Debattibaari innostaa eläkekeskusteluun
Faktabaarin taustajoukot käynnistivät asiantuntijakeskustelulle nettialustan.
Keskustelufoorumi Debattibaari polkaistiin käyntiin syyskuussa eläkeuudistuskeskustelulla, kun toimittaja Raine Tiessalo haastoi alan asiantuntijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita kommentoimaan kysymystään, onko Suomi väärällä eläketiellä hylättyään Ruotsin ja Tanskan käyttöönottamat mallit.
“Ruotsi ja Tanska ovat uudistaneet eläkejärjestelmänsä ajoissa kestävälle pohjalle samalla, kun eläkeuudistustaan valmistelevan Suomen eläkemenot ovat lähivuosina kasvupaineiden alla”, Tiessalo kirjoittaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lle ”Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta” -raportin kirjoittanut Tiessalo toteaa, että Suomessakin on päätetty toimista, jotka alentavat eläkkeiden tasoa ja nostavat keskimääräistä eläkeikää.
“Käytössä on elinaikakerroin, joka pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä elinajan noustessa.”
Hän ihmettelee, miksi suomalaisessa järjestelmässä liikkuvana osana ovat ennen kaikkea** **eläkemaksujen nostot.
“Meidän mallimme ongelmana on samalla epävarmuus tulevasta eläkejärjestelmästä. Onko Suomi valinnut eläkeuudistuksessaan alun perin väärän vai oikean tien”, Tiessalo kysyy.
Aihe innoitti alan asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita asialliseen keskusteluun.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT:n) ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi, että eläkenormit vaikuttavat koko julkiseen talouteen, eivätkä vain eläkejärjestelmän kestävyyteen.
“Ei riitä, että partit ajattelevat luovansa kestävän eläkejärjestelmän. Niiden on myös vaikutettava valtion ja kuntien kestävyysvajeeseen.”
Haasteen ottivat vastaan myös johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, Eläketurvan asiantuntija Mikko Kautto, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta, ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki ja Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.
Kauton mukaan Suomi on eläkeuudistuksessa oikealla mutta pitkällä tiellä. Kaukoranra katsoo, että suhdanneriski sopii paremmin eläkejärjestelmän kuin yksittäisen eläkeläisen kannettavaksi. Säkkinen vaatii, että eläkeiän on noustava elinajanodotteen mukana. Hänen mukaansa eläkemaksuja on korotettava maltillisesti ja kertymän alettava 18-vuotiaana. Kautto muistuttaa, ettei jääkauden kestävää eläkejärjestelmää ole olemassa. Lepomäki sanoo, että eläkevakuutusmarkkina ei toimi jos vakuutetulla ja vakuutuksen maksajalla ei ole suoraa valtaa. Kiander näkee Ruotsin mallin huonoa, koska se siirtää liikaa riskiä eläkeläisille, joilla on huono riskinkantokyky.
“Punnittuja ja perusteltuja argumentteja on tullut, juuri sellaisia kuin toivoin, jotta debattia syntyisi. Asiakeskustelu karsii nimettömät nettihäiriköt, sillä puolivillaisten twiittiheittojen sijaan keskustelijan on mietittävä sanomisiaan ja ilmaistava itseään lyhytsanaisesti. Punnittu muotoilu jää Debattibaariin varastoon, josta sen voi aina käydä noutamassa muihin keskusteluihin”, Tiessalo kertoo.
Faktabaarin perillinen alustana perustellulle asiakeskustelulle
Debattibaari on verkossa toimiva alusta hyvin perustellulle asiakeskustelulle. Hankkeen päämääränä on tukea ja kannustaa suomalaisia asiapohjaiseen julkiseen keskusteluun ajankohtaisista aiheista.
Tavoitteena on käydä korkeatsasoista ja tutkittua tietoa hyödyntävää keskustelua keskustelua esimerkiksi kiistellystä energia- ja ilmastoteemasta ja popularisoida alan viimeisintä, erittäin ajankohtaista tukimusta julkisen keskustelun tarpeisiin. Taustatueksi teemaan on kaavailtu useita riippumattomia akateemisia tahoja, jotka jakavat huolen keskustelun vaikeasta ja laajasta asiapohjasta.
Debattibaarin aiheiksi voivat sopia myös yhteiskunnalliset tutkimukset ja raportit, kirjat ja pamfletit tai tieteelliset julkaisut, artikkelit, löydöt, näkökulmat ja ylipäätään kiinnostavat, merkittävät aiheet.
Ajatus Debattibaarista syntyi, kun joukko aktiivisia kansalaisia oli huolissaan Suomessa käytävän julkisen yhteiskunnallisen keskustelun tasosta ja ohuudesta. Myös tiedeyhteisö on pitkään toivonut jonkinlaista keskustelufoorumia tutkimustiedon ruotimiseksi.
“Mielestämme poliitikot ja valtavirtamedia esittävät asioista liian usein pintapuolisia puolitotuuksia tutkimustiedon jäädessä kevyemmälle uutisoinnille. Nähdäksemme yhteiskuntaa on kuitenkin pyrittävä rakentamaan niin, että mahdollisimman monella on pääsy selkokieliseen ja vääristelemättömään perusteltuun tietoon ja niihin pohjautuviin mielipiteisiin”, Debattibaarin tiedottaja Tuomas Muraja muotoilee.
Debattibaarin taustalla on faktantarkastushanke Faktabaari, joka tarkasti eurovaalipäivän aattoon mennessä yli 60 Euroopan unionia koskevaa väittämää ja korjasi niistä yli 40.
Debattibaarissa on pyritty hyödyntämään yhden innoittajansa, australialaisen theconversation.com:in parhaita puolia suomalaiseen keskustelukulttuuriin.
“Verkkokeskusteluissakin on syytä päästä eteenpäin, asiapohjalta, argumentoidusti ja avoimesti. Tavoitteenamme on tarjota keskustelualusta korkeatasoiselle, mutta popularisoidulle poikkitieteeliselle keskustelulle, joka koskettaa ja palvelee yhteiskuntaa laajasti”, Muraja luonnehtii.
Debattibaari on käyttänyt apunaan Sirdar–nimistä yritystä, joka on ostanut palvelintilan ja domainin. Sirdar on investoinut työaikaa, ja mukanaolijat ovat tehneet vapaaehtoishengessä. EVA:lta on saatu vähäistä rahoitusta keskustelualustan käytöstä Tiessalon raportin teemojen keskusteluttamiseksi.
Lisätietoja: Tiedottaja Tuomas Muraja (tuomas@faktabaari.fi) Twitter: @debattibaari Facebook: Debattibaari
Jaa eteenpäin
