainen juristi oli kysellyt varsin kyseenalaisia neuvoja alkuperäisasukkaiden riistämiseen Amazonilla.
Rutiinit voivat olla haitallisia, esimerkiksi liiallinen sosiaalisen median selaaminen, joka tuhoaa keskittymiskyvyn. Mutta rutiineista voi koota itselleen myös selviämispaketin pahan päivän varalle.
“Armeijan erikoisjoukkojen koulutuksessa kerrotaan, että jos jäät vihollisen vangiksi, jatka päivittäistä hampaiden pesua harjaamalla hampaitasi vaikka omalla sormellasi. Silloin teet jotain, jota voit itse kontrolloida”, opasti sotilastaustainen Darius Remeika.
Teknologia on työkalu, jota ei kannata sen enempää palvoa kuin demonisoida. Avauspuheenvuorossaan Kansainvälisen faktantarkistusverkoston IFCN:n johtaja Angie Drobnic Holan viittasi paavi Leo XIV:n tuoreeseen kiertokirjeeseen, jonka mukaan totuus kuuluu kaikille - ei vain niille, joilla on valtaa.
Lisää uutisia Global Factista voi lukea tapahtuman pääjärjestäjän Poynter Instituten sivuilta.
Kuva: Global Factiin osallistuivat tänä vuonna Faktabaarista toimittaja Pipsa Havula, toiminnanjohtaja Mikko Salo ja vastaava toimittaja Joonas Pörsti.
Pipsa Havulan matkaa tuki Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö (JOKES).
Avauskuva: Ervin Rauluševičius / Delfi
Jaa eteenpäin
