Juuri kun alamme hahmottaa alustojen valtavaa vaikutusta ja oppia navigoimaan hieman harkitummin somen haittojen ja mahdollisuuksien välillä, edessä on uusi haaste: ymmärtää tekoälyn huima kehitys ja vaikutukset meille tavallisille ihmisille. Puhutaan jopa uudesta aikakaudesta, koska ChatGPT ja muut vastaavat tekoälysovellukset ovat rantautuneet meidän kaikkien käytettäviksi.[i] Kuitenkin otsikot alkusyksystä 2023 valtavirtamediassa hämmensivät: mitä tekoäly oikein tekee, kuka sitä hallitsee ja mihin sitä käytetään?
Yhtäältä näyttää siltä, että kyseessä on maailmanherruuden uusjako. ”Kenen tekoäly valloittaa maailman?” kysyy kolumni, joka viittaa maineikkaan tutkijan analyysiin Kiinan, Yhdysvaltojen ja EU:n tekoälystrategioista.[ii] Toisaalla muistutetaan, että lopullinen valta taitaakin olla tekoälyllä itsellään, vaikka on ihmisillä jotain sanomista, kuten erään otsikon sitaatti entisen Google-pomon mielipiteestä painottaa: ”Tekoäly päihittää meidät pian, mutta sinäkin voit vaikuttaa sen ihmiskuvaan”.[iii]
Onko niin, kuten eräs professori toteaa, että teknologiaromantiikka on lumonnut niin yritysjohtajat, median kuin markkinointiosastot: ”Tekoäly on ymmärretty väärin?”[iv] Romantiikka on kaukana ainakin Naton näkemyksestä tekoälysodankäynnin sääntelystä: ”Häviäminen tarkoittaa kauhua”.[v] Kauhea on myös uutinen poliisitutkinnasta:”Tekoälyllä luodut lasten alastonkuvat kuohuttavat Espanjassa”.[vi] Ja yhä useamminIsoveli valvoo: ”Ranska aikoo ottaa Pariisin olympialaisissa käyttöön mittavan kansalaisten tekoälyvalvonnan ja riskit huolestuttavat sekä alan asiantuntijoita että EU-päättäjiä”.[vii]
Huolta kannetaan lisäksi työllistymisestä ja laajemminkin aloista, joiden toiminta- ja toimeentulomalleja tekoäly tulee mitä todennäköisemmin mullistamaan, kuten esimerkiksi tässä mielipidekirjoituksessa todetaan: ”Tekijänoikeuden on suojattava luovaa työtä myöstekoälynaikakaudella”[viii] koska muun muassa ”Virtuaali-ihmiset yleistyvät Etelä-Korean populaarikulttuurissa – asiantuntijat pohtivat, tuleeko ilmiö Suomeenkin”.[ix]
Mutta toisaalta tekoälystä on tiedotusvälineiden mukaan myös hyötyä:
- ”Tekoäly voi kirjoittaa työhakemuksen ja viilata ansioluetteloa”[x]
- ”Tekoäly antaa sinulle pelissä voimia tietämättäsi ja parantaa peligrafiikkaa reaaliajassa – pian voit itsekin käskeä peliä”[xi]
- ”Nyt on aika ryhdistäytyä – pienelläkin perehtymisellä tekoälyyn voi tanssittaa pomoja oman pillin mukaan”[xii]
Villit visiot
Kansainvälisillä tekoälyn kehittäjillä ja asiantuntijoilla on vieläkin villimpiä, toisistaan eriäviä visioita. Lokakuun 2023 Wired-lehden numero tekoälyn mahdollisuuksista sisältää artikkelit muun muassa siitä, miten tekoäly hallitsee diplomatian strategiat ihmistä paremmin, miten se auttaa eläinten kommunikaation ymmärtämisessä, miten se muuttaa kirjoittamista ja kirjallisia aloja ja miten valtavan nopeasti tekoälyn kirjoittamien tekstien tunnistus ja tunnistusohjemien hämääminen kehittyvät rinta rinnan. Lehdessä on myös juttu ChatGPT:n kehittäneen Open AI:n organisaation synnystä, kasvusta ja tavoitteista. Yrityksen työntekijät uskovat vakaasti, että ihmisen älylliseen kapasiteettiin yltävä yleinen tekoäly (Artificial General Intelligence, AGI) on kohta täällä ja he toivovat olevansa sen kehittäjiä. Silloin ei kuitenkaan ala vain toinen aikakausi vaan aivan ”toinen maailma.”[xiii]
Keskustelua tekoälyn eri puolista mediassa tarvitaan, mutta yllättävän vähän on mietitty sitä, mitä ne merkitsevät ihmisten kannalta, Suomelle yhteiskuntana, eri organisaatioille, ja kansalaisille. Miten hahmottaa ja sanoittaa tekoälyn kehitys, eri muodot ja tämänhetkinen tekoälyn murrosvaihe meille kaikille?
Mediassa tunnutaan elävän tekoäly-hypen aikaa. Teknologisia näkökulmia pohditaan, ja toisaalta hehkutetaan yksittäisiä hauskoja tai outoja sovelluksia. Erityisesti ovat vallalla tuomiopäivän ennustukset siitä, miten tekoäly tuhoaa elinkeinoja, luovuutta, ihmisten välisen kanssakäymisen muotoja – tai vaikkapa sitten koko maailman. Pelko myy, sen tietävät mainostajat, mutta journalisteille tekoälyraportointioppaan kirjoittanut toimittaja muistuttaa, että pitäisi kysyä perusjuttuja: miten tekoäly käytännössä toimii, keitä se hyödyttää, kelle se antaa valtaa ja kuka sillä rikastuu?[xiv]
Kolme taistelevaa näkökulmaa
Valitettavan harvoin monipuolista ja kokonaisvaltaista raportointia tekoälystä kuitenkaan mediasta löytyy, eikä se ole vain toimittajista kiinni. On näet niin, että tekoälyn kehittäjät ja sen piirissä toimivat edustavat hekin hyvin erilaisia näkökulmia siihen, mitä se meille nyt ja tulevaisuudessa merkitsee. Siksi on syytä olla varovaisen kriittinen jopa laatumedioiden tekoälyuutisointia lukiessa ja pohtia, minkä tahon näkökulma on mahdollisesti jutun keskiössä. Harvardin yliopiston teknologiatutkijat Bruce Schneier ja Nathan E. Sanders ovatkin New York Timesissa luokitelleet tekoälyyn suhtautumisen tavat kolmeen leiriin. Heidän mukaansa nämä näkökulmat kamppailevat nyt julkisuudessa ja keskenään siitä, mitä meidän tulisi olla tekoälystä mieltä, miten sitä pitäisi kehittää ja miten säädellä:[xv]
Tuomiopäivän julistajat pitävät eniten ääntä ja saavat huomiota, osin varmaan siksi, että dystooppisista visioista syntyy raflaavia otsikoita ja niillä voi kerätä paljon klikkejä. Julistajien mielestä kehitys johtaasiihen, että tekoälystä tulee superälykäs ja hallitsematon, mutta samalla se pystyy hallitsemaan kaikkea. Jollei kehitystä pysäytetä, tekoäly voi orjuuttaa tai jopa tuhota koko ihmiskunnan ja maailman. Ironista on, että monet tämän suunnan edustajista työskentelevät tekoälyn parissa ja kehittävät sitä edelleen. Tieteiskirjallisuuden juonelta kuulostavat kauhuskenaariot voivat olla äärimmäisiä, mutta toisaalta muistuttavat tekoälyn äärimmäisistä vaaroista.
Uudistajat haluavat, että huomaamme tekoälyn jo nyt mukanaan tuomat ongelmat ja vaihdamme kurssia muuttamalla tekoälyn toimintaa. Todellisia huolenaiheita ovat esimerkiksi automatisoidun päätöksenteon piirissä tapahtuva syrjintä rodun, etnisyyden tai sukupuolen perusteella, oli kyse sitten sosiaalipalveluista, rekrytoinnista tai poliisitoimesta. Tulevaisuudessa odottavien katastrofien sijasta uudistajat haluavat vaikuttaa tekoälyn sääntelyyn tässä ja nyt: tekoälyä on kehitettävä ihmiskeskeisemmäksi ja vastuullisemmaksi. Myös tekoälyn käyttäjien osaamista on vahvistettava.
Sotaisat korostavat kansallista turvallisuutta ja varoittelevat tekoälyn käytöstä rikollisuuteen ja terrorismiin. Nämä voivat toki olla aitoja uhkia, mutta näkemyksen takana ovat myös suurten teknologiayritysten kaupalliset edut. OpenAI:n Sam Altmanin ja Metan Mark Zuckerbergin omat yritykset kulkevat tekoälykehityksen kärjessä. He peräänkuuluttavat sääntelyä suojelemaan tekoälyn väärinkäytöltä. Tällaisen regulaation noudattaminen olisi kallista, minkä vuoksi se todennäköisesti auttaisi teknologiajättejä turvaamaan johtoasemansa markkinoilla.
Tekoäly ja Suomi
Kun seuraa julkista keskustelua tekoälystä, on hyvä pitää mielessä, että nämä kolme näkökulmaa ovat varmasti osin totta, vaikka ne sisältäisivät turhaakin hehkutusta tai epärealistista painajaisten maalailuja. Totuus on kuitenkin niin monitahoinen, että myös tekoälyn myönteisiä muotoja ja mahdollisuuksia tulisi pohtia, myös Suomessa. Kuten tästä oppaasta käy ilmi, tekoäly on jo elämässämme monin tavoin. Tarvitsemme siihen liittyviä taitoja niin todenperäisen tiedon tunnistamiseen kuin paljon muuhunkin. Esimerkiksi vuoden 2023 hallitusohjelman mukaan tekoälylle on käyttöä muun muassa sote-sektorilla, opetuksessa ja koulutuksessa, talouden kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamisessa, automatisoidussa päätöksenteossa sekä turvallisuuskysymyksissä.[xvi]
Yksi tärkeimmistä keskusteluista on kuitenkin se, kenen asialla tekoäly lopulta on. Tätä kirjoittaessa lähinnä erilaisia riskejä ennakoimaan pyrkivä EU:n tekoälysäädös on viittä vaille valmis (tosin se on jo herättänyt paljon arvostelua eri tahoilta). Keväällä 2023 Pohjoismaiden ministerineuvoston ajatuspaja, joka pohti pohjoismaista demokratiaa globaalin teknologiateollisuuden valtakaudella, kannusti miettimään, millaista tekoälyä me haluamme.[xvii]
Minkälainen tekoäly edustaisi meidän arvojamme?
- - -
[i] The Economist (2023). Opportunity and risk in the new era of AI. https://www.economist.com/films/2023/05/12/opportunity-and-risk-in-the-new-era-of-ai
[ii] Kauhanen, Anna-Liisa (2023). Kenen tekoäly valloittaa maailman? Mielipide / kolumni. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009905505.html
[iii] Hallamaa, Teemu (2023). Entinen Google-pomo: Tekoäly päihittää meidät pian, mutta sinäkin voit vaikuttaa sen ihmiskuvaan. Yle. https://yle.fi/a/74-20052731
[iv] Storås, Niclas (2023). Tekoäly on ymmärretty väärin. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000009840941.html
[v] Kervinen, Elina (2023). Naton Appathurai varoittaa tekoälysodankäynnin sääntelystä: ”Häviäminen tarkoittaa kauhua”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009904976.html
[vi] Haukka, Inka (2023). Tekoälyllä luodut lasten alastonkuvat kuohuttavat Espanjassa. Yle. https://yle.fi/a/74-20051647
[vii] Leppänen, Jelena (2023). Isoveli valvoo. Yle. https://yle.fi/a/74-20049122
[viii] Kavén, Jenni & Gorschelnik, Hanna (2023). tekijänoikeuden on suojattava luovaa työtä myös tekoälyn aikakaudella. Mielipiden. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009871921.html
[ix] Lippu, Anna-Maija (2023). Virtuaali-ihmiset yleistyvät Etelä-Korean populaarikulttuurissa - asiantuntijat pohtivat, tuleeko ilmiö Suomeenkin. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009885880.html
[x] Koponen, Jenni-Maarit (2023), Tekoäly voi kirjoittaa työhakemuksen ja viilata ansioluetteloa - katsoi, miten homma käytännössä toimii. Yle. https://yle.fi/a/74-20054690
[xi] Kinnunen, Ville (2023). Tekoäly antaa sinulle pelissä voimia tietämättäsi ja parantaa peligrafiikkaa - öpian voit itsekin käskeä peliä. Yle. https://yle.fi/a/74-20053451
[xii] Sipilä, Anna-Mari (2023). Nyt on aika ryhdistäytyä - pienelläkin perehtymisellä tekoälyyn voi tanssittaa pomoja oman pillin mukaan. Kolumni. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/visio/art-2000009806548.html
[xiii] WIRED (2023, lokakuu): Levy, Steven. Inside Open AI; Beam, Christopher. Spot the Fakes; Bromley, Camille. Talk to Whales; Vauhini, Vara. Write a Bestseller; Heffernan, Virginia. Rule the World.
[xiv] Kahn, Gretel (2023). Focus on the humans, not the robots: tips from the author of AP guidelines on how to cover AI. Reuters Institute for the Study of Journalism, University of Oxford. https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/news/focus-humans-not-robots-tips-author-ap-guidelines-how-cover-ai
[xv] Schneier, Bruce & Sanders, Nathan (2023). The AI Wars have Three Factions and They All Crave Power. Opinion. New York Times. https://www.nytimes.com/2023/09/28/opinion/ai-safety-ethics-effective.html
[xvi] Valtioneuvosto (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
[xvii] Pohjoismaiden ministerineuvosto (2023). A Nordic approach to democratic debate in the age of Big TechRecommendations from the Nordic Think Tank for Tech and Democracy.** https://www.norden.org/en/publication/nordic-approach-democratic-debate-age-big-tech**
Jaa eteenpäin
