Tekoälyopas on jatkoa Faktabaarin vuonna 2022 julkaisemalle Digitaaliselle informaatiolukutaito-oppaalle. Julkaisun tavoitteena on taustoittaa ilmiöksi noussutta generatiivista tekoälyä eri näkökulmista.
Opas on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi, jotta sitä olisi kenen tahansa helppo lukea ja ymmärtää. Olemme käyttäneet runsaasti viitteitä, joiden takaa löytyy täydentävää tietoa.
Olemme tietoisia siitä, että generatiiviset tekoälypalvelut kehittyvät tavattoman nopeasti. Siksi emme ole esitelleet itse palveluita tai tuhansia sovelluksia, vaan olemme pyrkineet valitsemaan näkökulmia, jotka kestäisivät paremmin aikaa. Seuraavassa lyhyet kuvaukset julkaisun artikkeleista.
1. Tekoäly & faktantarkistus – Pipsa Havula.
Artikkelissa esitellään ChatGPT ja muita tekoälyavusteisia ohjelmistoja, jotka voivat suorittaa erilaisia tehtäviä, kuten kirjoittaa runoja, esseitä, koodia ja tiivistelmiä sekä vastata kysymyksiin. Tekoälyohjelmat voivat myös tuottaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Lukijoita varoitetaan olemaan kriittisiä ja varovaisia tekoälyä käytettäessä ja tarkistamaan tekoälyn tuotosten oikeellisuus muista lähteistä. Tekoäly ei ole vielä luotettava faktantarkistaja, eivätkä tekoälyn tuotosten tunnistusohjelmat ole riittävän tehokkaita.
Tekoälyn avulla voidaan helpottaa eri tavoin virheellisen ja vääristellyn informaation tuottamista ja levittämistä. Artikkelissa esitellään muun muassa syväväärennösten käyttöä ja annetaan vinkkejä niiden tunnistamiseen.
Keskeinen ongelma on, että tekoälyä kehittävät tahot eivät kanna vastuuta virheellisistä tuotoksista eivätkä ohjelmien toimintaperiaatteet ole avoimia. Faktojen tarkistaminen jää käyttäjien tehtäväksi.
2. Demokratia, osallisuus ja tekoäly - Tiina Härkönen
Demokratioiden keskiössä ovat valistuneet, mielipiteitä muodostavat yksilöt, jotka kykenevät erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä yhteistoimintaan muiden kanssa. Ääriaineisten ja autoritaaristen valtioiden on entistä helpompi hämmentää, ohjailla keskustelua, saastuttaa informaatiota, luoda epäsopua ja jakaa ihmisiä generatiivisen tekoälyn avulla.
Euroopan unionissa painotetaan yksilöiden oikeuksia teknologioiden sääntelyssä.
Edellytykset moniääniselle osallistumiselle tekoälyn kehitykseen ovat olemassa niin lain kuin julkishallinnon eettisen ohjeistuksenkin pohjalta. Myös teknologisia ratkaisuja, joilla suuria ihmismääriä voidaan saada keskustelemaan rakentavasti yhteisistä asioista, on jo saatavilla. Esimerkki tällaisesta kokeilusta on Sitran ”Mitä mieltä, Suomi?” -kampanja, jonka avulla kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä eri asioista yhteisymmärrykseen tähtäävällä tavalla.
Muiden hyvien työkalujen tapaan erilaisten tekoälyjen tulee tuottaa arvoa meille kaikille, ei ainoastaan tekoälyjä kehittäville suuryityksille – arvoa, joka on yhteiskunnallisesti kestävää ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa nyt ja tulevaisuudessa.
3. Tekoälyohjatut sosiaalisen median botit informaatiovaikuttamisessa - Harto Pönkä
Trolli- ja bottitunnuksia käytetään monenlaiseen vaikuttamiseen: markkinointiin, yhteiskunnalliseen lobbaamiseen, poliittiseen vaikuttamiseen tai informaatiovaikuttamiseen ja disinformaation levittämiseen. Trollien ja bottien takana toimivia tahoja ei tavallisesti pystytä nimeämään, mutta niiden toiminnasta voidaan usein päätellä, mihin tavoitteisiin ne pyrkivät. Harto Pönkä avaa artikkelissa, miten trolleja ja botteja voidaan tunnistaa ja miten generatiivinen tekoäly muuttaa sosiaalisen median botteja.
4. Paljon puhetta tekoälystä – Minna Aslama Horowitz
Artikkelissa käsitellään tekoälyn nopeaa kehitystä ja vaikutusta yhteiskunnan ja ihmiselämän eri osa-alueisiin Median, asiantuntijoiden ja organisaatioiden näkökulmat tekoälyyn poikkeavat toisistaan, ja näkemykset t vaihtelevat optimistisesta pessimistiseen. Artikkeli herättää kysymyksiä tekoälyn ymmärtämisestä, sääntelystä ja etiikasta sekä sen vaikutuksista luovuuteen, viestintään ja kulttuuriin.
Tekoälystä vallitsee kolme erilaista päänäkemystä. Tuomiopäivän julistajat varoittavat tekoälyn eksistentiaalisesta uhasta ihmiskunnalle ja maailmalle. Uudistajat kannattavat ihmiskeskeistä, vastuullista ja eettistä tekoälyn kehittämistä ja sääntelyä. Turvallisuushakuiset korostavat tekoälyn kansallisia ja kaupallisia etuja sekä riskejä. Minna Aslama Horowitzin mukaan tekoälyn merkityksestä eri sektoreille ja toimialoille Suomessa ja maailmalla tarvittaisiin lisää pohdintaa ja vuoropuhelua. Tekoälyä koskevalle kokonaisvaltaisemmalle ja myönteisemmälle raportoinnille olisi myös paikkansa. Artikkeli kehottaa lukijoita pohtimaan, millaista tekoälyä he haluavat ja kuka siitä hyötyy.
5. Tekoäly – mitä meidän pitäisi tietää ja osata? – Kari Kivinen
Artikkelissa esitellään kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehyksen (DigComp 2.2) tekoälyliitteen osaamiskuvauksia. Mitä kansalaisten tulisi tietää tekoälystä, ja miten he voisivat hyödyntää sen mahdollisuuksia turvallisesti? Miten toimia luottavaisesti vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmien ja sovellusten kanssa?
Tekoäly on jo osa kaikkien meidän arkeamme monella tapaa. Kari Kivinen pohtii tekoälyn käytön hyötyjä ja riskejä, mahdollisuuksia ja haasteita. Tekoälyn tuottamiin vastauksiin, suosituksiin ja tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti, ja käyttäjän pitäisi säilyttää päätösvalta siitä, noudattaako niiden antamia suosituksia vai ei.
6. Nuoret, oppiminen, sosiaalinen media & tekoäly – Kari Kivinen
Artikkelissa esitellään tutkimustuloksia nuorten lisääntyneestä somen käytöstä. Siksi jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Sen lisäksi nuoret tarvitsevat tietoa tekoälyn haasteista ja potentiaalista ja sen turvallisesta käytöstä. Tekoälyn mahdollisuuksien tunteminen on osa yleissivistystä ja ammatillista osaamista, ja sen merkitys vain kasvaa. Artikkeli tarjoaa ehdotuksia siitä, miten hyödyntää tekoälyä opiskelussa ja miten huomioida tekoälyn käyttöön liittyvät riskit.
7. Tekoälyn ongelmia – Kari Kivinen
Tekoälyn haasteet-artikkelissa esitellään generatiivisten tekoälypalveluiden haasteita. Niitä ovat mm.
- Tietoturva: palvelut eivät noudata EU:n tietosuoja-asetuksia
- Läpinäkymättömyys: palvelut on koulutettu valtavalla määrällä materiaalia, joka sisältää disinformaatiota. Lisäksi palvelut hallusinoivat, eli keksivät itse asioita, joita ei ole olemassa
- Tekijänoikeuskysymykset: sekä palveluiden koulutusmateriaalin keräämisessä että palveluiden tuotoksissa on lainsäädännön kannalta useita ratkaisemattomia kysymyksiä.
- Reaalimaailman ymmärtämättömyys: tekoälyjärjestelmien tekstituotanto pohjautuu laskennallisiin todennäköisyyksiin, eikä niillä ole ymmärrystä generoiduista tekstistä.
- Vähemmistöjen marginalisointi ja stereotyyppiset sukupuoliroolit
- Ikärajasuositukset: useimmat palvelut suosittelevat 13 vuoden ikärajaa
- Ympäristövaikutukset: tekoälyn kouluttaminen on resurssi-intensiivinen prosessi datan ja laskentatehon osalta.
- Laadukkaat väärennökset: syväväärennetyt videot ovat tästä hyvä esimerkki.
- Lue luku
8. Tekoäly haastaa luku- ja kirjoitustaidon – Harto Pönkä
Harto Pönkä pohtii tekoälyn vaikutuksia luku- ja kirjoitustaitoon. Somepalvelujen käytön lisääntyminen ja lukutaidon heikentyminen muodostavat viheliäisen ja vaikeasti ratkaistavan ongelman: jos käytämme yhä enemmän aikaamme sosiaalisen median sisältöjen parissa, luku- ja tiedonhakutaitomme heikkenevät, vaikka juuri somessa tarvitsisimme timanttisen terävää lukutaitoa. Hän esittelee keinoja, jotka auttavat tekoälyn tuotosten arvioinnissa. Monilukutaidon hallinta näkyy kykynä toimia taitavasti ja vastuullisesti erilaisissa ympäristöissä – myös tekoälysovellusten aikana.
9. Mitä tarkempi syöte, sen parempi tulos – Kari Kivinen
Lyhyessä artikkelissa kerrotaan syötteiden laadun merkityksestä generatiivisen tekoälypalveluiden antamiin vastauksiin. Saatu tulos riippuu paljolti siitä, miten huolella syöte tai kysymys on laadittu. Syötetekstien taitavasta suunnittelusta (prompt engineering) on tullut tärkeä taito generatiivisten tekoälyjärjestelmien tehokkaan käytön ja käyttöönoton kannalta. Syötteessä olisi hyvä kertoa, mikä rooli tekoälyllä on ja mitä haluaa sen tekevän. Samalla tulisi antaa selkeät ohjeet siitä, miten edetä ja tarpeeksi taustatietoa tehtävän suorittamiseksi.
10. Tekoälykästä oppimista – Kari Kivinen
Tekoälylukutaito on varsin uusi termi, joka on vielä tarkentunut kuluneen vuoden aikana generatiivisen tekoälyn räjähdysmäisen kasvun myötä.
Artikkelissa esitellään Unescon ja Euroopan komission asiantuntijaryhmän suosituksia generatiivisen tekoälypalvelujen eettisestä ja turvallisesta käytöstä koulutuksessa ja tutkimuksessa ja annetaan suosituksia sen hyödyntämisestä oppimisen tukena.
Artikkelissa kerrotaan myös uusimmista tekoälyn käyttömahdollisuuksista oppimisen tukena. Tekoälyä voi käyttää tutorina tai valmentajana oppimisprosessin säätelyssä, jolloin oppijan ja teknologian välillä syntyy todellinen hybridisuhde.
Artikkelin liitteenä ovat Unescon ohjeistus koulutuksen järjestäjille ja Euroopan komissioon asiantuntijatyöryhmän laatimat tekoälyn käytön keskeiset eettiset kysymykset opettajille.
11. Pedagoginen ajattelu ja tekoälyn käyttö alakoulussa –Tapani Saarinen
Tapani Saarinen ehdottaa, että generatiivisen tekoälyn käyttöä alakoulussa ohjaisi pedagoginen ajattelu, joka voi hyödyntää erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia. Hän esittelee neljä käytännön esimerkkiä: oppimissuunnitelmien teko moniälykkyyden teoriaa hyödyntäen, ajattelun taitojen kehittäminen argumentointia harjoittaen, tekoälyn käyttö tuutorina sekä tekstin muokkaaminen oppijoiden ikäkauteen sopivaksi.
12. Tekoälysovellukset lukiossa - Aki Saariaho
Lukion filosofian opettaja Aki Saariaho esittelee artikkelissaan muutamia tekoälysovellusten käyttömahdollisuuksia opetuksen suunnitteluksi ja elävöittämiseksi. 75 lukiolaista vastasi hänen laatimaansa tekoälykyselyyn. Heistä 96% ilmoitti käyttävänsä tekoälypalveluja. Ainoastaan 12 % heistä luottaisi tekoälyn tekemiin päätöksiin. Saariaho mukaan osa opiskelijoista tietää hyvin jo nyt, missä tekoälyä on ja miten se toimii, osa ei vielä hahmota, missä kaikkialla tekoälyä on jo integroitu elämäämme.
13. Vaarantaako tekoälyn kehittyminen ihmisen osaamisen tulevaisuuden? - Matt Cronin
Matt Cronin pohtii blogissaan tekoälypalveluiden lisääntyvän käytön seurauksia ja riippuvuutta tekoälystä. Onko riskinä, että meistä tulee oman luomuksemme orjia ja emme kykene ajattelemaan tai toimimaan järkevästi ilman sen apua?
Minkä tahansa taidon oppiminen tai aiheen syvällinen ymmärtäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa lahjakkaaltakin oppijalta. Vaikka oppimisen prosessi on välillä stressaava, niin se on loppujen lopuksi palkitsevaa. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa kokonainen sukupolvi voi ohittaa tämän prosessin tekoälyn avulla ja silti edetä koulussa ja työssä. Kehitämmekö silloin tekoälyn neuroverkkoa, vai omaamme.
Jaa eteenpäin
