Tammikuussa 2007 Steve Jobs esitteli laitteen, joka oli iPodin, matkapuhelimen ja internet-selaimen yhdistelmä. IPhonen myötä älypuhelimet ovat mullistaneet meidän jokapäiväisen arkemme. Lähes kaikilla suomalaisilla on nykyään tehokas mobiililaite käytössään. Juuri tällä hetkellä on meneillään samanlainen mullistus OpenAI:n julkaistua kaikkien saataville ilmaisen generatiivisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n.
Ebrandin kyselyn mukaan suomalainen keskivertonuori käyttää internetiä 35–42 tuntia viikossa, joista sosiaalisen median palveluita noin 15–20 tuntia viikossa.[i] Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa nuorista saattaa olla viikoittain enemmän netissä kuin esimerkiksi koulussa. Saman kyselyn mukaan suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat WhatsApp, YouTube, Instagram, Spotify, Snapchat, TikTok, Facebook, Discord, Pinterest, Jodel ja Steam.
Sosiaalisen median käyttämät suosittelualgoritmit perustuvat tekoälyn tehokkaaseen käyttöön. Samalla kun käyttäjä hakee tai jakaa mitä tahansa sisältöä, niin hänestä jää digitaalinen jalanjälki, jolla täydennetään alustojen käyttäjäprofiilia, jota taas käytetään esimerkiksi mainosten kohdentamiseen ja generatiivisen tekoälyn kouluttamiseen.
Eniten viime vuosina suosiota on lisännyt TikTokin käyttö. Vaikka monet viralliset tahot ovat kieltäneet TikTokin käytön työtietokoneissa, sen suosio erityisesti nuorten parissa on kasvanut joka puolella maailmaa. TikTokilla on jo yli miljardi käyttäjää, ja se on alkanut mainostaa itseään ”mikro-oppimisalustana”. Videoita katsomalla miljoonat käyttäjät oppivat uusia tietoja ja taitoja päivittäin.
Sama pätee erityisesti YouTubeen. Alustoilta on helppo etsiä mitä tahansa opetusvideoita melkein mistä tahansa aiheesta. Joukkoon mahtuu myös paljon virheellistä tai vääristynyttä informaatiota. Toisaalta tätä ”video-oppimista” voisi hyödyntää tehokkaammin myös kouluopetuksessa.
Digilaitteiden käytön räjähdysmäisen kasvun seurauksena kirjojen ja printtimedian lukemiseen käytetty aika on supistunut[ii] ja kiinnostus esimerkiksi pidempien tekstien ja tietokirjojen lukemiseen on laskenut. Tiedonhaku on siirtynyt internetiin. Vaikka monet nuoret ovat taitavia laitteiden käyttäjiä, niin netti-informaation kriittinen lukutaito ja informaation analysointi on yllättävän monelle vaikeaa. Critical-ryhmän tutkimusten mukaan[iii]
- noin 40 prosenttia kuudesluokkalaisista ei kyseenalaistanut kaupallisen tekstin kirjoittajan asiantuntijuutta lainkaan;
- suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista ei osaa tulkita harhaanjohtavia diagrammeja;
- lähes 30 prosentilla lukiolaisista oli vaikeuksia arvioida nettitekstien luotettavuutta.
Critical-ryhmän suosituksen mukaan jokainen nuori tarvitsee kriittistä lukutaitoa eli taitoa hakea tietoa eri medioista, arvioida tekstien luotettavuutta ja vertailla tekstien sisältämää informaatiota. Kriittistä lukutaitoa ja peruslukutaitoa on tuettava rinnakkain. Lukemisen haasteisiin tulee tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Nuorille suunnatut sosiaalisen median alustat tarjoavat monenlaisia tekoälypohjaisia sovelluksia. Esimerkiksi Snapchatissa on jokaiselle käyttäjälle oma henkilökohtainen MY AI-ystävä, jonka kanssa käyttäjät voivat jutella, kysellä asioita ja jolta voi saada suosituksia. Toisaalta tutkijat varoittavat tekoälyn liiallisesta käyttämisestä vuorovaikutustilanteiden automatisoimiseen, sillä se riistää ihmisten välisen kanssakäymisen psyykkiset ja sosiaaliset hyödyt.[iv] Pandemia on jo antanut meille välähdyksen siitä, mitä tapahtuu, kun nämä siteet katkeavat, kuten Survey Center on American Life -keskuksen johtaja Daniel Coxin on todennut. Kun vietämme vähemmän aikaa toistemme kanssa, menetämme tottumuksen tulla toimeen keskenämme yhteisissä tiloissa. Siksi tekoäly on niin huono korvike todelliselle vuorovaikutukselle. Meidän olisi vietettävä enemmän aikaa toistemme kanssa.
Algoritmipohjaiset sovellukset, kuten esimerkiksi Internetin hakukoneet, ovat osa jokaisen nuoren ja myös jokaisen opettajan arkipäivää. Siksi opettajien tulisi ottaa tämä huomioon omassa työssään ja opetuksessaan. Ebranding-kyselyn mukaan peräti 79 prosenttia nuorista vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa tai oppilaitoksessa.[v]
Unescon raportin mukaan GenAI-työkalut muuttavat tapaa, jolla opetus- ja oppimissisältöä voidaan tuottaa ja tarjota.[vi] Tulevaisuudessa ihmisen ja tekoälyn välisten keskustelujen avulla tuotetusta sisällöstä voi tulla yksi tärkeimmistä tiedontuotannon lähteistä. Tämä todennäköisesti heikentää entisestään oppijoiden suoraa sitoutumista opetussisältöön, joka perustuu ihmisten luomiin ja validoimiin resursseihin, oppikirjoihin ja opetussuunnitelmiin.
Oppimisessa luotettavan tiedon etsimisen prosessi on tärkeämpi kuin huoliteltu lopputulos; mitkä ovat keskeiset informaation lähteet, miten tieto on rakentunut, mihin evidenssiin se perustuu ja mitä johtopäätöksiä siitä voi tehdä?
Opettajien onkin pohdittava uudesta näkökulmasta, minkälaisia tehtäviä opiskelijoille kannattaa antaa. Kuka tahansa kykenee luomaan GenAI:n avulla upean esseen mistä tahansa aiheesta ilman minkäänlaista ymmärrystä asian sisällöstä. Miten antaa opiskelijoille mahdollisuus käyttää GenAI:n potentiaalia, mutta samalla varmistaa, että opiskelijat ovat itsenäisesti löytäneet informaation lähteet ja tarkistaneet esitettyjen tietojen oikeellisuuden?
Stanfordin yliopiston valtio-opin professori Rob Reich on esittänyt provosoivan kysymyksen: ”Onko generatiivinen tekoäly verrattavissa laskimeen luokkahuoneessa, vai onko se haitallisempi työkalu?”[vii]
Oppilaat ratkaisevat nykyään monimutkaisia laskutoimituksia ja graafisia yhtälöitä laskimien avulla. Se ei kuitenkaan ole johtanut matemaattisen peruslaskutoimituksen poistamiseen opetussuunnitelmasta: Oppilaat osaavat edelleen laskea jakolaskuja tai ratkaista yhtälöitä myös ilman laskinten apua. Toisaalta kirjoittaminen on Reichin mukaan tapa oppia ajattelemaan ja hän pohtiikin, voiko kirjoittamisen ulkoistaminen tekoälylle vahingoittaa oppilaiden kriittisen ajattelun kehittymistä? (tästä enemmän artikkelissa Matt Croninin artikkelissa ”Kehitätkö tekoälyn neuroverkkoa, vai omaasi?”)
Opetushallitus on linjannut artikkelissaan:[viii]
“Tekoälyä käytetään jatkossa merkittävästi eri työtehtävissä. Se muuttaa työnkuvia, tehostaa työtä ja tuottaa kokonaan uudenlaisia ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan korvaa tarvetta perustaitojen sekä oppimaan oppimisen taitojen opetukselle. Tekoälysovellusten laajentuminen haastaa erityisesti kriittistä lukutaitoa, mikä puolestaan perustuu yleissivistykseen. Tekoälyyn tutustuminen edistää teknologista osaamista ja tukee monipuolisen lukutaidon kehittymistä. Tekoälyn periaatteiden pohtiminen on tärkeää, jotta oppija voi tunnistaa ja arvioida, mikä on mahdollisesti tekoälyn tuottamaa informaatiota tai disinformaatiota.”
Tutkija Ilkka Tuomi on julkaissut useita koulutuksen tulevaisuutta ja teknologian merkitystä pohtivia julkaisuja.[ix] Mielipidekirjoituksessaan hän toteaa:[x]
“Sisältöjen oppimisen sijaan tekoälyn aikakaudella koulutuksen tavoitteena on oltava ihmisen toimijuuden vahvistaminen. Se tarkoittaa erityisesti kykyä asettaa ja toteuttaa ihmisen tärkeinä ja arvokkaina pitämiä tavoitteita. Tulevaisuuden osaaminen on teknologian tukeman yksilön osaamista ja yhteisöllisen aikaansaamisen kykyä. Osaaminen ei sijaitse oppijan päässä, eikä sitä sieltä kannata etsiä. Tekoälyä ei voi jättää kännykkäparkkiin, sillä siitä on tulossa erottamaton osa oppijaa ja ajattelun prosesseja.”
Useimmissa tekoälyä koskevissa politiikoissa, strategioissa ja suuntaviivoissa lapset ja nuoret mainitaan vain ohimennen. Siksi UNICEF julkaisi 2021 toimintaohjeet edistääkseen lasten oikeuksia. Tavoitteena oli lisätä tekoälypolitiikkaa laativien tahojen tietoisuutta lasten oikeuksista ja siitä, miten tekoälyjärjestelmät voivat tukea tai heikentää näitä oikeuksia. Toimintaohjeissa tarkastellaan tekoälyjärjestelmien kehittymistä ja pohditaan, miten ne vaikuttavat lapsiin.[xi]
Ohjeissa esitetään lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen nojautuen yhdeksän vaatimusta lapsilähtöiselle tekoälylle:
- Tuetaan lasten kehitystä ja hyvinvointia.
- Varmistetaan lasten osallisuus ja osallistaminen.
- Asetetaan etusijalle oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys lapsia kohtaan.
- Suojataan lasten tietoja ja yksityisyyttä.
- Varmistetaan lasten turvallisuus.
- Tarjotaan avoimuutta, selitettävyyttä ja vastuuvelvollisuutta lapsiin nähden.
- Annetaan hallituksille ja yrityksille tietoa tekoälystä ja lasten oikeuksista.
- Valmistetaan lapsia tekoälyn nykyiseen ja tulevaan kehitykseen.
- Luodaan kannustava ympäristö.
Unescon opiskelijoille suunnatussa julkaisussa “ChatGPT and AI in Higher Education Quick Start guide“[xii] esitellään oiva päätöksentekopuu ChatGPT:n käytöstä. Sen on suomeksi kääntänyt Matleena Laakso.[xiii]
Eri oppilaitokset ovat alkaneet julkaista ohjeita ja suosituksia opiskelijoilleen tekoälyn käytöstä. Tässä esimerkkinä seuraavat taulukot, jotka on muokattu Gradian[xiv] suosituksista opiskelijoille tekoälyn hyödyntämiseen opinnoissa.
Hyödynnä
| Vuorovaikutteisuus | Valjasta tekoäly esim. testaamaan tietojasi. Pyydä tekoälyä luomaan sinulle tasosi mukaisia kertaustehtäviä, pulmia tai monivalintakysymyksiä tekstistä, jota parhaillaan luet. |
| Sparrailu | Tekoäly on väsymätön sparraaja. Voit kysyä siltä kysymyksiä (tarkista kuitenkin vastaukset) tai vinkkejä ihan arkisistakin asioista (hyvinvointi, opiskelutekniikat, jne.) |
| Ideointi | Tekoälyn avulla voi ideoida erilaisia kuvituksia ja tehtäviä melkein mistä aiheesta hyvänsä. Voit kysyä vinkkejä eri aiheisiin ja pallotella sen kanssa ideoita. |
| Oppiminen | Oppiminen on usein pohtimista ja oivaltamista. Jos on oppinut jonkun asian, niin sen pystyy toistamaan ja opittua voi soveltaa jatkossa myös muihin tilanteisiin. Tekoälyn avulla saa nopeasti valmiita lopputuloksia – muttei välttämättä opi itse yhtään mitään! |
| Syötetaito | Mitä paremmin muotoiltu syöte – sen parempi lopputulos. Ei kannata tyytyä ensimmäiseen tuotokseen, vaan hioa sitä paremmaksi syötettä jalostamalla. |
Huomioi
| Tietoturva | Älä syötä sovelluksiin mitään henkilökohtaista tietoa itsestäsi tai muista. Sovellukset tallettavat tiedot ja saattavat käyttää niitä muissa yhteyksissä |
| Tekijänoikeudet | Sovelluksiin ei saa syöttää toisten luomaa materiaalia ilman lupaa. Et voi esittää tekoälyn tuottamaa materiaalia omanasi. |
| Vastuullisuus | Huomioi opinahjosi eettiset ohjeet! Tarkista aina huolellisesti tekoälyn tuottama sisältö. Sen jakaminen on aina sovelluksen käyttäjän vastuulla |
| Virheellinen sisältö | Tekoälyn tuottama sisältö ei välttämättä pidä paikkansa. Siksi kannattaa suhtautua tekoälyn tuottamaan aineistoon rakentavan kriittisesti ja tarkistaa esim. kaikki lähdetiedot. |
| Oppiminen | Oppiminen on tärkeintä – pelkästään kopioimalla ei opita tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. |
Lisäoppia tekoälystä
Santeri Kallio on julkaissut erittäin selkeän ja havainnollisen “Mitä on generatiivinen tekoäly – GenAI Opas”-verkkokurssin ja oppaan generatiivisen tekoälyn perusteista.[xv]
Jos haluaa oppia ymmärtämään tekoälyä vähän syvemmin, niin kannattaa suorittaa MinnaLearnin ja Helsingin yliopiston ilmainen verkkokurssi “The Elements of AI”.[xvi] Kurssin tavoitteena on rohkaista jokaista ikään ja taustaan katsomatta oppimaan tekoälyn perusteet: mitä tekoäly on, mitä sillä voi (ja ei voi) tehdä ja miten luoda tekoälymenetelmiä. Kurssit koostuvat teoriaosuuksista ja käytännön harjoituksista. Kurssi on käännetty monelle kielelle, ja sen on suorittanut jo yli miljoona tekoälystä kiinnostunutta oppijaa.
- - -
[i] SoMe ja Nuoret (2022) – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Ebrand. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/tiivistelma/
[ii] Lukukeskus – 5 faktaa lukemisesta: https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lukemisesta/
[iii]Critical-ryhmän politiikkasuositus: https://educritical.fi/wp-content/uploads/2023/03/politiikkasuositus_CRITICAL_27_03_2023.pdf
[iv] https://www.businessinsider.com/chatgpt-ai-technology-americans-loneliness-crisis-mental-health-friendship-recession-2023-
[v] SoMe ja Nuoret 2022 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Ebrand. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/tiivistelma/
[vi] UNESCO (2023) Guidance for generative AI in education and research. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000386693
[vii] Chen, C: (2023) AI will transform teaching and learning. Let’s do it right. Stanford Accelerator for Learning. https://acceleratelearning.stanford.edu/story/ai-will-transform-teaching-and-learning-lets-get-it-right/
[viii] Opetushallitus (ladattu 18.12.2023) Tekoälyä hyödyntäviin sovelluksiin tutustuminen koulussa ja oppilaitoksissa. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/joko-teidan-tyoyhteisossanne-keskustellaan-tekoalysta-0
[ix] Tuomi, I., Cachia, R. and Villar Onrubia, D., On the Futures of Technology in Education: Emerging Trends and Policy Implications, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2023, doi:10.2760/079734, JRC134308.
[x] Tuomi, I. (2023) Tekoälyä ei voi jättää koulun kännykkäparkkiin. HS. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009622272.html
[xi] UNICEF (2021) Policy guidance on AI for children. https://www.unicef.org/globalinsight/reports/policy-guidance-ai-children
[xii]UNESCO (2023) ChatGPT and Artificial Intelligence in higher education. Quick start guide. https://www.iesalc.unesco.org/wp-content/uploads/2023/04/ChatGPT-and-Artificial-Intelligence-in-higher-education-Quick-Start-guide_EN_FINAL.pdf
[xiii] Laakso, M. (ladattu 19.12.2023) Tekoäly opetuksessa. https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/tekoly-opetuksessa-6923
[xiv] Gradia (2023) https://www.gradia.fi/opiskelijalle/uudelle-opiskelijalle
[xv] Kallio, S. (2023) Mitä on generatiivinen tekoäly - GenAi Opas. https://santerikallio.com/genai-opas/
[xvi] Elements of AI (ladattu 19.12.2023) https://course.elementsofai.com/fi/
Jaa eteenpäin
