Turun Eurooppa-foorumissa keskusteltiin digitaalisesta informaatiolukutaidosta tekoälyn aikana. Faktabaari ehdottaa, että viranomaisten suunnittelema 17-vuotiaiden maanpuolustuspäivä olisikin kokonaisturvallisuuspäivä, jossa huomioitaisiin puolustuksen rinnalla myös digisivistys. Faktabaarin tilaisuus oli osa sivistyksen teemavuoden tapahtumia.
Puolustusministeriö valmistelee koko 17-vuotiaiden ikäluokalle maanpuolustuspäivää. Faktabaarin toiminnanjohtaja ja perustaja Mikko Salo paljasti Eurooppa-foorumissa 30. elokuuta, että Faktabaari pyrkii päivään mukaan, tuomaan nuorille resilienssiä informaatiovaikuttamista vastaan.
“Haluaisimme briiffata 17-vuotiaat vielä kerran ennen kuin he ovat kokonaan vapaita”, Salo sanoi.
Tämä olisi tärkeä askel siihen, että Suomesta aidosti tehtäisiin medialukutaidon mallimaa, niin kuin usein sanotaan. Medialukutaidon haasteita käsiteltiin Faktabaarin ja FAKTA-säätiön yhteisessä keskustelutilaisuudessa monilta kanteilta. Katso tallenne alla, juttu jatkuu videon jälkeen.
Ymmärrämmekö tekoälyä tarpeeksi?
Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula esitteli muutamia huolia, joita tekoälyyn liittyy.
Ensimmäinen Havulan huoli liittyi siihen, osaavatko ihmiset käyttää tekoälyä vastuullisesti. Ulkoistavatko esimerkiksi journalistit faktantarkistuksen tekoälylle ymmärtämättä, mihin tekoäly pystyy ja missä sen rajat menevät?
“Tiedetäänkö, että näille sovelluksille ei pitäisi syöttää mitään arkaluontoista tietoa tai vaikkapa julkaisematonta materiaalia, jonka ei haluta leviävän?”
Toinen Havulan huoli oli, onko ihmisillä tarpeeksi hyvät taidot tekoälysisällön tunnistamiseen. Jopa mediassa näkee aivan ilmiselviä tekoälykuvia, joita toimittaja on kehystänyt sanomalla, että kuvaa on epäilty tekoälyn tekemäksi. Ongelma ei Havulan mukaan ole yksittäisissä toimittajissa, vaan isommissa rakenteissa ja ylemmällä julkaisuportaassa. Faktabaari onkin ehdottanut mediataloille yhteistyötä tekoälyosaamisen päivittämiseen.
Havula sanoi, että vaikka hän on faktantarkistukseen erikoistunut toimittaja, hänelläkin on välillä vaikeuksia erottaa tekoälyä tehtyjä sisältöä aidosta.
“Jos toimittajat eivät pysty varmuudella erottamaan tekoälylle tehtyä sisältöä aidosti sisällöstä, niin pystyvätkö tavalliset kansalaiset?” Havula kysyi.
Kolmas huoli on, että luottamus oikeaa tietoa kohtaan voi rapautua, kun ihmiset eivät enää osaa sanoa, onko joku tieto totta vai ei. Hänellekin on käynyt niin, että oikeankin uutisen kohdalla on alkanut epäillä, että onkohan tämä sittenkin deepfake-väärennös.
Kovaa vai pehmeää turvallisuutta?
Faktabaarin EDU-puolen vastaava Kari Kivinen alusti tekoälylukutaidon tarpeesta ja siitä, kuinka se on osa myös kokonaisturvallisuutta.
“Kuulin eilen tällaisen termin kuin ‘kova turvallisuus’. Sillä tarkoitetaan puolustusvoimia, aseita ja niin edelleen. Niitä tarvitaan, ja niihin käytetään 6,3 miljardia ensi vuonna”, Kivinen sanoi.
“Jos me voitaisiin käyttää siitä edes pikkuinen osa informaatiovaikuttamisen vastaiseen toimintaan ja kansalaisten valistamiseen disinformaation vaikutuksista, niin olisimme aika iloisia.”
Hän muistutti Maailman talousfoorumin sanoneen, että disinformaatio on nyky-yhteiskunnan suurin uhka lyhyellä aikavälillä ja viidenneksi suurin uhka 10 vuoden aikavälillä.
Toistaiseksi tällainen “pehmeä turvallisuus” on kuitenkin jäänyt vaille riittävää huomiota.
“Siihen ei panosteta ja jostain syystä se putoaa eri hallinnon haarojen ja ministeriöiden välimaastoon.”
Myös Sitran Jukka Vahti puhui kovasta ja pehmeästä turvallisuudesta.
“Rajat näiden välillä ovat käymässä sameammiksi hybridivaikuttamisen ja infosotien aikakaudella.”
Hänestäkin informaatiolukutaito ja informaatioympäristön puolustaminen tulisi nähdä yhteiskunnan resilienssikysymyksenä.
“Se on keskeinen demokratiakysymys”, hän sanoi. “Maailmassa autoritaariset hallinnot käyttävät vuosittain miljardeja dollareita meidän informaatioympäristömme hämmentämiseksi.”
“Toivon, että jatkossa suomessa ja EU:n tasolla nähdään entistä strategisempi ote siihen, miten näitä asioita edistetään.”
Turvallisuuden kolme kulmakiveä
Faktabaarin kummi ja Eurooppa-foorumin neuvoston puheenjohtaja Reijo Kemppinen sanoi, että hänelle yhteiskunnan turvallisuuden kulmakivet ovat tieto, luottamus ja avoimuus.
Suomalaiset luottavat hyvin viranomaisiin, ja Euroopan unioninkin kannatus on korkealla.
Unioni on kuitenkin suurten muutosten ja haasteiden edessä, ja muutosten ymmärtämiseen vaaditaan ennen muuta tietoa.
“Luottamussuhteen yksi keskeisimpiä välineitä on media ja viranomaisten, median ja poliittisten päätöksentekijöiden välinen suhde”, Kemppinen sanoi.
Hän vetosi suoraan, että Julkisen sanan neuvoston rahoituksesta ei saisi luopua.
“Se johtaa vain siihen, että media vetäytyy omaan umpioonsa, ja median ja poliittisen päätöksenteon välinen luottamussuhde murenee entisestään.”
Yhteiskunnan avoimuutta ja median toimivuutta voisi hänestä myös auttaa Faktabaarin pitkään ajama hanke faktantarkistuksen järjestämisestä mediatalojen yhteistyönä Norjan malliin.
“Se olisi äärimmäisen tärkeä ja hyödyllinen väline, jossa olisi myöskin taloudellista lisäarvoa jatkossa.”
Ei romahduksia, vaan kolahduksia
FAKTA-säätiön hallituksen puheenjohtaja Elina Kiiski-Kataja sanoi, että hänestä Euroopassa ollaan vedenjakajalla. Hän ei usko, että eurooppalaiset demokratiat lopulta romahtavat tekoälyn ja disinformaation tähden, mutta kolahduksia tulee koko ajan enemmän.
“Me vähän huomaamattamme unissakävelemme tilanteisiin, joissa emme enää luota informaatioon.”
Näin kävi esimerkiksi Britannian mellakoissa loppukesästä, kun ihmiset eivät tienneet, mikä oli totta ja mikä ei, ja disinformaatiota levitettiin pahassa tarkoituksessa monesta suunnasta.
Tämän haasteen tähden Kiiski-Kataja ja joukko muita henkilöitä perusti aiemmin tänä vuonna FAKTA-säätiön turvaamaan Faktabaarin toimintaa.
”Me uskomme, että tälle työlle tulee olemaan todella paljon tilausta tulevaisuudessa. Informaatioympäristö ei tule tästä ainakaan helpottumaan.”
Säätiön tavoite on koota viiden miljoonan pääoma, jotta Faktabaari ei olisi niin riippuvainen hankemuotoisesta rahoituksesta.
Toiminnanjohtaja Mikko Salo sanoi, että jo riippumattomuuden tähden Faktabaarin kaltainen toimija ei voi ottaa rahoitusta esimerkiksi sosiaalisen median alustajäteiltä, eikä valtion rahoituskaan täysin ongelmatonta olisi.
“Meidän pitää vedota laajempaan yhteisöön, jotta tämä työ saisi arvoisensa jatkumon.”
Sillä voitaisiin edistää faktapohjaisempaa julkista keskustelua, luottamusta ja demokraattista uudistumista. Digitaalinen infomaatiolukutaito ja tekoälylukutaito ovat kansalaitaitoja – ennaltaehkäisyä yhä haastavampaan mediaympäristöömme.
- Lisätietoja Faktabaarista (Mikko Salo)
- Lisätietoja FAKTA-säätiöstä (Elina Kiiski-Kataja)
- Tilaa Faktabaarin ilmainen kuukausikirje
Eurooppa-foorumi on vuosittain järjestettävä EU-aiheinen tapahtuma, jonka järjestää Eurooppa-Foorumi Turussa ry. Eurooppa-foorumi edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi on alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle Euroopan tulevaisuudesta, Euroopan unionin kehityksestä, Suomen roolista Euroopassa.
Faktabaarin keskustelutilaisuus oli osa Sivistyksen teemavuotta 2024. Katso myös muut tapahtumat tapahtumakalenterista.
Jaa eteenpäin
