Faktabaari kokosi alkuvuoden aikana joensuulaisia ja oululaisia keskustelemaan informaatiovaikuttamisesta ja oppimaan faktantarkistuksen menetelmiä. Etsimme kumppaneita FAKTA-kiertueen jatkamiseksi Suomen muissa kaupungeissa.
“Joensuun kokemusten perusteella tämä konsepti olisi hienoa viedä kaikkialle Suomeen ja tälle olisi myös tarvetta”, sanoo Joensuun FAKTA-aseman isäntänä toiminut Janne “Rysky” Riiheläinen. “On todella hienoa, että olemme päässeet rakentamaan jotain uutta.”
Faktabaari järjesti helmikuussa Joensuussa ja maaliskuussa Oulussa kaupunkien tuella kansalaisille ja erityisesti julkisen sektorin asiantuntijoille tarkoitetun tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin informaatioympäristöön, informaatiovaikuttamiseen ja faktantarkistustaitoihin. Tukea kahteen pilottitapahtumaan saatiin Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.
Mitä FAKTA-asemalla tapahtuu?
“FAKTA-asemiksi” ristityt tapahtumat saivat Joensuussa ja Oulussa vahvaa paikallisväriä. Joensuussa tilaisuuksia järjestettiin sekä kaupungin ulkopuolella Niittylahden kampuksella että kaupungintalolla, yliopistolla ja keskustan vanhassa tyttölyseossa.
Oulussa tilaisuudet keskittyivät keskustakirjasto Saareen Oulujoen suistossa. Oulussa FAKTA-aseman isäntänä toimi sosiaalisen median ja tietosuojan asiantuntija Harto Pönkä.
Tapahtumasarjan elementit pysyivät kaupungeissa samankaltaisina:
1. Kaupunkien työntekijöille ja julkisen sektorin asiantuntijoille tarjottiin tilannekuva ulkomaisesta informaatiovaikuttamisesta sekä digialustojen ja tekoälyn vaikutuksista informaatioympäristöön. Osallistujia tilaisuuksissa oli muun muassa kunnista, hyvinvointialueelta, yliopistoilta sekä kriittisen infrastruktuurin yrityksistä. Koulutuksissa he pääsivät myös keskustelemaan informaatiohäiriöistä. Alla kuva Joensuun kaupungintalolta.
2. Keskiasteen opiskelijat perehtyivät digitaaliseen informaatiolukutaitoon ja faktantarkistuksen menetelmiin tunnin toiminnallisessa FAKTA-isku-työpajassa. Joensuussa FAKTA-isku kokosi eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia lastenhoitajaopiskelijoita ja heidän opettajiaan. Oulussa kahteen FAKTA-iskuun osallistui yhteensä noin sata lukioiden ja media-alan opiskelijaa. Kuva Oulun keskustakirjastosta.
3. Yleisötilaisuus kokosi paikallisia kuuntelemaan paneelikeskustelua ja puhumaan informaatiovaikuttamisesta, digialustojen toiminnasta ja arjen informaatioturvallisuudesta. Joensuussa yleisötilaisuuden kumppanina oli Paasikivi-seura, Oulussa kaupungin viestintä.
4. Joensuussa järjestettiin lisäksi kuuden tunnin syventävä koulutus disinformaation tunnistamisesta ja faktantarkistuksesta paikallisille aktiiveille ja aihepiiristä kiinnostuneille. Koulutuksessa perehdyttiin esimerkiksi syväväärennöksiin ja tekoälyllä tehtailtuihin huijausmainoksiin. Kuva HUB Joensuussa järjestetystä koulutuksesta.
Molemmissa kaupungeissa sekä opiskelijat että koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset ja paikallisaktiivit pääsivät myös itse harjoittelemaan faktantarkistusta käänteisellä kuvahaulla ja geolokaatiolla. Nämä ovat faktantarkistuksen ammattilaisten taitoja, joita on kuitenkin helppo muidenkin omaksua jopa mobiililaitteilla. Riiheläisen ja Pönkän ohella kouluttajina toimivat Faktabaarin vastaava toimittaja Joonas Pörsti, tekoälyn seurantaan erikoistunut toimittaja Pipsa Havula sekä Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo.
FAKTA-kiertueen tausta-ajatuksen mukaisesti faktantarkistuksen tulisi olla kansalaistaito, jonka opetus ja harjoittelu vahvistaa informaatioympäristön eheyttä ja kansalaisten informaatioresilienssiä - kriisinkestävyyttä eri suunnista tulevaa manipulointia vastaan. Sitran Huomisen luottamus Suomessa -julkaisun mukaan informaatioresilienssi on keskeinen osa yhteiskunnallisen turvallisuuden rakentamista.
Tavoitteena FAKTA-asemien verkosto
Pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda Suomeen FAKTA-asemien verkosto, jota Faktabaari osaltaan tukee informaatioympäristön seurannalla. Asemat etsivät vielä muotoaan, mutta ne voisivat tuoda löyhän verkoston ja tapahtumien kautta yhteen kansalaisia, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja eri yhdistysten aktiiveja sekä ammattilaisia, kuten kirjastojen työntekijöitä, tutkijoita ja toimittajia.
Jos paikalliseen informaatioympäristöön kohdistuu epäautenttista vaikuttamista tai syttyy laajempi kriisitilanne, kaupungit voisivat tukeutua viestinnässään valmiutta ylläpitävään verkostoon.
Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa 2027 sekä alue- ja kuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2029. Vaalien lähestyessä Faktabaari seuraa erityisesti generatiivisen tekoälyn avulla toteutettua epäaitoa vaalivaikuttamista sosiaalisessa mediassa. Vaalivaikuttaminen ja kiivaskin keskustelu kuuluvat demokratiaan, mutta vaalihäirinnällä ei tulisi olla sijaa avoimissa yhteiskunnissa. Siksi sitä on syytä seurata erityisesti digitaalisen median alustoilla.
Osallistuminen FAKTA-asemien tapahtumiin ei sido osallistujia toimintaan. Se kuitenkin vahvistaa digisivistystä koko yhteisössä Faktabaarin periaatteen mukaisesti: “Pysähdy. Harkitse. Tarkista.”
Janne Riiheläinen: Joensuun FAKTA-kiertue
Janne Riiheläisen videotervehdys Faktabaarin FORUM-tilaisuudessa 1.4.2026. Riiheläinen kertoo kokemuksia Joensuun FAKTA-kiertueelta.
Harto Pönkä: Oulun FAKTA-kiertue
Harto Pönkän videotervehdys Faktabaarin FORUM-tilaisuudessa 1.4.2026. Faktabaarin hallituksen varapuheenjohtaja Pönkä kertoo terveiset Oulun Fakta-asemalta.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tukenut FAKTA-kiertueen ensimmäisiä pilotteja Joensuussa ja Oulussa.
Nuorten FAKTA-isku-työpajan toteutusta tukee Euroopan parlamentin Suomen toimisto.
FAKTA-kiertue toteutetaan osana The Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder (NORDIS) -hanketta.
NORDIS on EU:n osarahoittama (101158604). Sisällöstä vastaa Faktabaari osana Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder -verkostoa eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.
Jaa eteenpäin
