Faktabaari Ylellä: Median tulisi tehdä yhteistyötä disinformaation kitkemiseksi

Ylen tulevaisuustapahtuma Aurorassa keskusteltiin median roolista ja luotettavuudesta. Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti vetosi journalistisen median yhteistyön puolesta.

Ylen tulevaisuustapahtuma Aurorassa pohdittiin 20. marraskuuta disinformaatiota, median luotettavuutta ja medioiden yhteistyön merkitystä, kun paneelissa kohtasivat Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistolta ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen.

”Tarkoituksellisesta väärän tiedon levittämisestä tulee monelle mieleen ensimmäiseksi vaikkapa Venäjän trollitehtaat ja suorastaan mielikuvituksellinen propaganda”, sanoi keskustelun juontaja Totti Toivonen.

Joonas Pörsti sanoi, että tämä on valitettavasti vain osa ongelmaa: Suomessa pahantahtoinen informaatiovaikuttaminen liitetään nopeasti autoritaarisiin valtioihin ja etenkin Venäjään. Suomessa ollaan kuitenkin suhteellisen resilienttejä venäläistä vaikuttamista kohtaan, ja suuremmat uhat voivat olla muualla.

Pörsti kertoi Oxford Internet instituten tutkimuksesta, jonka mukaan iso osa esimerkiksi vaaleihin liittyvästä harhaanjohtavasta informaatiosta tulee monissa maissa kotimaisista lähteistä. Näitä voivat olla vaikka roskalehdet ja sosiaalisen median superlevittäjät, jotka ansaitsevat disinformaation levittämisellä.

Yhteistyö olisi tarpeen

Disinformaatio rapauttaa ihmisten uskoa journalistiseen mediaan. Ylen Panu Pokkinen sanoi, että Yleisradiolla ja kaupallisella medialla on yhteinen tehtävä, jotta tätä vastaan pystyttäisiin toimimaan.

”Siihen tarvitaan Faktabaarin kaltaisia toimijoita myös”, Pokkinen sanoi.

Joonas Pörsti sanoi, että yhteistyölle todella olisi tarvetta, etenkin mitä tulee somealustoilla liikkuviin väitteisiin. Hän muistutti, että Norjassa on jo menty tähän suuntaan: mediataloilla on yhteinen Faktiskt-niminen faktantarkistusjärjestö ja sen vetämänä verifiserbar.no-palvelu. Nyt Norjassa valmistellaan lähdekritiikkikeskusta, jolla edistetään digitaalista informaatiolukutaitoa ja tarjotaan journalisteille työkaluja.

Miten mediasta saisi luotettavamman?

Paneelissa pohdittiin myös mielikuvia median puolueellisuudesta ja värittyneisyydestä.

Pokkinen kertoi, että Ylessä pyritään välittämään mahdollisimman ”tosi ja tasapainoinen” kuva Suomesta. Hänestä medialla pitää olla selkeät ja läpinäkyvät tavat tehdä ja tavoitella objektiivista journalismia.

”Se liittyy näkökulmavalintoihin, haastateltavan valintoihin ja aihevalintoihin ylipäänsä.”

Vaikka medioita on nyt vähemmän kuin vaikkapa 1960-luvulla, tietoa on paljon enemmän. Ihmisten ei tarvitse enää mennä paperilehden ääreen, sillä tietoa löytyy netistä. Ongelma on sen sirpaloituneisuus ja somen logiikka, jossa tieto siiloutuu.

”Algoritmien avulla jollain tavalla ihmisten näköpiiriin nousevat ne uutiset, jotka sitten joko ärsyttävät tai koukuttavat.”

Joonas Pörsti arveli, että journalistit joutuvat jatkossa keskustelemaan yleisöjen kanssa enemmän.

”Se voi tarkoittaa avoimuuden lisäämistä lähteiden osalta”, Pörsti sanoi.

Se voi myös tarkoittaa myös sitä, että jutuissa pitäisi nykyistä paremmin avata, mikä jutuissa on tarkistettua tietoa, ja missä kohdissa liikutaan epävarmemmilla vesillä.

”Ihmisillä tuntuu olevan tällaisessa kaoottisessa ajassa tunne siitä, että heitä johdetaan harhaan.”

Siksi avoimempi ote epävarmuuksiinkin voisi lisätä luottamusta.

Samoin Pörsti peräänkuulutti sitä, että virheistä kerrottaisiin ja ne oikaistaisiin rehdisti ja avoimesti. Vastuullisen JSN-median kuuluu oikaista asiavirheensä. Valeuutisia levittävät tahot eivät tätä lähtökohtaisesti tee.

Nopean viestinnän tarve ja riskit

Isot uutiset kuten tietoliikennekaapelin katkeaminen Itämeren pohjassa näkyvät Ylen luvuissa, kertoi Panu Pokkinen: ihmiset hakeutuvat uutisten ääreen.

Tähän tarttui tutkija Jukka Häkkinen. Hänestä nopeissa ja isoissa uutistapahtumissa on kaksi puolta. Yhtäältä on hyvä reagoida nopeasti, koska jos mitään ei kerrota, ihmiset täyttävät tiedon tyhjiön omilla teorioillaan tai jopa disinformaatiolla.

Toisaalta nopeassa reagoinnissa on sellainen riski, että kun sosiaalisessa mediassa leviää tunteiden aaltoja ja niihin napataan kiinni, saatetaan sortua uutisoimaan nopeasti sellaistakin, mikä ei ole totta.

”Olisi tärkeää, että olisi faktojen listoja”

Lopuksi Panu Pokkinen totesi, että samalla kun maailmassa on yhä enemmän tarjolla oikeaa ja väärääkin tietoa, on myös olemassa selkeitä ja helppojakin keinoja, joilla tietoja voidaan verifioida.

”Ja me ollaan lähdetty tähän kamppailuun mukaan”, hän sanoi.

Luultavasti Pokkinen viittasi Ylen äskettäin julkistettuihin suunnitelmiin perustaa tiimi tiedon varmennukseen.

Myös Jukka Häkkinen korosti fatkantarkistuksen merkitystä ja toivoi laajempaa palvelua.

”Kun törmää johonkin epätavalliseen väitteeseen, niin olisi hyvä jos olisi joku paikka, mistä voisi tarkistaa, että mitä faktoja tähän liittyy.”

  • Suomessa tällaista palvelua tarjoaa Faktabaari, jonka resurssit tosin ovat rajalliset. Selaa Faktabaarin tarkistuksia.
  • Pohjoismaiden tasolla faktantarkistuksia yhteen kerää EDMOn NORDIS hub.
  • Euroopan faktantarkistajien verkostolla on tarkistuksia yhteen kokoavia hankkeita. Sellainen oli käynnissä EU-vaaleista, ja toinen hanke kokoaa tarkistuksia ilmastonmuutokseen liittyvistä faktoista.
  • Faktabaari ja muut verifikaatioon digitaalisessa ympäristössä erikoistuneet ammattilaiset ovat suositelleet suomalaisille mediataloille Norjan mallin tapaista yhteistyötä faktapohjaisen julkisen keskustelun tukemisessa. Tavoitteena on luoda kestävä suomalainen faktantarkistusmalli ja vahvistaa toimitusten osaamista vaativassa digitaalisessa ympäristössä.
info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.