Pitääkö Tiktok-kieltää? Mitä EU-vaaliehdokkailta olisi hyvä kysyä? Miten DSA laittaa digijätit kuriin? Faktabaarin paneelikeskustelu tarttui suuriin, ajankohtaisiin kysymyksiin.
EU-vaalit ovat vajaan kuukauden päästä. Siksi Faktabaari järjesti paneelikeskustelun Eurooppa-päivän kunniaksi Oodissa 7. toukokuuta. Mukana olivat Faktabaari vastaava toimittaja Pipsa Havula, toiminnanjohtaja Mikko Salo, CheckFirst-yrityksen toimitusjohtaja Guillaume Kuster ja Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman projektijohtaja Jukka Vahti.
Koko paneeli on nähtävissä Eurooppalainen Suomi ry:n Youtube-kanavalla alla.
Keskustelua vetänyt Havula totesi, että eurovaalien aikana on hyvä puhua digivallasta, sillä EU on tehnyt pitkäjänteistä työtä reilumman ja ihmisten yksityisyyttä paremmin kunnioittavan datatalouden ja demokratian eteen. On määritelty pelisääntöjä digijäteille ja tekoälylle.
Mikko Salo lisäsi, että maailmassa oikeastaan kilpailee tällä hetkellä lukuisia eri malleja niin sanotun digivallan käytöstä. On Kiinan valtiojohtoinen malli, Yhdysvaltain markkinajohtoinen ja digitaalisten jättien malli, Venäjän internetiä suitsiva ja hämmentävä malli ja viimeisenä EU:n malli, jossa koitetaan rakentaa reiluja pelisääntöjä sääntelyllä ja muilla tukitoimilla.
Pitääkö Tiktok kieltää?
Suomessakin poliitikot ovat alkaneet keskustella, pitäisikö Tiktok kieltää. Se on itse asiassa Pipsa Havulan havaintojen mukaan ainoa digiteema, josta vaalien alla on puhuttu.
Ylen kyselyn mukaan 84 yhteensä 1286 vastanneesta suomalaista kansanedustajasta kieltäisi Tiktokin, perusteenaan Tiktokin Kiina-kytkös ja siitä seuraavat tietoturvariskit, ja moni on myös huolissaan Tiktokin koukuttavuudesta.
Panelistit eivät kuitenkaan lämminneet täyskiellolle.
Jukka Vahdin mielestä kielto tuntuisi mielikuvituksettomalta ratkaisulta, koska Tiktok on alusta muiden joukossa. Mikko Salo oli samoilla linjoilla: täyskiellosta tuskin seuraisi mitään hyvää, koska monet alustat tekevät melkein samaa.
Guillaume Kuster muistutti, että jos Suomi kieltäisi Tiktokin, nokkelat käyttäjät pääsisivät palveluun VPN-palvelimien avulla.
Vahti summasikin ajatukset niin, että Tiktokin haaste on koko EU:lle testi, että pystytäänkö EU:ssä päättämään, millaista roolia alustat yhteiskunnassa näyttelevät. On nimittäin muitakin vaihtoehtoja kuin täyskielto.
DSA antaa raamit
Guillaume Kuster halusikin muistuttaa Euroopan unionin varsin tuoreesta digipalvelusäädöksestä DSA:sta, joka on tärkeä ensiaskel alustojen säätelyssä.
Se on kehikko teknologia-alustojen läpinäkyvyyden parantamiseen. Se on kuitenkin vasta kehikko, Kuster sanoi, ja EU-maiden pitää tehdä työtä sen toimeenpanemiseksi lainsäädäntöön.
Samoilla linjoilla oli Jukka Vahti. Hänestä EU:n tulevalla vaalikaudella olisi tärkeää tehdä eurooppalaista yhteistyötä, että jokainen valtio ei ikään kuin keksi digivallan vahtimisessa pyörää uudelleen. Maiden tulisi yhdessä miettiä ja oppia toisiltaan, miten lasten, nuorten ja aikuistenkin oikeudet turvataan ja resilienssiä vahvistetaan.
“Nyt on vasta päästy alkuun, eikä pidä olettaa, että tämä homma on jotenkin hoidossa.”
Mikko Salo sanoi, että myös DSA:sta liikkuu paljon väärää tietoa – esimerkiksi, että sen säännöt olisivat samat pk-yrityksille ja digijäteille.
“Tämä ei pidä missään tapauksessa paikkaansa.”
Koko lainsäädännön tausta on ollut saada valtioitakin suuremmat jättiyritykset jollain tavalla kuriin, Salo selvensi. Siinä tulevalla komissiolla ja valittavalla EU-parlamentillakin riittää tehtävää. Salo kommentoi samana päivänä EU digipolitiikan uusia käänteitä Euronews-kanavalla.
Mitä jokainen voi tehdä?
“Mutta mitä tavallinen ihminen voi tehdä reilumman, yksityisyyttä kunnioittavan datatalouden ja demokratian eteen?” Havula kysyi panelisteilta.
“Faktabaari on tiivistänyt lähestymistavan sloganiin pysähdy, harkitse, tarkista”, Mikko Salo sanoi.
Sen tulisi olla peruslähtökohta – ainakin jos näkee somessa jotain kovin tunnepitoista sisältöä, sitä ei tulisi lähteä jakamaan tunteiden vallassa. Tekoälyyn kannattaisi hänestä suhtautua uteliaasti ja lähdekriittisesti: kokeilee, miten tekoäly toimii ja arvioi tuloksia kriittisesti eikä jää vaan ajopuuksi.
“Nyt kun vaalit ovat ovella, mitä ehdokkailta pitäisi kysellä?” Havula jatkoi.
Mikko Salon mielestä ainakin voisi tiedustella, mitkä ovat kunkin ehdokkaan tavoitteet reilun datatalouden suhteen, ja ovatko he ylipäätään kiinnostuneita näistä asioista.
Sitran Jukka Vahti kysyisi myösi, että mistä löytyy uutta toimijuutta, innovaatioita ja kasvua.
“Nyt puhutaan koko ajan siitä, miten me suojaudutaan kaikelta pahalta ja uhkaavalta”, hän sanoi.
Oikeidenkin uhkakuvien lisäksi pitäisi pystyä katsomaan, mistä löytyisi seuraavia menestystarinoita.
“Minä aina kavahdan, kun joku sanoo, että me tarvittaisiin eurooppalainen Facebook tai eurooppalainen Tiktok”, Vahti sanoi. “Ei mielellään enää enempää näitä yrityksiä maailmaan, vaan jotain parempaa, mikä ponnistaa ihan eri lähtökohdista.”
Digivaalivahti vahtii vaikuttamista
Faktabaari ja CheckFirst aikovat myös olla hyvin aktiivisia ennen vaaleja. Heillä on yhdessä käynnissä Digivaalivahti-hanke, jossa kymmenen tietokonetta ympäri Suomen seuraa, mitä eri palvelut suosittelevat suomalaisille vaalien alla. Yhteistyötä on tehty niin Eurooppalainen Suomi ry:n kuin Eurooppanuorten kanssa.
Hanke levittäytyy EU-vaalien alla myös muihin Pohjoismaihin.
“Me voimme esimerkiksi katsoa, mitä tapahtuu, jos Youtubeen kirjoittaa sanan Putin”, Guillaume Kuster selitti Digivaalivahti-tietokannan toimintalogiikkaa. Tietokantaa pääsee kuka tahansa testaamaan täällä.
Digivaalivahdista voi esimerkiksi nähdä, onko sisältö Venäjälle kriittistä vai kehuvaa ja onko viitteitä, että tuloksia yritetään manipuloida. Digivaalivahdin ensimmäinen raportti keskittyi Youtubeen, mutta samanlaisia simulointeja tehdään myös esimerkiksi Tiktokille ja Googlelle. Digivaalivahdin tietokanta on avoin kaikille.
“Digivaalivahdin perusajatus on, että kovin manipulatiivisesta toiminnasta alustoilla voi jäädä kiinni”, Mikko Salo tiivisti.
Tulokset:
Paneeli tavoitti paikallaolleita noin 40, ja striimin välityksellä n. 700 henkeä. Kerätyn palautteen perusteella paneelia pidettiin erinomaisena ja tärkeänä. Sen pääaihe, digitaalinen valta, resonoi hyvin ja sitä pidettiin oivaltavana ja jopa huolestuttavana osallistujien keskuudessa, jotka kertoivat olleensa ennen paneelia suurelta osin tietämättömiä digitaalisten suositusalgoritmien vääristävistä vaikutuksista ja tekoälyn uhasta vapaille demokraattisille vaaleille.
Digivaalivahti on saanut rahoitusta European Media and Information Fundilta (EMIF).
Jaa eteenpäin
