Pohjoismaat tunnustetaan usein media- ja informaatiolukutaidon edelläkävijöiksi. Pohjoismaiden mediaviranomaisten yhteistyön tuloksena toteutettu uusi, laaja kysely osoittaa, että vaikka tilanne on yhä melko hyvä, haasteita aiheuttavat sosiaalisen median vauhdittama disinformaatio sekä erot medialukutaidossa sukupolvien ja sosioekonomisten ryhmien välillä. Generatiivisen tekoälyn nopea yleistyminen arjessa monimutkaistaa tilannetta entisestään.
Nordic Media Literacy Survey toteutettiin alkuvuonna 2025 internet-kyselynä 16 vuotta täyttäneille aikuisille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä 9-15-vuotiaille lapsille näissä maissa Suomea lukuunottamatta. Osallistujia oli yhteensä 12 744.
Tuore raportti määrittelee medialukutaidon “yleiskäsitteeksi, joka kattaa keskeisen osaamisen, jota tarvitaan tietoiseen toimimiseen mediaympäristössä ja aktiiviseen osallistumiseen demokraattisessa yhteiskunnassa”. Tietojen ja taitojen ohella käsite kattaa median kulutukseen ja käyttöön liittyvät asenteet.
Raportti kertoo siitä, miten pohjoismaalaiset asennoituvat median rooliin yhteiskunnassa ja luottavat eri medioihin. Raportti käsittelee myös sitä, kuinka yleisöt arvioivat kriittisesti mediasisältöjä, median ja digitaalisten alustojen vastuuta ja tilivelvollisuutta sekä omia kokemuksiaan sisällöntuotannosta ja osallistumisesta mediaan, mukaan lukien median turvallista kulutusta ja käyttöä. Raportissa käsitellään lisäksi lasten ja nuorten media- ja informaatiolukutaitoja sekä esitetään erillinen katsaus kuhunkin Pohjoismaahan.
Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hankkeen rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Tekoälylukutaidossa sukupolvien välisiä eroja
Raportti sisältää ensimmäisen vertailevan katsauksen tekoälylukutaitoon Pohjoismaissa. Tulokset osoittavat, että vaikka kansalaisten osaaminen sekä mediaan ja teknologiaan liittyvä kriittinen ajattelu muodostavat vahvan perustan medialukutaidolle, uudet teknologiat tuovat suuria haasteita ja näkyvät alati kasvavina eroina medialukutaidossa.
Osin pitkälle edenneen digitalisaation sekä media- ja informaatiolukutaitokasvatuksen ansiosta pohjoismaalaiset eivät aristele uusia teknologioita. Sukupolvien väliset erot ovat kuitenkin merkittäviä: kolme neljännestä 16–24-vuotiaista ja kolme neljäsosaa ja 25–34-vuotiaista on käyttänyt tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana, mutta 55–64-vuotiaista vain kolmannes. Raportissa todetaan, että tekoäly edellyttää että uusia lukutaitoja sisällön tarkastelemiseksi ja arvioimiseksi, kuten aikanaan internetin ja mediaympäristön digitalisoituminen.
Onko tekoäly uusi “hakukone” vai uusi sanomalehti?
Ylivoimaisesti yleisin tekoälyn käyttötapa on tiedonhaku: osuus vaihtelee norjalaisten 68 prosentista ruotsalaisten 59 prosenttiin. Samalla vastaajat eivät luota siihen, että tekoäly tarjoaisi luotettavaa tietoa tai edistäisi demokratiaa. Sen sijaan selvästi yli 40 prosenttia vastaajista kussakin maassa on samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että tekoäly vaikeuttaa totuudenmukaisen sisällön arviointia, ja yli 50 prosenttia (Suomessa 60 prosenttia) on huolissaan tekoälyn vaikutuksesta mediasisältöihin.
Vastaavasti yli puolet pohjoismaisista vastaajista kokee tekoälyn kehityksen olevan liian nopeaa, jotta sen seurauksista saataisiin selkeä käsitys. Sukupolvien väliset erot näkyvät myös näissä vastauksissa: mitä nuorempi vastaaja, sitä myönteisemmin tai vähemmän huolestuneesti hän suhtautuu tekoälyyn.
Tulokset osoittavat, että tekoälylukutaidon opetukseen liittyy merkittäviä ja kiireellisiä tarpeita. Faktabaari on valinnut tekoälylukutaidon opetuksen keskeiseksi painopisteeksi toiminnassaan. Uudessa Kordelinin säätiön rahoittamassa hankkeessa Tekoälystä tukiälyksi - kohti kestävää tekoälyosaamista kartoitetaan suomalaisten tekoälyyn liittyvät tieto- ja taitotarpeet.
“Kartoituksen pohjalta luodaan oppimateriaalia käytännöllisen, kriittisen, eettisen ja vastuullisen tukiälyosaamisen jalkauttamiseksi oppijoille, opettajille ja kansalaisille”, sanoo Kari Kivinen Faktabaari EDUsta. Samalla edistetään pohjoismaista yhteistyötä, luodaan suosituksia tekoälysovellusten vastuulliselle käytölle ja pyritään vahvistamaan faktapohjaista yhteiskunnallista keskustelua tekoälystä kansalaisten näkökulmasta.
Tekoälyosaamisen kehittäminen on huomioitu keskeisesti myös Faktabaarin muissa digitaalisen informaatiolukutaidon hankkeissa. Vuoden 2026 aikana pilotoidaan alakouluille suunnatun PRiME-koulutusaineiston sekä yläkouluille ja lukioihin suunnatun Immune2Infodemics-MOOCin sisältöjä. Lisäksi tekoälyä käsitellään EndGame-pakopeleissä ja nuorten FAKTA-isku-työpajoissa sekä FAKTA-kiertueella.
Lisätietoja:
Tiedote pohjoismaisesta medialukutaitotutkimuksesta
Uutinen aiheesta Pohjoismaisen infomaatiohäiriöiden seurantakeskuksen (NORDIS) sivuilla
minna.aslama(at)helsinki.fi
Jaa eteenpäin
