Norjalaiset riippumattomat toimijat panostavat lähdekritiikkiin osana kokonaisturvallisuutta. Toimittajajärjestöt, mediat ja faktantarkistuspalvelu Faktisk suunnittelevat lähdekritiikkikeskuksen perustamista.
Joukko norjalaisia mediataloja, journalistien järjestöjä ja faktantarkistuspalvelu Faktisk ehdottavat Norjaan uuden lähdekritiikkikeskuksen perustamista, kertoo norjalainen Journalisten-lehti.
“Disinformaation leviäminen on uhka, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan”, sanoo Norjan yleisradioyhtiö NRK:n uutispäätoimittaja ja Faktiskin puheenjohtaja Helje Solberg lehdistötiedotteessa.
”Meidän on huolehdittava tärkeimmästä omaisuudestamme, nimittäin keskinäisestä luottamuksesta ja demokratiastamme.”
Faktisk ja journalistit ovat kirjoittaneet Norjan hallitukselle konkreettisen ehdotuksen, miten keskus voitaisiin perustaa. Keskus tekisi tiivistä yhteistyötä yliopistojen, elinkeinoelämän, kouluhallinnon, poliisin, puolustuksen ja eri järjestöjen kanssa. Sen toivotaan olevan osa Norjan kokonaisturvallisuutta.
Ehdotus ei jää vain paperille, vaan Helje Solberg ja VG-median henkilöstöpäällikkö Øyvind Næss alkavat yhdessä kehittää ajatusta eteenpäin virkavapaalla.
”Kaikki puhuvat lähdekritiikin tarpeesta ja väestön resilienssin rakentamisesta. Tämä aloite muuttaa sanat teoiksi. On erittäin hyvä, että NRK ja VG, jotka ovat kaksi Norjan mediakentän keskeistä toimijaa, näyttävät tietä”, sanoo Norjan Journalistiliiton puheenjohtaja Dag Idar Tryggestad Journalisten-lehdelle.
”Pitkällä aikavälillä tarvitaan poliittisia toimenpiteitä, jotta tästä saadaan pysyvä investointi.”
Lähdekritiikkikeskus olisi Norjan vastine Ruotsin psykologisen puolustuksen virastolle, joka perustettiin muutama vuosi sitten maan huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen.
Norjassa jo medioiden yhteinen faktantarkistus
Norjan mediakenttä on aiemminkin tehnyt tuloksellista yhteistyötä. Maahan on esimerkiksi perustettu medioiden yhteinen riippumaton faktantarkistuspalvelu Faktisk.no, joka olisi taas mukana luudessa yhteistyöaloitteessa.
Faktabaari on vedonnut, että tällainen ”Norjan mallin” mukainen yhteinen palvelu ja osaamiskeskus saataisiin Suomeenkin.
Konkreettisena askelena Faktabaari valmistelee ensi keväälle niin sanottua ”Fakta-iskua”, jolla yritetään tavoittaa 17-vuotiaiden ikäryhmä osana virkamiesten valmistelemaa maanpuolustuspäivää.
”Meidän mielestämme sen tulisi olla kokonaisturvallisuuspäivä”, Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo sanoi jo Turun Eurooppa-foorumilla.
Salo ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula muistuttavat, että aiemmin tehty vetoomus suomalaisille mediatatoimijoille yhteistyön ja osaamiskeskuksen rakentamiseksi on edelleen voimassa.
“Juuri nyt digiajan demokratia ja kansalaisten informaatioresilienssi ovat koetuksella median teknologisen murroksen, tekoälyn ja infomaatiosotien keskellä”, Havula sanoo.
“Meilläkin tarvitaan uusia kustannustehokkaita ideoita. Norjan mallin mukainen yhteistyö faktapohjaisuuden eteen vahvistaisi journalismia ja valtiosta riippumattomia toimijoita. Vain näillä toimijoilla on mandaatti ja jopa vastuu tarttua myös demokratioitamme sisältä rapauttavaan hämmentämiseen ja digivaltaan. Tähän haasteeseen esimerkiksi Ruotsin virastomalli ei vastaa”, Salo sanoo.
“Suomesta on toistaiseksi puuttunut vain tahtoa, sillä kustannustehokkaampaa mallia vastata haasteeseen emme ole löytäneet, ja norjalaiset ovat valmiita yhteistyöhön. Toivomme, että JSN-mediat luovat kanssamme suomalaisen faktantarkistusmallin.”
Faktabaari on tehnyt norjalaisten ja muiden pohjoismaisten kollegoiden kanssa yhteistyöätä vuodesta 2017.
“Nyt paraikaa NORDIS-hankkeen puitteissa etsimme ratkaisuja erityisesti tekoälyn tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tutkijoiden kanssa olemme lähestyneet ja aiomme lähestyä enemmän myös suomalaista mediaa, jotta työkalut ja osaaminen saadaan laajempaan käyttöön”, Pipsa Havula sanoo.
Salo uskoo, että norjalaisten yhteinen lähdekritiikkikeskus voimistaa riippumattomia mediakasvatustoimijoita, jos tai kun se rakennetaan faktantarkistuksen ja journalismin varaan. “Faktabaari on toiminut norjalaisille inspiraationa digitaalisen infomaatiolukutaidon kehityksessä siinä missä norjalaiset meille itse tarkistustoiminnassa”, Salo muistuttaa.
Norjalaisten mallista ja Suomen informaatioresilienssi kehityksestä kuullaan lisää ensi tammikuun 23. päivä, kun Faktabaari ja pohjoismainen NORDIS-yhteisö järjestävät foorumin digitaalisesta informaatiolukutaidosta. EDUCA-messujen alla järjestetävään tapahtumaan tulee myös norjalaista lähdekritiikkikeskusta edistävä Faktisk.no.
Jaa eteenpäin
