Tekoäly – mitä meidän pitäisi tietää ja osata?

18.01.2024 Kari Kivinen

FI, Dil-ai

Artikkelin esimerkit on käännetty DigComp 2.2 -tekoälyliitteen osaamiskuvauksista, jotka on liitteessä numeroitu.

Kaikille tutut hakukoneet, navigaatiosysteemit ja monet muut jokapäiväistä arkea helpottavat tekoälysovellukset ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Marraskuussa 2022 julkaistun ChatGPT:n myötä tekoälyn mahdollisuuksista, rajoituksista ja uhista on havahduttu keskustelemaan laajemmin. 

Kansalaisten digiosaaminen on yksi EU:n elinikäisen oppimisen avaintaidoista.[i] Digitaalisiin taitoihin kuuluu digitaaliteknologian osaava, kriittinen ja vastuullinen käyttö ja siihen perehtyminen opiskelussa ja työssä sekä osana yhteiskunnan toimintaan osallistumista.

Jotta kansalaiset voisivat toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti uusien ja kehittyvien teknologioiden ja tekoälyn kanssa, heillä tulisi olla perustiedot ja -ymmärrys tekoälystä ja teknologioista. Tietoisuus tekoälyn käytöstä auttaa ymmärtämään paremmin yksityisyyden suojaan, etiikkaan ja esimerkiksi lasten ja nuorten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. 

Euroopan komissio julkaisi 2022 Kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehyksen[ii] (DigComp 2.2.) yhteydessä tekoälyä koskevan liitteen, jossa on yli 80 käytännön esimerkkiä tiedoista, taidoista ja asenteista, jotka liittyvät kansalaisten vuorovaikutukseen tekoälyjärjestelmien kanssa. 

Tähän artikkeliin on poimittu DigCompin tekoälyliitteestä toimintakuvausesimerkkejä viideltä eri osa-alueelta – siitä mitä digikansalaisten tulisi tietää tekoälystä ja sen käytöstä osana arkea.

Algoritmit, tekoäly ja generatiivinen tekoäly

Algoritmit ja tekoäly ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä, mutta ne eivät ole sama asia. Algoritmit ovat joukko ohjeita, joita noudatetaan tehtävän suorittamiseksi, kun taas tekoäly on algoritmien ryhmä, joka voi muuttaa algoritmejaan ja luoda uusia algoritmeja vastauksena opittuihin syötteisiin ja tietoihin. Algoritmi tuottaa usein saman tuloksen samalle syötteelle, kun taas tekoäly voi muuttaa tuotoksiaan uusien syötteiden perusteella. 

OpenAI julkaisi ChatGPT:n marraskuussa 2022. Samalla kaikille internetin käyttäjille avautui mahdollisuus testata tekoälyn valtavaa potentiaalia. Generatiivisille tekoälysovelluksille voi antaa kysymyksiä ja syötteitä ilman erityisiä koodaustaitoja esimerkiksi kirjoittamalla tai puhumalla.

Generatiivinen tekoälyteknologia tuottaa automaattisesti sisältöä vastauksena luonnollisella kielellä kirjoitettuihin syötteisiin, pyyntöihin, kehotuksiin tai kysymyksiin. Se ei pelkästään toista olemassa olevia sisältöjä, vaan se hyödyntää niitä ja luo uutta sisältöä, kuten tekstejä ja kuvia. 

Generatiivista tekoälyä koulutetaan esimerkiksi internetistä kerätyn materiaalin avulla. Se luo uutta sisältöä analysoimalla tilastollisesti sanojen, pikselien tai muiden elementtien jakaumia keräämässään datassa sekä tunnistamalla ja toistamalla yleisiä malleja esimerkiksi siitä, mitkä sanat tyypillisesti seuraavat toisia sanoja[iii]. Vaikka generatiivinen tekoäly voi tuottaa uutta sisältöä, niin se ei pysty tuottamaan uusia ideoita tai ratkaisuja reaalimaailman haasteisiin, koska se ei ymmärrä reaalimaailman kohteita tai sosiaalisia suhteita, jotka ovat kielen perustana. Lisäksi tekoälyn avulla tuotettuun sujuvan ja vaikuttavan tuntuiseen tulokseen on suhtauduttava aina varauksella, ja sen sisältö on tarkistettava. Jopa ChatGPT:n taustaorganisaatio OpenAI myöntää, että ”vaikka ChatGPT:n kaltaiset työkalut tuottavat usein järkeviltä kuulostavia vastauksia, niiden tarkkuuteen ei voi luottaa”.[iv] Tekoälyn tuottamasta hyvin muotoillusta tekstistä on vaikea huomata virheitä, ellei käyttäjällä ole jo hyvä yleistieto aiheesta. 

Mitä kansalaisen pitäisi tietää tekoälyjärjestelmistä?

Monet sosiaalisen median alustat käyttävät evästeitä ja erilaisia tunnistusohjelmia kerätäkseen tietoja käyttäjistään.[v] Ne saattavat seurata ja tallentaa käyttäjän ulkonäköä (kasvojentunnistus), äänentunnistusta, ympäristötunnistusta (esineitä ympärillämme), ja laitteeseemme tallennettuja yhteystietoja ja kuvia. 

Kerätyn aineiston pohjalta käyttäjästä luodaan profiili, jotta algoritmit voisivat tuottaa personoituja hakutuloksia – ja ennen kaikkea, jotta alustat voisivat myydä mahdollisimman yksilöityjä käyttäjäprofiileita erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi YouTuben algoritmit suosittelevat videoita, Spotifyn algoritmit musiikkia, Netflixin algoritmit filmejä ja Amazonin algoritmit tuotteita, joista käyttäjät todennäköisimmin pitävät.  

Tekoälyä hyödynnetään yhä enenevästi digitaalisen sisällön automaattiseen luomiseen ja jopa uutisjuttujen kirjoittamiseen. Tyypillisiä tekoälyn tuottamia tekstejä ovat esim. säätiedot. Käyttäjät voivat myös hyötyä tekoälyjärjestelmistä digitaalisen sisällön muokkaamisessa ja käsittelyssä. 

Tekoälytyökalut voivat tarjota ihmisen kaltaista tai ihmistä korvaavaa vuorovaikutusta, kuten chatbotit tekevät. Hakutulokset, sosiaalisen median aktiviteettivirrat ja sisältösuositukset perustuvat usein tekoälyalgoritmeihin ja tilastoihin. Tekoälyjärjestelmät voivat myös hyödyntää henkilötietoja ja digitaalisen identiteetin seurantatunnisteita personoidumman palvelun tarjoamiseen käyttäjille.

Monet päivittäin käyttämämme digitaaliset laitteet ja välineet (älypuhelimet, kuntomittarit, älykellot, GPS-laitteet, autojen automatiikka, erilaiset maksukortit jne.) tuottavat valtavan määrän dataa käyttäjistään. Siksi olisi hyvä olla tietoinen siitä, miten tätä dataa käytetään ja mihin sitä jaetaan.

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. Pystyy tunnistamaan joitakin esimerkkejä olemassa olevista tekoälyjärjestelmistä. Näitä ovat tuotesuositukset (esim. verkkokauppasivustoilla), äänentunnistus (esim. virtuaaliavustajat), kuvantunnistus (esim. kasvainten havaitseminen röntgenkuvissa) ja kasvontunnistus (esim. valvontajärjestelmissä)
2. Tietoinen siitä, että hakukoneet, sosiaalinen media ja sisältöalustat käyttävät usein tekoälyalgoritmeja tuottaakseen vastauksia, jotka on mukautettu yksittäiselle käyttäjälle (esim. käyttäjät näkevät jatkuvasti samanlaisia tuloksia tai sisältöä). Tätä kutsutaan usein personoinniksi.
3. Tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät keräävät ja käsittelevät monenlaisia käyttäjätietoja (esim. henkilötietoja, käyttäytymistietoja ja asiayhteyteen liittyviä tietoja) luodakseen käyttäjäprofiileja, joita sitten käytetään esimerkiksi ennustamaan, mitä käyttäjä haluaa nähdä tai tehdä seuraavaksi. Tämän perusteella palvelut tarjoavat esim.  mainoksia, suosituksia ja palveluja.
4. Tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää digitaalisen sisällön (esim. tekstit, uutiset, esseet, twiitit, musiikki, kuvat) automaattiseen luomiseen käyttäen lähteenä olemassa olevaa digitaalista sisältöä. Tällaista sisältöä voi olla vaikea erottaa ihmisen luomasta sisällöstä.
5. Tietoinen siitä, että esimerkiksi uutismediassa ja journalismissa tekoälyä voidaan käyttää uutisjuttujen laatimiseen ja tuottamiseen sekä juttujen levittämiseen käyttäjien verkkokäyttäytymisen perusteella.
6. Tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät voivat auttaa käyttäjää digitaalisen sisällön muokkaamisessa ja käsittelyssä (esim. jotkin kuvankäsittelyohjelmat käyttävät tekoälyä kasvojen automaattiseen vanhentamiseen, kun taas jotkin tekstisovellukset käyttävät tekoälyä sanojen, lauseiden ja kappaleiden ehdottamiseen).
7. Tietoinen siitä, että joidenkin tekoälyjärjestelmien tavoitteena on tarjota ihmisen kaltaista vuorovaikutusta ihmisten kanssa (esim. keskustelevat agentit, kuten asiakaspalvelun chatbotit).
8. Tietoinen siitä, että hakutulokset, sosiaalisen median aktiviteettivirrat ja sisältösuositukset asetetaan usein paremmuusjärjestykseen käyttämällä tekoälyalgoritmeja (tietokoneiden noudattamia ohjelmistosääntöjä) ja malleja (yksinkertaistettuja esityksiä todellisesta maailmasta).
9. Tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät käyttävät tilastoja ja algoritmeja käsittelemään (analysoimaan) tietoja ja tuottamaan tuloksia (esim. ennustamaan, mitä videota käyttäjä haluaisi katsoa).
10. Tietoinen siitä, että monissa digitaalisissa teknologioissa ja sovelluksissa käytetyt anturit (esim. kasvojenseurantakamerat, virtuaaliset avustajat, puettavat teknologiat, matkapuhelimet, älylaitteet) tuottavat automaattisesti suuria määriä tietoa, myös henkilötietoja, joita voidaan käyttää tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen.)
11. Tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät voivat käyttää henkilön digitaaliseen identiteettiin liittyviä henkilökohtaisia seurantatunnisteita useiden tietolähteiden yhdistämiseen (esim. mobiililaitteet, puettava teknologia, IoT-laitteet, digitaaliset ympäristöt). Esimerkiksi hyödyntämällä matkapuhelimen paikannustietoja ja käyttäjäprofiilia näyttö voisi tarjota mukautuvaa mainontaa sen edessä seisovalle henkilölle.

Mitä tekoäly on?

UNICEFin määritelmän mukaan:[vi]

Tekoälyllä tarkoitetaan konepohjaisia järjestelmiä, jotka pystyvät ihmisen määrittelemien tavoitteiden perusteella tekemään ennusteita, suosituksia tai päätöksiä, jotka vaikuttavat todellisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin. Tekoälyjärjestelmät ovat vuorovaikutuksessa kanssamme ja vaikuttavat ympäristöömme joko suoraan tai epäsuorasti. Usein ne näyttävät toimivan itsenäisesti, ja ne voivat mukauttaa käyttäytymistään oppimalla kontekstista.

Yksinkertaisesti sanottuna tekoälyjärjestelmät toimivat noudattamalla sääntöjä tai oppimalla esimerkeistä (valvottu tai valvomaton) tai kokeilemalla ja erehtymällä (vahvistusoppiminen). Monet nykyisin käytössä olevat tekoälysovellukset – suosittelujärjestelmistä älykkäisiin robotteihin – tukeutuvat vahvasti koneoppimistekniikoihin hahmontunnistuksessa. Löytämällä datasta kuvioita tietokoneet voivat käsitellä tekstiä, ääntä, kuvia tai videoita ja suunnitella ja toimia niiden mukaisesti.

Tekoälyteknologia on osoittanut hyödyllisyytensä erityisesti tieto- ja dataintensiivisellä terveyssektorilla. Terveysala on digitalisoitumassa kovaa vauhtia, ja dataa osataan entistä paremmin hallita ja kerätä, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat diagnoosit, tautien ja hoitojen seurannan ja ennakoivan terveydenhuollon. Tekoälypohjaisten ratkaisujen soveltaminen terveydenhoitoon on jo osoittanut mahdollisuuden tehostaa merkittävästi käytäntöjä ja rutiineja.[vii] 

Tekoälyhankkeisiin on investoitu valtavia rahasummia ympäri maailmaa. Useimmat kokeilut sairaaloissa ovat kaatuneet tulosten epätarkkuuteen ja lääkärien kokemaan luottamuksen puutteeseen.[viii] Menetelmät ovat kuitenkin tehostuneet ja tulokset tarkentuneet. AI Driver -hankkeen asiantuntijoiden Ari Alamäen ja Umair Ali Khanin mukaan lääkäriä ei kannata yrittää korvata tekoäly-lääkärillä. ”Tekoäly tulisi sen sijaan nähdä asiantuntijan avustajana (ns. augmented human), jolloin tekoäly toimii vuorovaikutuksessa asiantuntijan kanssa”, he kirjoittavat. Silloin tekoäly voi seuloa laajasta tietomassasta asioita sellaisten analyysien ja ehdotusten pohjaksi, joita ihminen ei ole tullut ajatelleeksi.[ix]

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen on…

1. Tietoinen siitä, että tekoäly on inhimillisen älykkyyden ja päätöksenteon tuote (ihmiset valitsevat, puhdistavat ja koodaavat dataa, suunnittelevat algoritmeja, kouluttavat malleja ja kuratoivat ja soveltavat inhimillisiä arvoja tuotoksiin) eikä siksi ole olemassa ihmisestä riippumatta.
2. Tietoinen siitä, että tekoälyllä tarkoitetaan nykyään yleensä koneoppimista, joka on vain yksi tekoälyn tyyppi. Koneoppiminen eroaa muista tekoälyn tyypeistä (esim. sääntöpohjaisesta tekoälystä ja Bayesin verkoista) siinä, että se vaatii valtavia tietomääriä.
3. Tietoinen siitä, että osa tekoälyalgoritmeista ja -malleista on ihmisinsinöörien luomia, kun taas osa tekoälyalgoritmeista ja -malleista luodaan automaattisesti tekoälyjärjestelmillä (esim. tekoälyn “kouluttamiseen” käytetään valtavia määriä dataa). 
4. Tietoinen siitä, että vaikka ajattelemme tekoälyä usein ihmisten tai fyysisten olentojen, kuten humanoidirobottien, kautta, suurin osa tekoälystä on ohjelmistoja, joten käyttäjät eivät näe sitä. 
5. Tiedostaa, että tekoäly on jatkuvasti kehittyvä ala, jonka kehitys ja vaikutukset ovat vielä hyvin epäselviä.
6. Tietää, että tekoäly ei sinänsä ole hyvä eikä huono asia. Se, ovatko tekoälyjärjestelmän tulokset yhteiskunnan kannalta myönteisiä vai kielteisiä, riippuu siitä, miten tekoälyjärjestelmä suunnitellaan, miten ja kuka sitä käyttää ja mihin tarkoituksiin.
7. On tietoinen siitä, että ihminen ei pysty tekemään sitä, mitä tekoälyjärjestelmät pystyvät helposti tekemään (esim. tunnistamaan säännönmukaisuuksia valtavista tietomääristä); kun taas tekoälyjärjestelmät eivät pysty tekemään monia asioita, joita ihmiset pystyvät helposti tekemään (esim. ymmärtämään, päättämään, mitä tehdä, ja soveltamaan inhimillisiä arvoja).
8. Tunnistaa, että kuvien, kirjoitusten ja musiikin luomiseen suunnitellut tekoälytyökalut ovat riippuvaisia ihmisistä (esim. alkuperäisten parametrien asettaminen ja lopputulosten valitseminen), kun taas ihmiset voivat käyttää tekoälytyökaluja luovuutensa lisäämiseksi.

Vuorovaikutus tekoälyjärjestelmien kanssa

Hakusyötteiden muotoilu tekoälysovelluksia käytettäessä on erittäin tärkeä uusi taito, oli sitten kysymyksessä puhetta tunnistava digiavustaja tai ChatGPT:n työkalu. Mitä tarkempi syöte, sen parempi tulos. Käyttäjän on myös hyvä tietää, että jotkut algoritmit on ohjelmoitu tuottamaan käyttäjän mielipidettä tukevia tuloksia. Tällöin vaarana on ns. kaikukammio-ilmiö. Siksi käyttäjien tulisi harkita tekoälypohjaisten hakukoneiden käytön etuja ja haittoja.

Kun kansalainen on vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmien kanssa, hän…

1. Osaa muotoilla hakukyselyitä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi vuorovaikutuksessa digiavustajien tai älykkäiden kaiuttimien (esim. Siri, Alexa, Cortana, Google Assistant) kanssa, esim. ymmärtäen, että jotta järjestelmä voi vastata halutulla tavalla, kyselyn on oltava yksiselitteinen ja selkeästi esitetty, jotta järjestelmä voi vastata.
2. Kykenee tunnistamaan, että jotkut tekoälyalgoritmit voivat vahvistaa olemassa olevia näkemyksiä digitaalisissa ympäristöissä luomalla ns. kaikukammioita tai informaatiokuplia (esim. jos sosiaalisessa mediassa suositaan tiettyä poliittista ideologiaa, lisäsuositukset voivat vahvistaa kyseistä ideologiaa altistamatta sitä vastakkaisille argumenteille).
3. Puntaroi tekoälypohjaisten hakukoneiden käytön hyötyjä ja haittoja (esim. vaikka ne saattavat auttaa käyttäjiä löytämään halutun tiedon, ne voivat vaarantaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojan tai altistaa käyttäjän kaupallisille intresseille).

Tekoälyjärjestelmien ja sovellusten käyttö

Generatiiviset tekoälyjärjestelmät voivat olla erinomainen apu vaikkapa kirjoittajalle. Ne voivat ehdottaa käyttäjälleen erilaisia ideoita ja lähestymistapoja. Käyttäjän on kuitenkin syytä tarkistaa tiedon oikeellisuus ja harkita, noudattaako hän tekoälyn suosituksia vai ei. 

Generatiivisten tekoälyn tuottamien vastausten laatua pystytään parantamaan antamalla palautetta, korjaamalla syötettä ja tarkentamalla annettuja tehtäviä ja ohjeita. Tietoverkkoon kytketyt laitteet ja ohjelmistot antavat mahdollisuuden säätää asetuksia esimerkiksi oman yksityisyyden ja tietoturvan parantamiseksi. Internetin sivustoilta latautuu tietokoneelle erilaisia evästeitä (cookies), jotka keräävät ja välittävät monenlaista tietoa eteenpäin. Niiden toimintaa voi säädellä ja niitä voi poistaa. 

Erilaisten käännös- ja tulkkaussovellusten tarkkuus on parantunut viime vuosien aikana merkittävästi. Niiden tekemät käännökset on kuitenkin syytä tarkistaa väärinkäsitysten välttämiseksi. 

Hakukoneiden algoritmit pystyvät alle sekunnissa löytämään usein tuhansittain linkkejä koskien melkein mitä tahansa hakusanaa. Informaation etsijä joutuu puntaroimaan tarkasti, mikä tuhansista löydöistä vastaa informaatiotarvetta, etenkin kun hakutulosten järjestykseen pystytään vaikuttamaan esimerkiksi ostamalla näkyvyyttä tai optimoimalla internetsivusto hakukoneystävälliseksi käyttäen erilaisia teknisiä mahdollisuuksia. Hakutulosten kärkitulokset saattavat heijastaa kaupallisia ja muita intressejä eivätkä ole kyselyn kannalta sopivimpia tuloksia.

Hakukoneita käytettäessä on myös tarpeellista analysoida ja arvioida kriittisesti hakutuloksia, tunnistaa niiden tekijä tai alkuperä, erottaa tosiseikat mielipiteistä ja määrittää, onko löydetty informaatio totuudenmukaista ja vailla taloudellisia, poliittisia tai uskonnollisia intressejä.

Luovissa prosesseissa generatiiviset tekoälytyökalut saattavat olla hyviä avustajia, mutta käyttäjän on syytä säilyttää ohjat omissa käsissään.

Toimiakseen tekoälyjärjestelmien kanssa luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. On avoin tekoälyjärjestelmille, jotka tukevat ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tavoitteidensa mukaisesti (esim. käyttäjät päättävät aktiivisesti, noudattavatko he suositusta vai eivät).
2. Pystyy olemaan vuorovaikutuksessa ja antamaan palautetta tekoälyjärjestelmälle (esim. antamalla käyttäjälle arvosanoja, tykkäyksiä, tunnisteita verkkosisällölle), jotta se voi vaikuttaa siihen, mitä se seuraavaksi suosittelee (esim. saadakseen lisää suosituksia samankaltaisista elokuvista, joista käyttäjä on aiemmin pitänyt).
3. Osaa muuttaa käyttäjän asetuksia (esim. sovelluksissa, ohjelmistoissa, digitaalisissa alustoissa), jotta tekoälyjärjestelmä voi seurata, kerätä tai analysoida tietoja, estää sen käytön tai hillitä sitä (esim. estää matkapuhelinta seuraamasta käyttäjän sijaintia).
4. Tietää, miten ja milloin käyttää konekääntämisratkaisuja (esim. Google Translate, DeepL) ja simultaanitulkkaussovelluksia (esim. iTranslate) saadakseen karkean käsityksen asiakirjasta tai keskustelusta. Tietää kuitenkin myös, että kun sisältö vaatii tarkkaa käännöstä (esim. terveydenhuollossa, kaupassa tai diplomatiassa), saatetaan tarvita tarkempaa käännöstä.

Tekoäly ja tietosuoja

EU:n alueella on voimassa yleinen tietosuoja-asetus (GPDR), jolla asetetaan yrityksille ja organisaatioille henkilötietojen keräämistä, säilytystä ja hallinnointia koskevat tarkat vaatimukset.  Henkilötiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön nimeä, osoitetta, ID:n tai passin numeroa, tulotietoja, IP-osoitetta, kulttuurillista profiilia tai terveystietoja. Myös henkilön etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuminen, poliittinen tai uskonnollinen mielipide, ammattiliittoon kuuluminen ja geneettiset ja biometriset tiedot kuuluvat suojauksen piiriin.

Tekoälyjärjestelmiä käytettäessä on hyvä olla tietoinen tietosuoja-asetuksesta ja sen mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Biometristen tunnistustekniikoiden käytön vaikutuksia turvallisuuteen on harkittava huolellisesti ennen sormenjälkien tai kasvokuvan rekisteröimistä. Virtuaalisten avustajien ja tekoälyä hyödyntävien laitteiden aktivoinnin mahdolliset seuraukset yksityisyydelle on hyvä arvioida. Tekoälyn käytön myönteiset ja kielteiset vaikutukset on tunnistettava erityisesti henkilötietojen osalta. Julkisesti sosiaalisessa mediassa jaettuja tietoja voidaan käyttää tekoälyjärjestelmien koulutukseen. Esimerkiksi Meta on käyttänyt Instagramiin ja Facebookiin jaettuja kuvia ja tekstejä tekoälyn kouluttamiseen.[x]

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. Tietää, että henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan paikallisia säännöksiä, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR). Esimerkiksi ääniyhteydet virtuaaliavustajan kanssa ovat GDPR:n kannalta henkilötietoja ja voivat altistaa käyttäjät tietyille tietosuojaan, yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyville riskeille.
2. Punnitsee biometristen tunnistustekniikoiden (esim. sormenjälki, kasvokuvat) käytön hyödyt ja riskit, koska ne voivat vaikuttaa turvallisuuteen tahattomasti. Jos biometriset tiedot vuotavat tai hakkeroidaan, ne vaarantuvat ja voivat johtaa identiteettipetoksiin. 
3. On tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät, jotka tukeutuvat käyttäjien henkilötietoihin (esim. ääniavustajat, chatbotit), saattavat kerätä ja käsitellä näitä tietoja enemmän kuin on tarpeen. Tätä voidaan pitää “kohtuuttomana” ja näin ollen se rikkoisi tietosuoja-asetuksessa määriteltyä suhteellisuusperiaatetta.
4. Punnitsee hyödyt ja riskit ennen virtuaalisen avustajan (esim. Siri, Alexa, Cortana, Google Assistant) tai tekoälypohjaisten esineiden internetin (IoT) laitteiden aktivointia, koska ne voivat paljastaa henkilökohtaisia päivittäisiä rutiineja ja yksityisiä keskusteluja.
5. Punnitsee hyödyt ja riskit ennen kuin antaa kolmansien osapuolten käsitellä henkilökohtaisia tietoja (esim. tiedostaa, että älypuhelimen ääniavustaja, jota käytetään komentojen antamiseen robotti-imurille, voi antaa kolmansille osapuolille –yrityksille, hallituksille, tietoverkkorikollisille – pääsyn tietoihin).
6. Tunnistaa sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, joita on kaikkien tietojen ja erityisesti henkilötietojen keräämisellä, koodauksella ja käsittelyllä, tekoälyyn perustuvassa digitaalisessa teknologiassa, kuten sovelluksissa ja verkkopalveluissa.
7. On tietoinen siitä, että kaikkea, mitä ihminen jakaa julkisesti verkossa (esim. kuvat, videot, äänet), voidaan käyttää tekoälyjärjestelmien kouluttamiseen. Esimerkiksi kaupalliset ohjelmistoyritykset, jotka kehittävät tekoälyn kasvojentunnistusjärjestelmiä, voivat käyttää verkossa jaettuja henkilökohtaisia kuvia (esim. perhevalokuvia) kouluttaakseen ja parantaakseen ohjelmiston kykyä tunnistaa automaattisesti kyseiset henkilöt muissa kuvissa, mikä ei ehkä ole toivottavaa (esim. voisi loukata yksityisyyttä).

Tekoälyn sudenkuopat ja eettiset kysymykset

Kansalaisten tulisi olla tietoisia tekoälyn toimintaan liittyvistä riskeistä ja käyttää tekoälysovelluksia kriittisesti. Tekoäly voi välittää kaupallisia tai poliittisia viestejä ja vahvistaa ennakkoluuloja. Generatiiviset tekoälysovellukset on koulutettu valtavalla määrällä materiaalia, joka saattaa sisältää stereotypioita, kuten sukupuolivinoumia.

Internetin käyttäjien on useimmiten mahdotonta tietää, miten esimerkiksi hakutulosalgoritmit toimivat ja millä perusteella ne esittelevät hakutulokset käyttäjälle. Aidolta näyttäviä mutta täysin keinotekoisia videoita ja kuvia pystytään luomaan syväväärennösteknologialla (deepfake).

Euroopan parlamentti on tehnyt jo esityksen ensimmäisestä tekoälysäädöksestä[xi], mutta ehdotetut asetukset eivät ole vielä voimassa. Lainsäädännöllä on tarkoitus rajoittaa niitä järjestelmiä, joita saadaan käyttää EU:n sisämarkkinoilla ja tuoda tänne. Tarkoituksena on lisätä kansalaisten luottamusta tuotteisiin eli tekoälyjärjestelmiin EU:n sisällä sekä luoda mahdollisimman toimivat ja vapaat sisämarkkinat.[xii]  

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. Tiedostaa, että tekoälyalgoritmeja ei välttämättä ole muokattu tarjoamaan vain käyttäjän haluamaa tietoa, vaan ne voivat myös sisältää kaupallisen tai poliittisen viestin (esim. kannustaa käyttäjiä pysymään sivustolla, katsomaan tai ostamaan jotain tiettyä asiaa tai jakamaan tiettyjä mielipiteitä). Tällä voi olla myös kielteisiä seurauksia (esim. stereotypioiden toistaminen, väärän tiedon jakaminen).
2. On tietoinen siitä, että tekoälyn perustana oleviin tietoihin voi sisältyä ennakkoluuloja. Jos näin on, nämä ennakkoluulot voivat automatisoitua ja kärjistyä tekoälyn käytön myötä. Esimerkiksi ammattia koskevat hakutulokset voivat sisältää stereotypioita mies- tai naisvaltaisista ammateista (esim. miespuoliset bussinkuljettajat, naispuoliset myyjät).
3. On tietoinen siitä, että tekoälyalgoritmit toimivat tavoilla, joita käyttäjät eivät yleensä näe tai ymmärrä helposti. Tätä kutsutaan usein “mustan laatikon” päätöksenteoksi, koska voi olla mahdotonta jäljittää, miten ja miksi algoritmi tekee tiettyjä ehdotuksia tai ennusteita.
4. Tietää, että termi deepfakes viittaa tekoälyn tuottamiin kuviin, videoihin tai äänitallenteisiin tapahtumista tai henkilöistä, joita ei ole todellisuudessa tapahtunut (esim. poliitikkojen puheet, julkkisten kasvot pornografisissa kuvissa). Niitä voi olla mahdotonta erottaa aidosta sisällöstä.
5. On tietoinen siitä, että EU pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät ovat luotettavia. Kaikki tekoälyjärjestelmät eivät kuitenkaan ole luotettavia, eikä kaikkia maailmassa kehitettyjä tekoälyjärjestelmiä säännellä EU:n lainsäädännöllä.
6. On tietoinen siitä, että tekoälyjärjestelmät on yleensä kehitetty englanninkielisissä yhteyksissä, mikä tarkoittaa, että ne saattavat toimia epätarkemmin muissa kuin englanninkielisissä yhteyksissä. Esimerkiksi tekoälypohjaiset automaattiset käännösjärjestelmät toimivat paremmin usein käytettyjen kielten kanssa (esim. englannista espanjaan) kuin harvemmin käytettyjen kielten kanssa (esim. sloveenista suomeen).
7. Tiedostaa, että tekoälyjärjestelmiä kehittävät tyypillisesti tietynlaiseen väestönosaan kuuluvat henkilöt (esim. valkoiset miehet, jotka kuuluvat korkeamman tulotason maiden ylempiin sosioekonomisiin ryhmiin), mikä voi merkitä sitä, että heidän kehittämissään järjestelmissä ei oteta yhtä hyvin huomioon naisten, eri etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden, alempien sosioekonomisten ryhmien edustajien, digitaalista esteettömyyttä vaativien henkilöiden (esim. vammaisten, toimintarajoitteisten henkilöiden) tai alhaisemman tulotason maiden kansalaisten tarpeita.

Tekoäly ja etiikka

Käyttäjien on syytä tarkastella tekoälypalveluja myös eettisestä näkökulmasta ja huomioida niiden mahdolliset ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset. On tilanteita, joissa pelkästään tekoälypohjainen päätöksenteko on kyseenalaista ja joissa ihmisen väliintulo on välttämätöntä, etenkin jos ne ovat tärkeitä henkilön hyvinvoinnille tai tulevaisuudelle (esim. oppilasarviointi).  

Uusi teknologia pyrkii usein helpottamaan ja automatisoimaan työtä, millä on vaikutuksia työpaikkoihin. Tekoälysovellusten myötä voidaan jotkut yksinkertaiset ja toistuvat työtehtävät siirtää esimerkiksi robottien tai asiakaspalveluchatbottien tehtäväksi. Toisaalta tekoälyn kehitystarpeet luovat uusia työmahdollisuuksia. 

Eettisten periaatteiden tulisikin olla olennainen osa tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Eettisten periaatteiden tulisi edistää ihmisen toimijuutta. Lisäksi tekoälyjärjestelmien avoimuutta, syrjimättömyyttä, esteettömyyttä, ennakkoluulottomuutta ja oikeudenmukaisuutta tulisi nykyisestä edistää. 

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. Pohtii tekoälyjärjestelmien eettisiä seurauksia koko niiden elinkaaren ajan. Näitä ovat ympäristövaikutukset (digitaalisten laitteiden ja palvelujen tuotannon ympäristövaikutukset) ja yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten työelämän verkottuminen, joka näkyy digitaalisten alustojen lisääntyvänä käyttönä työntekijöiden ja asiakkaiden välisessä yhteydenpidossa. Yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kuuluvat myös algoritminen hallinta, joka voi rajoittaa työntekijöiden yksityisyyttä tai oikeuksia sekä halpatyövoiman käyttö kuvien merkitsemiseen tekoälyjärjestelmien kouluttamiseksi.
2. On valmis pohtimaan tekoälyjärjestelmiin liittyviä eettisiä kysymyksiä (esim. missä yhteyksissä, kuten rikollisten tuomitsemisessa, tekoälysuosituksia ei pitäisi käyttää ilman ihmisen väliintuloa).
3. On tietoinen siitä, että tekoälyyn perustuvilla teknologioilla voidaan korvata joitakin ihmisen tehtäviä (esim. asiakaspalvelu), mikä saattaa johtaa työpaikkojen menetyksiin tai uudelleenjärjestelyihin, mutta että uusia työpaikkoja saattaa syntyä uusien tarpeiden tyydyttämiseksi.
4. Ottaa eettisyyden yhdeksi peruspilariksi kehitettäessä tai otettaessa käyttöön tekoälyjärjestelmiä (mukaan lukien ihmisen toimijuus ja päätösvalta, avoimuus, syrjimättömyys, esteettömyys sekä ennakkoluulot ja oikeudenmukaisuus).

Ihmisen toimijuutta ja päätösvaltaa koskevat asenteet

Generatiiviset tekoälysovellukset kehittyvät nopeasti, ja uudet päivitykset ja sovellukset toimivat aikaisempia paremmin, monipuolisemmin ja tehokkaammin. Niiden kehitystä on hyvä seurata, niitä kannattaa kokeilla ja testata. Samalla on syytä pohtia niiden tuomaa hyötyä sekä käyttöön liittyviä riskejä ja haasteita. Tekoälyn tuottamiin vastauksiin, suosituksiin ja tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti, ja käyttäjän pitäisi säilyttää päätösvalta siitä, noudattaako niiden antamia suosituksia vai ei.  

Monet yritykset ja viranomaiset ovat automatisoineet tekoälyn avulla asiakasta koskevaa päätöksentekoa. Siksi on hyvä tietää, että EU:n kansalaisilla on oikeus olla joutumatta pelkästään algoritmeihin perustuvan päätöksen kohteeksi. Esimerkiksi pankki saattaa käyttää tekoälyä lainatarjouksen hyväksymisessä. EU:n kansalaisella on kuitenkin oikeus pyytää, että pankin henkilökunnan jäsen tarkistaisi automatisoidun päätöksen.  

Jotta tekoälyjärjestelmien kanssa voi toimia luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti, esimerkkeinä mainittakoon, että kansalainen…

1. Suhtautuu avoimesti tekoälyjärjestelmiin, jotka auttavat ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tavoitteidensa mukaisesti (esim. käyttäjät päättävät aktiivisesti, noudattavatko he suositusta vai eivät).
2. Tiedostaa, että vaikka tekoälyjärjestelmien soveltaminen monilla aloilla ei yleensä ole kiistanalaista (esim. tekoäly, joka auttaa torjumaan ilmastonmuutosta), tekoäly, joka on suoraan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja tekee heidän elämäänsä koskevia päätöksiä, voi usein olla kiistanalaista (esim. ansioluetteloiden lajitteluohjelmistot rekrytointimenettelyjä varten, kokeiden pisteytys, joka voi määrittää pääsyn koulutukseen).
3. Tietää, että kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus olla joutumatta täysin automatisoidun päätöksenteon kohteeksi (esim. jos automaattinen järjestelmä hylkää luottohakemuksen, asiakkaalla on oikeus pyytää, että henkilö tarkistaa päätöksen). 
4. Punnitsee hyötyjä, joita saadaan, mikäli tekoälyjärjestelmiä käytetään parantamaan inhimillisen vuorovaikutuksen laatua viestinnässä (esim. tekoälyn tuottamien vastausten käyttö sähköposteihin saattaa vaarantaa vuorovaikutuksen epäinhimillistymisen).
5. On tietoinen siitä, että joskus paras tapa hallita tekoälyjärjestelmää (esim. itsensä ja muiden suojelemiseksi) on olla olematta vuorovaikutuksessa sen kanssa tai kytkeä se pois päältä.
6. On kiinnostunut kokeilemaan erityyppisiä tekoälyjärjestelmiä omien henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan (esim. virtuaalinen avustaja, kuva-analyysiohjelmistot, puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät, autonomiset autot, “ruumiillistettu” tekoäly kuten robotit).
7. Haluaa jatkuvasti oppia, kouluttaa itseään ja pysyä ajan tasalla tekoälystä (esim. ymmärtää, miten tekoälyalgoritmit toimivat; ymmärtää, miten automaattinen päätöksenteko voi olla puolueellista; erottaa toisistaan realistisen ja epärealistisen tekoälyn; ja ymmärtää eron tekoälyn suppean älykkyyden ja yleisen älykkyyden välillä. Edellinen tarkoittaa nykypäivän tekoälyä, joka kykenee suppeisiin tehtäviin, kuten pelien pelaamiseen, jälkimmäinen ihmisälyä parempaa tekoälyä, joka on edelleen tieteellistä fiktiota. 
8. On avoin ja utelias nykypäivän kehittyviä teknologioita ja sovelluksia kohtaan (esim. lukee arvosteluja virtuaalitodellisuudesta, pelaamisesta ja tekoälystä) ja keskustelee tarkoituksella niiden käytöstä muiden ihmisten kanssa.

Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut oppaan Vastuullisen tekoälyn hyödyntämisen.[xiii] Oppaaseen on liitetty kattavia muistilistoja organisaatioiden tekoälyn käytön tueksi. 

Generatiivista tekoälyä hyödyntävien yritysten ja yhteisöjen olisi hyvä sopia yhteisistä pelisäännöistä tekoälyn käytössä. Henkilöstölle tulisi antaa selkeät ohjeet siitä, mihin tekoälyä voi käyttää, ja mitä pitäisi välttää.

Esimerkki tekoälyohjeistuksesta henkilöstölle

• Älä koskaan jaa henkilötietoja tai mitään muita luottamuksellisia tietoja GenAI-sovelluksen kanssa. 
• Arvioi aina kriittisesti kaikkia verkossa saatavilla olevia GenAI:n tuottamia vastauksia mahdollisten ennakkoluulojen ja asiasisällöltään virheellisen informaation varalta. 
• Älä koskaan kopioi suoraan GenAI:n tuotoksia julkisiin asiakirjoihin tai sähköposteihin ilman tarkistusta. 
• Älä koskaan luota verkossa saatavilla oleviin GenAI-malleihin kriittisissä ja kiireellisissä prosesseissa.

- - -

[i] Euroopan neuvosto (2018) Elinikäisen oppimisen avaintaidot: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2018.189.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2018:189:TOC 

[ii] Vuorikari, R., Kluzer, S. and Punie, Y., DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens - With new examples of knowledge, skills and attitudes, EUR 31006 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2022, ISBN 978-92-76-48883-5, doi:10.2760/490274, JRC128415.

[iii]  UNESCO (2023) Guidance for generative AI in education and research. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000386693

[iv] OpenAI site (2023) https://openai.com 

[v] Clario (ladattu 19.12.2023) Which data can companies actually collect? https://clario.co/blog/which-company-uses-most-data/ 

[vi] UNICEF (Ladattu 19.12.2023). Policy guidance on AI for children. https://www.unicef.org/globalinsight/reports/policy-guidance-ai-children

[vii] Habli, Ibrahim, Lawton, Tom & Porter, Zoe. (‎2020)‎. Artificial intelligence in health care: accountability and safety. Bulletin of the World Health Organization, 98 (‎4)‎, 251 - 256. World Health Organization. http://dx.doi.org/10.2471/BLT.19.237487

[viii] Konam, S. (2022) Where did IBM go wrong with Watson Health?. Quartz. https://qz.com/2129025/where-did-ibm-go-wrong-with-watson-health 

[ix] Alamäki, A. (2023). Tekoälyllä on merkittävä potentiaali terveyssektorilla. eSignals. https://esignals.fi/kategoria/tutkimus-ja-kehittaminen/tekoalylla-on-merkittava-potentiaali-terveyssektorilla/#ca1bee49

[x] Fowler, G. (2023) Your instagrams are training AI. There’s little you can do about it.The Washington Post. https://www.washingtonpost.com/technology/2023/09/08/gmail-instagram-facebook-trains-ai/ 

[xi] Euroopan parlamentti (2023). EU:n tekoälysäädös on ensimmäinen laatuaan. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20230601STO93804/eu-n-tekoalysaados-on-ensimmainen-laatuaan 

[xii] Helsingin yliopisto (2021) Tarvitseeko tekoäly kansainvälisiä sääntäjä? https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/tekoaly/tarvitseeko-tekoaly-kansainvalisia-saantoja-nama-kolme-asiaa-eun-ehdotuksesta-tekoalyn-saantelemiseksi-tulisi-tietaa

[xiii] Suomi.fi (ladattu 19.12.2023) Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen. https://www.suomi.fi/oppaat/vastuullinen-tekoaly/muistilista

Jaa eteenpäin

info@faktabaari.fi