Informaatioympäristö ristipaineessa
Tilannetta pitkälti digitalisoituneessa informaatioympäristössämme voi hahmottaa neljän rintaman kautta:
1. Digi – alustojen valta ja sen väärinkäyttäjät
Ensimmäinen rintama on digitaalinen. Sosiaalisen median alustat, videopalvelut, hakukoneet ja ns. geneerinen tekoäly määrittävät pitkälti, mitä näemme ja mitä emme. Algoritmit suosivat usein sisältöä, joka herättää voimakkaita tunteita – myös silloin, kun informaatio on virheellistä tai harhaanjohtavaa.
Teknologiayhtiöt eivät ole perinteisiä poliittisia toimijoita, mutta niiden päätöksillä on valtava vaikutus julkiseen keskusteluun. Ne ovat mobiililaitteiden kautta läsnä kaikessa arjessamme. Teknologiyhtiöt voivat muuttaa palveluidensa sääntöjä, poistaa sisältöä – tai olla puuttumatta siihen. Tämä tekee niistä keskeisen vallankäyttäjän informaatioympäristössä.
Samaan aikaan suuret verkkoalustat kuten Meta, Google, TikTok ja X eivät ole kyenneet kantamaan valtaan liittyvää vastuuta. Niiden mainosalustoja käytetään jatkuvasti sekä kaupallisiin huijaustarkoituksiin että disinformaatiokampanjoihin. Digijättien mainosalustojen kautta informaatiovaikuttaminen voidaan räätälöidä tarkasti halutuille kohderyhmille, mikä tekee niistä huomattavasti tehokkaampia vaikuttamisen välineitä kuin esimerkiksi bottitunnuksiin perustuvista kampanjoista. Alustojen tuoreissa riskiarviointiraporteissa tuodaan esiin niiden heikkoudet torjua kaupallista informaatiovaikuttamista sekä tekoälyllä generoitua disinformaatiota ja syväväärennöksiä. Erityisen haavoittuvaisia alustojen automaattiset moderointitoiminnot ovat pienillä kielialueilla.
Euroopan unionissa tähän haasteeseen vastataan muun muassa digipalvelusäädöksellä (DSA) ja sääntelemällä tekoälyä (AI Act). Näillä pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä ja erityisesti hallitsevien isojen teknologiayhtiöiden vastuuta.
2. MAGA – kylmä tuuli Atlantin takaa
Toinen rintama nousee lännen sisältä. Yhdysvaltain laitaoikeiston MAGA-liikkeen populistinen ja voimakkaasti polarisoiva politiikka on muuttanut keskustelukulttuuria myös Euroopassa.
Tässä rintamassa keskeistä ei ole yksittäinen maa vaan ajattelutapa: epäluottamus mediaan, vaalijärjestelmiin ja tutkimukseen – valtaapitävään “eliittiin”. Kun yhteistä todellisuuspohjaa murennetaan esimerkiksi vääristellyn infomaation (disinfomaatio) keinoin, tilalle tulee vaihtoehtoisia “totuuksia”. Tämä läntinen rintama on kehittynyt nykyisiin mittasuhteisiin Trumpin johdolla mutta se kulkee myös monen muun länsimaan sisällä. Trumpin hallinto on omaksunut autoritaaristen hallitusten pelikirjan ja tukee eri tavoin hengenheimolaisiaan Euroopassa.
Ilmiö näkyy myös Suomessa: salaliittoteoriat, rokotevastaisuus ja vaalivilppiväitteet ovat osa laajempaa kansainvälistä keskustelua erityisesti digialustoilla. Polarisaatio ruokkii itse itseään ja heikentää yhteiskunnan kykyä ratkaista ongelmia yhdessä.
3. Itä – ison mittakaavan valtiollista vaikuttamista
Kolmas rintama liittyy suomalaisille jo tutumpaan valtiolliseen informaatiovaikuttamiseen erityisesti Venäjän mutta kasvavasti myös muun muassa Kiinan suunnalta. Valtiollisen vaikuttamisen tarkoituksena ei ole yleensä saada ihmisiä uskomaan tiettyä viestiä, vaan hämmentää ja horjuttaa luottamusta mediaan, päättäjiin, demokratiaan ja toisiin kansalaisiin.
Keinoja ovat esimerkiksi valeuutiset, trolli- ja bottiverkostot, vaikuttamisoperaatiot ja eri ryhmien vastakkainasettelun vahvistaminen.
Turvallisuus- ja vaikuttamisympäristöä käsittelee laajemmin Joensuun FAKTA-asemaakin isännöineen Janne Riiheläisen Demokraatissa ilmestynyt analyysi Länsi, itä ja digijätit lietsovat jo infosotaansa meitä vastaan.
4. Disinfon kotirintama (Suomi, pohjoismaat ja EU)
Neljäs informaatioympäristöön vaikuttava ulottuvuus rakentuu kotimaisesta disinformaatiosta, jolla on jokaisessa maassa omat piirteensä. Sen muodostaa kotimainen, yhä pienehkö disinformaatiokenttä, joka käytännössä nykyisin ahkeroi usein edellä kuvattujen toimijoiden levityskanavana. EU:ssa disinfon kotirintamaan kuuluu myös autoritaarisia ihanteita kannattavia ja Venäjä-mielisiä puolueita ja hallintoja.
Narratiivit, videot ja ajatukset idästä ja MAGA-lännestä leviävät Suomessa pääosin tämän ryhmän avulla, ja erityisen hyvin kotimaisissa toimijoissa resonoi masinoitu EU- ja Nato-vastaisuus.
Toki kotirintamalta löytyy myös itsenäisempiä hämmentäjiä, joita tutkittu tieto ei rajoita. Taustalta voi löytyä usein traagisia ihmiskohtaloita. Tämän kanssa selvitään kyllä infomaatiolukutaitoisina.
Kotirintaman puolustajayhteisö ja keinoja
Informaatiohäiriöiltä suojautuminen kotirintamallamme koskee meitä kaikkia. Suomalaisten kotirintaman muodostavat kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti julkiset, yksityiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat erikseen ja yhdessä. Suomessa lähestymistapa lähtee henkisen kriisinkestävyyden kautta ja lähtökohtana pidetään lähes poikkeuksetta eurooppalaisittainkin vahvan luottamuksen varjelemista.
Myös muut pohjoismaat ja Euroopan unioni rakentavat suojautumistaan informaatiohäiriöiltä luottamuksen varaan. Puolustajayhteisön kansainvälinen yhteistyö on informaatioresilienssillemme välttämätöntä erityisesti digirintaman osalta. Trumpin valtaannousun jälkeen paineet suojella kansalaisia ovat kohdistuneet EU:hun globaalisti.
Keinoihin kuuluvat muun muassa lainsäädäntö, viranomaisyhteistyö, median itsesääntely, mediakasvatus, faktantarkistus ja kansainvälinen yhteistyö. EU:n tavoitteena on arvoyhteisönä suojata sananvapautta ja samalla torjua järjestelmällistä manipulointia erityisesti digialustoilla ja tekoälymalleissa sekä tukea puolustajayhteisön yhteistyötä.
Haasteena on tasapaino: miten torjua haitallista vaikuttamista ilman, että rajoitetaan liikaa avointa keskustelua? EU tekee eron ihmisten ja bottien sananvapauden välillä. Ihmisille sananvapaus on perussopimuksissa määritelty oikeus, koneita (mm. manipuloituja botteja) sananvapaus ei enää koske, sillä tästä kärsii ihminen.
Ristipaineen vaikutus Suomeen
Suomi sijaitsee kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti risteyksessä. Olemme osa länttä ja EU:ta, naapurimme on Venäjä, ja arkemme kuluu monen mielestä liiaksikin globaaleilla digialustoilla.
Neljä rintamaa eivät toimi erillään. Ne kietoutuvat toisiinsa:
- Valtiollinen ja kaikki muukin propaganda hyödyttää taloudellisesti digialustoja.
- Polarisoiva länsimainen keskustelu tarjoaa tarttumapintaa sekä ulkopuoliselle että kotimaiselle pahantahtoiselle vaikuttamiselle.
- Alustojen sääntely on sekä poliittinen että geopoliittinen kysymys. DIGI ja MAGA vastustavat Trumpin toisella kaudella yhdessä EU:n digisääntelyä.
- Kotirintamamme Suomi, pohjoismaat ja EU pyrkivät kehittämään kestäviä ratkaisuja. EU-tasolla vastausta kutsutaan “demokratiakilveksi” (Democracy shield).
Tämä kokonaisuus luo jatkuvan ristipaineen, jossa kansalaisen voi olla vaikea erottaa luotettavaa tietoa manipuloinnista.
Mitä voimme tehdä?
Ratkaisut eivät ole vain lainsäätäjien tai teknologiayhtiöiden käsissä. Tarvitsemme kansalaisina ainakin:
- mediataitoja ja kriittistä ajattelua
- läpinäkyvää päätöksentekoa
- vastuullista alustapolitiikkaa
- riippumatonta journalismia, faktantarkistusta ja digialustojen monitorointia
- kestäviä mediainnovaatioita.
Informaatioympäristö ei ole taistelukenttä, jonka voimme jättää muille. Se on etenkin digitaalisen arkemme toimintaympäristö. Siksi sen puolustaminen tarkoittaa ennen kaikkea luottamuksen, avoimuuden ja demokratian vahvistamista.
Kohti yhteiskunnallista turvallisuutta ja digisivistystä
Paraikaa iso joukko suomalaistoimijoita valmistelee tulevaisuustalo Sitran, sisäministeriön ja Helsingin yliopiston koordinoimina yhteiskunnallisen turvallisuuden kehittämiseksi eri skenaarioita toimenpide-ehdotuksineen vuodelle 2035. Niihin me suomalaiset voimme toivottavasti ottaa kantaa, mikäli poliittiset puolueemme antautuvat eduskuntavaalien alla tärkeään julkiseen keskusteluun informaatioturvallisuudesta ja digisivistyksestä neljän rintaman ristipaineessa osana henkistä kriisinkestävyyttämme. Keskustelu informaatioympäristömme tulevaisuudesta ei ole vain turvallisuus- tai sivistyskysymys. Kysymys on siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää.
Toistaiseksi Faktabaarin vetoomus sinnittelevälle kansalaiselle on: Pysähdy, harkitse ja tarkista – ainakin kun koet että tunteisiisi yritetään pahantahtoisesti vaikuttaa. Viimeinen puolutuslinja olemme me ihmiset.
Mikko Salo
Kirjoittaja on Faktabaarin toiminnanjohtaja
Faktabaarin analyyttinen kehikko koottiin yhteistyössä FAKTA-kiertueen toteutukseen osallistuneiden asiantuntijoiden kanssa.
Lisälukemista:
- EU lupaa kannatella demokratiaa informaatiomanipulaatiolta (Faktabaari 11/2025)
- Länsi, itä ja digijätit lietsovat jo infosotaansa meitä vastaan (Demokraatti) (Janne Riiheläinen 20.1.2026)
- Digivallalle lisää riippumattomia vahtikoiria EU-vaaleihin (Faktabaari 01/2024)
- Faktabaarin uutiskirje
Jaa eteenpäin
