Faktabaarin toimitus ja ystävät poimivat lukijoille joulun alla yhdeksän ajankohtaista kirjaa, jotka auttavat luovimaan levottomina aikoina
Tekoäly, vihapuhe, propaganda, hybridivaikuttaminen, alustojen valta, journalismi. Siinä muutama Faktabaarin seuramaa aihe, joista on viime aikoina julkaistu useita kiinnostavia kotimaisia ja ulkomaisia tietokirjoja. Faktabaarin toimitus ja yhteisö poimivat niistä arvioitaviksi yhdeksän. Listasta voi löytää ajankohtaista luettavaa joulun välipäiviin. Faktabaari julkaisee lisää kirjakatsauksia ensi vuonna.
Peter Pomerantsev: Totuudella ei voi taistella valheita vastaan, suom. Kyösti Karvonen. Docendo, 2025
Miten informaatiosota voitetaan? Entä kun läheisesi siirtyvät vaihtoehtoiseen todellisuuteen ja mustasta tulee valkoista, valkoisesta mustaa?
Peter Pomerantsev on Ukrainassa syntynyt ja Lontoossa asuva tietokirjailija ja tutkija, jonka esikoisteos Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista avasi propagandalla muokattua venäläistä sielunmaisemaa läntisille lukijoille vuonna 2014. Hänen uusin teoksensa kertoo natsi-Saksaa vastaan suunnatun radiopropagandan keskeisen tekijän Sefton Delmerin (1904-1979) elämästä ja toiminnasta.
Australian brittiläistä syntyperää oleva Delmer asui lapsuutensa 1900-luvun alun Berliinissä ja koki siellä toiseutta. Propagandan vetovoiman hän oppi ymmärtämään, kun oivalsi, miten altis hän oli sille myös itse.
Työskennellessään myöhemmin kielitaitoisena reportterina 1930-luvun Berliinissä Delmer tutustui natsi-Saksaan läheltä. Toisen maailmansodan aikana hänestä tuli Britanniassa Saksaa vastaan suunnatun Gustav Siegfried Eins -propagandakanavan isäntä, “Der Chef”. Kanavaa kuunneltiin eri puolilla Saksaa. Delmer onnistui kyseenalaistamaan saksalaisille virallisesti esitetyn narratiivin ja rikkomaan natsien loihtimaa lumousta.
Goebbelsin johtamaa kolmannen valtakunnan propagandaministeriötä vastaan käymässään kilpailussa Delmer ymmärsi, miten tiedotusvälineet muokkaavat meitä, käyttävät hyväksi traumojamme ja toiveitamme. Hänen oma työnsä propagandakanavalla edellytti roolien ottamista, jotka jättivät jäljen myös tekijäänsä.
Kirjassaan Pomerantsev pohtii, pystymmekö olemaan oikeasti vapaita. Milloin olet oma itsesi ja milloin se, jota muut ovat manipuloineet? Informaatiosodan voittamiseen on hänen mukaansa hyödynnettävä tavallisuutta, jotta sanoma olisi paitsi ymmärrettävä, myös kiinnostava. PP
Matti Puranen: Älysota. Teos, 2025.
Sekä Kiina että Yhdysvallat pyrkivät siirtämään tekoälyvallankumouksen saavutukset asevoimiensa vahvistamiseen, kirjoittaa Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen teoksessaan Älysota. Maat kehittävät autonomisia asejärjestelmiä ja uusia työkaluja hybridivaikuttamiseen. Niiden tiedustelupalveluille valtavien datamassojen keräys ja tekoälyalgoritmit avaavat uusia mahdollisuuksia. Lisäksi tekoälytyökalut ja somealgoritmit voidaan valjastaa “tiedollisen kaaoksen” luomiseen vastustajien horjuttamiseksi.
Kirja on ajankohtainen kuvaus sodankäynnin teknologisesta kehityksestä. Lukijalle se tarjoaa moneen suuntaan kurottavan tietopaketin siitä, kuinka pitkällä suurvallat, etenkin Yhdysvallat ja Kiina, ovat tekoälyvisioidensa toteuttamisessa.
Osa kirjassa käsitellyistä tulevaisuusvisioista, kuten kuvaus “psykoviruksesta”, kuulostaa täysin dystooppiselta. Psykovirus on Purasen mukaan kiinalaisesta sotatieteestä löytyvä ajatus, jossa vihollisen aivoihin hakkeroiduttaisiin aivokäyttöliittymän kautta ja jossa aivot voitaisiin jopa ottaa etäkäyttöön.
Purasen mukaan turvallisuuspoliittiset analyysit ovat usein pessimistisiä, vainoharhaisia ja uhkiin keskittyviä. Kirjan lopussa tulee kuitenkin tärkeä muistutus: ihmiset voivat itse vaikuttaa siihen, millaisiin asioihin tekoälyä lopulta käytetään. PH
Mika Hentunen ja Kristiina Helenius: Kiinan maailma - Tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet. Tammi, 2025.
Kiinan Maailma on selkeä, tiivis ja ajankohtainen yleisteos Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä suurvaltakamppailusta sekä Nato-Suomen suhteesta Kiinaan. Kirjan ovat kirjoittaneet Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja hänen puolisonsa, vaikuttaja, yrittäjä ja Yhdysvaltojen asiantuntija Kristiina Helenius.
Lukija pääsee kävelemään kiinalaiskaupunkien kaduille, hikoilemaan lentokentän passintarkastuksessa ja näkemään pilkahduksia Kiinan valvontakoneistosta. Pääosassa on kuitenkin suurvaltapolitiikka, jota käsitellään monelta kantilta. Teos on tärkeä tilannepäivitys aiheesta jokaiselle.
Kiinan Maailma on kirjoitettu selvästi läntisestä näkökulmasta: kirjoittajat itsekin toteavat, että kiinalaisia oli vaikeaa saada haastateltaviksi. Kiinnostavia ja vaikutusvaltaisia haastateltavia kirjassa silti riittää, kuten Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon neuvonantajana työskennellyt Kiina-asiantuntija Miles Yu.
Suomalaisille erityisen kiinnostava on kirjan kolmas osio, jossa käsitellään Kiinan ja Suomen suhdetta. Vaikka Suomi nähdään Kiinassa yhä ystävällisenä keskustelukumppanina, Nato-jäsenyys on kiristänyt välejä.
Kirjan loppusanoissa käydään vielä kiinnostavaa pohdintaa Yhdysvaltain uudesta hallinnosta ja siitä, miten Kiina pala palalta ujuttautuu Yhdysvaltojen jättämään valtatyhjiöön. PH
Charly Salonius-Pasternak: Tuntematon tulevaisuus - Keskusteluja globaalin turvallisuuden murroksesta. Tammi, 2025
Ulkopoliittisesta instituutista Nordic West Officen toimitusjohtajaksi siirtynyt Charly Salonius-Pasternak käy teoksessaan keskusteluja kansainvälisestä politiikasta 14 vaikuttajan ja tutkijan kanssa. Nimekkäimpiä heistä ovat Sauli Niinistö ja historioitsija Jared Diamond.
Laadukkaasti konseptoitu kirja tarjoaa tuoreita näkökulmia ja tietoja, mutta ilmavasti ja pakottomasti, kuin korkeatasoisia kahvilakeskusteluja viereisestä pöydästä kuunnellen. Esimerkiksi Diamondin kanssa Salonius-Pasternak päätyy puhumaan globaalien kysymysten ohella lastenkasvatuksesta.
Informaatiovaikuttamisen saralla parasta antia on Venäjän strategista kulttuuria koskevien Katri Pynnöniemen analyysien ohella keskustelu Demokraatin päätoimittajan Petri Korhosen kanssa. Se tuulettaa raikkaasti Suomen viranomaisten ajoittain niukkaa tiedotuslinjaa Itämeren kaapelirikkojen ja Venäjän informaatio-operaatioiden kaltaisista tapahtumista.
Siinä missä Ruotsi lähetti jokaiseen kotiin selkeän ohjekirjan esimerkiksi kotivarasta kriisitilanteiden ja sodan varalta, Suomessa toistetaan kokonaisturvallisuuden mantraa. Viestinnässä maltti on usein viisautta, mutta viranomaisvetoisella otteella kansalaisten tiedot ja osaaminen eivät välttämättä pysy ajan tasalla.
Toisaalta Suomen ansioksi voi lukea, että se on hakeutunut jäseneksi oman tulevaisuutensa kannalta tärkeimpiin mahdollisiin organisaatioihin, Euroopan unioniin ja Natoon. JP
Iida Hallikainen ja Jukka Savolainen: Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä. Otava, 2025
Minkälaista hybridivaikuttamista Venäjä on kohdistanut Suomeen? Iida Hallikaisen ja Ilkka Savolaisen vetävä kirja avaa Suomen poliittisen johdon päätöksentekoa ja käsityksiä viime vuosien tapahtumista mutta ei tarjoa vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Päättäjiä kirjaan haastatellut Hallikainen on Ilta-Sanomien politiikan toimittaja, Savolainen Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja.
Hybridiuhkat ja -operaatiot ovat rauhan ja sodan harmaaseen välimaastoon sijoittuvia keinoja, joita etenkin autoritaariset valtiot käyttävät demokratioiden horjuttamiseen. Käsitteistö tuli Euroopassa käyttöön sen jälkeen kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014 hyödyntämällä tunnuksettomia joukkoja, disinformaatiota sekä sotilaallista, poliittista ja taloudellista painostusta.
Repertuaari on sen jälkeen laajentunut esimerkiksi sabotaaseihin ja vaalihäirintään. Useissa tapauksissa tapahtumien taustalla olevan valtiollisen toimijan osoittaminen on vaikeaa - ja se on tarkoituskin.
Kirjan vakuuttavinta antia ovat kuvaukset vuoden 2012 lapsikaappauskiistasta sekä välineellistetystä maahantulosta itärajan yli vuosina 2015-2016 ja loppuvuodesta 2023. Venäjän viranomaisten osuus tapahtumiin vaikuttaa ilmeiseltä. Paljon hähmäisemmille vesille siirrytään putki- ja kaapelirikkojen yhteydessä. Poliisi ja suojelupoliisi ovat viestineet, ettei tapauksissa ole näyttöä tahallisuudesta. Kirjoittajat kuitenkin vierittävät vastuuta Venäjälle ja Kiinalle.
Airiston Helmestä myös kirjoittajat toteavat, ettei näyttöä hybridiuhkasta ollut. Saarta varustellut Pavel Melnikov tuomittiin veropetoksesta ja kirjanpitorikoksista. Ilmaan jää kysymys, tulkitaanko erilaisia vahinkoja ja kummallisuuksia Suomen julkisessa keskustelussa jo liiankin herkästi vieraan vallan toiminnaksi. JP
Elina Grundström: Tehtävä Keski-Suomessa - Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Siltala, 2025.
Toimittaja Elina Grundströmin kirjoittama Tehtävä Keski-Suomessa on hämmästyttävä kuvaus mediaimperumi Keskisuomalaisen paisumisesta. Keskisuomalaisen mediakonserniin kuului viime vuonna seitsemäntoista 5-7-päiväistä lehteä ja digitaalista uutismediaa, 39 paikallislehteä ja 21 kaupunkilehteä. Se siis omistaa nykyisin peräti puolet Suomen päivälehdistä. Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajaa Vesa-Pekka Kangaskorpea onkin tituleerattu Suomen Rupert Murdochiksi.
Kirjan kulmia nostattavimpiin kohtiin kuuluu kuvaus siitä, miten Keskisuomalainen-yhtiön likvidit varat jaettiin käytännössä kokonaan osakkeenomistajille vuonna 2004. Sen jälkeen osakkeenomistajat lainasivat puolet rahoista yhtiölle takaisin reippaalla korolla. Kirjan loppupuolella Grundström kuvaa taidokkaasti sitä, miten rohkea paikallis- ja maakuntajournalismi vaatii paitsi rohkeita yksilöitä, myös pomojen ja yhtiön tukea.
Grundströmin kirja on ehdottomasti vuoden tärkein suomalaisesta journalismista kertova teos. Vaikka aihe voi tuntua puisevalta, kirja on kirjoitettu niin vetävästi, ettei sitä tee mieli laskea käsistä.
Arvostusta ansaitsee myös kirjan päähenkilön Vesa-Pekka Kangaskorven suoraselkäisyys. Vaikka Kangaskorpi ei esiinny kirjassa aina mairittelevassa valossa, hän suhtautui asiaan ilmeisen avoimesti ja hyväksyi sellaisetkin tulkinnat ja näkemykset, joista hän ei itse ole samaa mieltä. Hän ei yrittänyt sensuroida tai muokata niitä. Tästä voisi jokainen ottaa oppia. PH
Sarah Wynn-Williams: Careless People. Macmillan, 2025
Facebookin (nykyään Meta) entisen yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan kirjoittama kirja esittää kovia väitteitä yhtiön aiheuttamista vahingoista, olivat kyseessä sitten palvelun käyttäjät, yhtiön työntekijät tai täysin sivulliset ihmiset.
Kirjassa on kylmääviä syytöksiä muun muassa yhtiön sisäisistä ohjeista palvelun sisällön moderointiin, Facebookin vastuusta Myanmarin Rohingya-vähemmistön joukkomurhassa sekä valmiudesta sensuroida palvelun sisältöä ja käyttäjiä Kiinassa sekä luovuttaa käyttäjistä keräämiään tietoja Kiinan valtiolle. Kiinaan liittyen kirjoittaja syyttää yhtiön toimitusjohtajaa valehtelusta Yhdysvaltain kongressille.
Kirja käsittelee myös yhtiön johdon epäasiallista toimintaa työntekijöitä kohtaan, mukaan lukien seksuaalista häirintää, josta Wynn-Williams syyttää sekä nais- että miespuolisia esihenkilöitä yhtiön ylimmässä johdossa.
Kirjoittaja työskenteli Facebookissa vuosina 2011-2017. Meta on yrittänyt estää kirjan mainontaa. Se on myös torjunut kirjan väitteet yhtiön laittomasta tai epäeettisestä toiminnasta.
Teos on sujuvaa luettavaa, ja kirjoittajan kuvaamat tapahtumat saavat absurdiudessaan mustan huumorin sävyjä. Kirjan suomennos Edesvastuutonta väkeä - Tarina vallasta, ahneudesta ja idealismin hylkäämisestä on Kosmoksen ensi kevään kustannusohjelmassa. PK
Severi Hämäri: Verbaalinen väkivalta verkossa. Basam Books, 2024
Manipulatiiviset toimijat pyrkivät hämärtämään sananvapauden ja vihapuheen rajaa syrjäyttäen hyvät käytöstavat muka sananvapauden tieltä. Raja selkiytyy, kun tarkoituksellisen loukkaava puhe määritellään selkeästi verbaaliseksi väkivallaksi. Tietokirjailija ja filosofi Severi Hämärin kirja antaa toimivia ohjeita navigointiin verkkokeskustelujen kommenttikentissä. Meidän ei pidä antaa vihan ja pelon ohjata käyttäytymistämme eikä siten muokata, polarisoida ja halvaannuttaa kansalaisyhteiskuntaamme.
Verbaalinen väkivalta on turvallisuusuhka, johon voi tarttua empatia-, kuuntelu- ja vuoropuhelutaitoja kehittämällä ja siten lisätä yhteistyökykyä, kriisinkestävyyttä ja monimuotoista resilienssiä. Meillä on vastuu aikuisina esimerkin näyttäjinä lapsille ja nuorille. Tarvitsemme tietoa ja keinoja sekä kasvattajina että mediassa.
Tähän tarpeeseen Hämärin kirja vastaa tiiviinä ja jäsenneltynä tietopakettina, johon jokainen internetin käyttäjä voi tarttua. Kirjan havainnollistaa tilanteita, joissa sananvapauspuhe muuttuu manipuloivaksi hiljentämisyritykseksi. Se auttaa hahmottamaan empatiavajeen luomaa tilannekuvaa ja tukee sekä verkkokiusaamisen kanssa kipuilevia että median ja kasvatuksen parissa työskenteleviä. PP
Robin Mansell ja työryhmä: Information Ecosystems and Troubled Democracy: The State of Knowledge on News Media, AI, and Data Governance. Nordicom, 2025.
Globaali informaatioympäristö kaipaa pikaisesti toimia demokratian säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Tämä on ydinsanoma laatuaan ensimmäisessä kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa, joka tarkastelee, alustojen valtaa, dataistumista ja uutismedian tilaa sekä informaatiohäiriöiden vaikutuksia.
Tuhansiin tutkimusartikkeleihin perustuva kirja alleviivaa havaintoja demokraattisen viestinnän ja keskustelun sekä luottamuksen murenemisesta ympäri maailmaa. Perinteisen journalismin merkitys liudentuu ja globaalit teknologiayritykset suosivat sisältöjä, jotka herättävät voimakkaita reaktioita sen sijaan että ne tarjoaisivat tietoa ja mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lainsäädäntö ei pysy kehityksen vauhdissa. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä se vaikeuttaa tekoälyn vastuullista käyttöönottoa.
Kirjan viesti on yksiselitteinen: informaatiohäiriöiden ongelmaa ei voida ratkaista sisällön moderoinnilla tai teknologialla, sillä kyse on rakenteellisesta ilmiöstä. Siksi tulee vahvistaa journalismin ja riippumattoman median toimintaedellytyksiä, teknologia-alustojen demokraattista ja läpinäkyvää hallintaa, media- ja informaatiolukutaitoja sekä tutkimuksen riippumattomuutta. MAH
Information Ecosystems -kirja on vapaasti saatavilla osoitteesta https://www.nordicom.gu.se/en/publications/information-ecosystems-and-troubled-democracy
Kirjakatsauksen tekijöistä Pipsa Havula (PH) ja Joonas Pörsti (JP) kuuluvat Faktabaarin toimitukseen. Päivi Pulkkinen (PP) on musiikin maisteri ja mediakasvatuksesta kiinnostunut isoäiti. Minna Aslama Horowitz (MAH) on DECA-hankkeen tutkija ja Faktabaarin taustayhteisön Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen. Pekka Kanerva (PK) on informaatiovaikuttamiseen perehtynyt palkittu puhekouluttaja ja kirjafriikki, joka on työskennellyt aiemmin teknologiasektorilla.
Verbaalinen väkivalta verkossa -kirjan kirjoittaja Severi Hämäri on työskennellyt myös Faktabaarille.
Jaa eteenpäin
