Meneillään on generatiivisen tekoälyn synnyttämä teknologinen murroskausi. Uusi aika edellyttää uudenlaista informaatiolukutaitoa. Siihen tarpeeseen vastaa Faktabaarin tänään julkaisema Tekoälyopas.
Mitä meidän tulisi tietää tekoälystä? Miten voisimme hyödyntää sen mahdollisuuksia turvallisesti? Miten toimia luottavaisesti vuorovaikutuksessa tekoälypalvelujen kanssa? Minkälaisia rajoituksia ja haasteita liittyy generatiivisen tekoälyn käyttöön? Entä mitä pitäisi tietää tekoälypalvelujen tietoturvasta, tekijänoikeuksista ja tuotosten luotettavuudesta.
Faktabaarin tekoälyopas pohtii vastauksia näihin ja moniin muihin tekoälyä koskeviin kysymyksiin.
Tekoälyopas taustoittaa generatiivista tekoälyä kahdeksan kirjoittajan näkökulmista. Opas on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi, jotta sitä olisi kenen tahansa helppo lukea ja ymmärtää.
Oppaassa on monta erityisesti opettajille kohdistettua artikkelia. Liitteenä julkaistaan muun muassa Unescon ohjeistus koulutuksen järjestäjille ja Euroopan komission asiantuntijaryhmän laatimat keskeiset eettiset kysymykset opettajille.
Oppaassa esitellään myös EU:n kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehyksen (DigComp 2.2) tekoälyliitteen osaamiskuvauksia ensimmäistä kertaa suomeksi. Oppaassa on käytetty runsaasti lähteitä ja viitteitä, joiden takaa löytyy täydentävää tietoa ja lisämateriaalia.
Oppaan viimeisessä luvussa Valkoisen talon entinen kyberturvallisuusosaston johtaja Matt Cronin esittää mielenkiintoisen kysymyksen.
”Minkä tahansa taidon oppiminen tai aiheen syvällinen ymmärtäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa lahjakkaaltakin oppijalta. Vaikka oppimisen prosessi on välillä stressaava, niin se on loppujen lopuksi palkitsevaa. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa kokonainen sukupolvi voi ohittaa tämän prosessin tekoälyn avulla ja silti edetä koulussa ja työssä. Kehitämmekö silloin tekoälyn neuroverkkoa, vai omaamme?”
Meneillään on taas kerran teknologian murroskausi. Uudet tekoälypalvelut muuttavat elämäämme, halusimme sitä tai emme. Siksi on parempi ottaa asioista selvää ja hyödyntää työssä ja vapaa-ajalla tekoälypalvelujen tuomia uusia mahdollisuuksia tiedostaen kuitenkin niiden puutteet ja vajavaisuudet.
Generatiivisen tekoälyn räjähdys
Marraskuussa 2022 OpenAi julkisti ChatGTP:n – kaikille internetin käyttäjille avoimen generatiivisen tekoälypalvelun. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana se saavutti 100 miljoonan kuukausittaisen aktiivisen käyttäjän rajan, ja siitä tuli kaikkien aikojen nopeimmin kasvanut kuluttajasovellus. Tällä hetkellä aktiivisia käyttäjiä arvioidaan olevan 180 miljoonaa. Muut teknologiayritykset ovat seuranneet esimerkkiä, ja kuluneen vuoden aikana on julkistettu tuhansia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia ja palveluita.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälymalleja, jotka on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä esimerkiksi kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Mullistavaa on, että tekoälynpalvelun käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. Käskyjä, kysymyksiä ja kehotteita pystytään syöttämään luonnollisella kielellä – jopa suomeksi, eikä tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvita enää koodaustaitoja.
Uudet tekoälypalvelut pohjautuvat niin sanottuihin suuriin kielimalleihin. Ne on koulutettu valtavalla määrällä lähinnä internetistä haettua harjoitusdataa. Kielimallin toimintaperiaate perustuu sanojen ja sanajonojen esiintymisen todennäköisyyksille.
Vaikka emme tiedä, mitä materiaalia on käytetty kielimallien koulutukseen, niin käytännössä on havaittu, että koulutusmateriaalin joukossa on mukana myös disinformaatiota tai muuta arveluttavaa sisältöä.Palveluiden kehittäjät ovat pyrkineet niitä jossain määrin karsimaan, mutta tehokkaiden valvontamekanismien ja säännösten puuttuessa tekoälypalveluiden tuottama vinoutunut tai vääristynyt aineisto leviää eteenpäin.
Tekoälypalvelut voivat myös keksiä uskottavan tuntuista informaatiota ja liittää ne tuotoksiinsa. Tätä ilmiötä kutsutaan usein hallusinaatioksi Siksi tekoälyn tuotokset on aina tarkistettava, mikä edellyttää kyseessä olevan asian osaamista ja tuntemista.
TM: Villiä sekoilua
Tekniikan Maailma julkaisi äskettäin mielenkiintoisen tekoälyvertailun (TM 20/2023).
Vertailuun osallistuivat maksullinen ChatGTP 4.0 ja käyttäjille ilmaiset Microsoft Bing, Google Bard ja ChatGTP 3.5. Noin yleisesti vertailussa todettiin, että Googlen, Microsoftin ja OpenAI:n tekoälypalvelut ovat ensivilkaisulla toistensa kopioita. Tarkempi vertailu paljasti niistä kuitenkin isoja eroja.
”Yhteistä kaikille kuitenkin on, että ne sekoilevat välillä todella villisti”, testiryhmä totesi.
Tekijänoikeudet epäselviä
Tekoälymallien koulutukseen ja niiden tuotoksiin liittyy paljon epäselviä tekijänoikeuskysymyksiä. Tekoälymallit on koulutettu erittäin suuresta määrästä tekstiä, koodia ja kuvia, jotka on poimittu Internetistä yleensä ilman omistajan lupaa.
Tekoälypalveluja vastaan on jo nostettu useita kanteita, joissa on riitautettu tekijänoikeussuojattujen teosten käyttö koulutusmateriaalina. Uusin ja ehkä merkittävin on New York Timesin kanne Microsoftia ja OpenAi-yhtiöitä vastaan.
ChatGPT ja monet muut tekoälypalvelut eivät noudata EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR).Siksi on tärkeää muistaa, ettei näille alustoille voi jakaa mitään luottamuksellista materiaalia. GPT-järjestelmät saattavat olla myös ristiriidassa tietosuoja-asetuksen muiden kohtien kanssa, jonka pohjalta ihmisillä on esimerkiksi oikeus tulla unohdetuiksi. Yksittäisten henkilötietojen poistaminen GPT-mallista on kuitenkin ainakin tällä hetkellä mahdotonta.
Papukaija toistaa kuulemaansa
Tekoälypalveluiden tuotokset voivat myös heijastaa tiettyjä kulttuurisia tai kaupallisia arvoja, jotka vinouttavat tuotettua sisältöä.
Vaikka tekoälyn tuottama vastaus voi vaikuttaa luontevalta, niin teknologia ei kuitenkaan ymmärrä tuottamaansa tekstiä ja se tuottaa usein virheellisiä lausumia. Siksi kaikkeen tekoälyn tuottamaan materiaaliin on suhtauduttava kriittisesti.
Tekoälypalveluita kutsutaan joskus “stokastisiksi papukaijoiksi.” Vaikka ne voivat tuottaa vakuuttavalta tuntuvaa tekstiä, niin teksti saattaa sisältää virheitä ja haitallisia väitteitä. Tämä johtuu siitä, että tekoälypalvelut toistavat harjoitusaineistosta löytämiään kielellisiä malleja aivan kuten papukaija voi matkia ääniä ymmärtämättä todellisuudessa, mitä se sanoo.
Hämäävän hyviä väärennöksiä
Generatiivista tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja voidaan käyttää kuvien tai videoiden muuttamiseen tai manipulointiin. Näitä kuva- tai videoväärennöksiä on vaikea erottaa aidoista kuvista tai videoista.
Aikaisemmin huijaussivustot ja disinformaatiota sisältävät sivustot saatettiin tunnistaa amatöörimäisesti tehdyistä videoista ja käännösvirheitä sisältävistä kömpelöistä teksteistä. Nykyään disinformaation levittäjien on tekoälysovellusten avulla helppo luoda erittäin aidon näköisiä väärennöksiä, joissa voidaan käyttää luvatta esim. jonkun kasvoja ja ääntä. Tekoäly helpottaa näin myös disinformaation levittämistä, huijausten yleistymistä ja vihapuheen lisääntymistä.
Näistä syistä kriittisen digitaalisen informaatiolukutaidon merkitys on kasvanut entisestään. Sen yksi osa-alue on tekoälylukutaito. Sillä tarkoitetaan taitoja, joiden avulla voidaan arvioida kriittisesti tekoälyteknologioita, kommunikoida ja tehdä tehokasta yhteistyötä tekoälyn kanssa sekä hyödyntää tekoälyä välineenä verkossa, kotona ja työpaikalla.
Tekoälylukutaito sisältää myös tekoälyn taustalla olevien periaatteiden, rajoitteiden ja tekoälyn käytön eettisten vaikutusten ymmärtämisen. Yleisesti ottaen tekoälylukutaitoa pidetään 21. vuosisadalla välttämättömänä taitona kaikille, ei vain tietojenkäsittelytieteilijöille.
- Faktabaarin tekoälyoppaan voi ladata PDF-muodossa täältä.
Faktabaari suosittelee
- Tekoälypalvelut ovat koulutettu paljolti internetistä löydetystä materiaalista, joka sisältää paljon disinformaatiota. Lisäksi tekoälysovellukset saattavat tuottaa paikkansapitämätöntä informaatiota esimerkiksi ihmisistä, lähteistä ja tosiasioista. Tekoälyn tuottamaan aineistoon kannattaa suhtautua rakentavan kriittisesti ja tarkistaa kaikki tiedot ennen niiden käyttämistä tai jakamista.
- Tekoälypalveluiden avulla voidaan luoda laadukkaita väärennöksiä. Videoiden ja kuvien syväväärennökset ovat tästä hyvä esimerkki. Jos epäilet kuvaa tai videota väärennökseksi, niin on tärkeää pysähtyä, harkita ja kysyä itseltään kolme tärkeää kysymystä:
- Kuka väitteen/kuvan/videon on esittänyt tai jakanut?
- Mitä todistusaineistoa sen tueksi on esitetty?
- Mitä muut verkkolähteet sanovat asiasta?
- Tekoälypalveluiden tietosuojakäytännöt eivät vastaa EU:n tietosuojalakeja. Siksi palveluihin ei kannata syöttää henkilötietoja eikä mitään muutakaan luottamuksellista informaatiota.
Faktabaari julkaisee tammikuun aikana myös AI-to tekoälypelin. Sitä testataan 5.1.2024 Tubecon Games -tapahtumassa.
Kuvat: Lumi Pönkä
Jaa eteenpäin
