Asiantuntijat eri maista tarjosivat Faktabaarin webinaarissa käytännön työkaluja ja ohjaavia periaatteita väärän tiedon tunnistamiseen. Tässä jutussa tärkeimpiä nostoja.
EU-vaalit, Eurooppa-päivä, Voitonpäivä ja Euroviisut lähestyvät – ja niin myös tilaisuudet väärän informaation levittämiselle ja polarisaation lietsomiselle. Faktabaari järjesti 3. toukokuuta webinaarin journalisteille väärän tiedon tunnistamisesta.
Webinaarissa puhui suuri joukko tutkijoita, asiantuntijoita ja journalisteja eri maista.
Lehdistötiedottaja Niina Saloranta Euroopan-parlamentin Suomen-toimistosta muistutti, että 6.–9. kesäkuuta järjestetään maailman toiseksi suurimmat vaalit. Äänestysaktiivisuus on huolestuttava: koko EU:ssa 50,66 % käytti viimeksi äänioikeuttaan, suomalaisista vain 40,8 %.
Tärkeimpänä reurssina toimittajille Saloranta nosti EU-vaalisivuston. Sieltä löytyy vaalitietoa ja myös tulostiedot, mukaan lukien dataa raakamuodossa. Lehdistölle on myös koottu laaja tietopaketti, jossa kerrotaan muun muassa vaaleista, eurobarometreista ja niistä asioista, mistä parlamentti on päättänyt.
Kolmas aineisto on “Näin EU toimii hyväkseni” -sivusto, joka kertoo siitä, miten EU vaikuttaa ihmisten elämään eri alueilla.
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoi omasta työstään ja siitä, mistä hän saa tietoa. Virkamiehet ja poliitikot ovat tärkeitä virallisia lähteitä, mutta erinomaisia ovat myös muiden maiden journalistit, hän vinkkasi. Brysselissä on noin kolmisensataa aktiivisesti asioita seuraavaa toimittajaa, ja usein he eivät kilpaile samoista yleisöistä.
“Täytyy tutustua ihmisiin”, Muilu sanoi.
Verkostojen kautta pääsee etukenossa kiinni asioihin, jotka ovat vasta tuloillaan.
“Juorutkin on tärkeitä, koska ne voivat muuttua uutisiksi.”
Kaksi eri päivää samana päivänä
Hankepäällikkö Andreas Önnerfors FOJO-instituutista Linné-yliopistosta kertoi, että toukokuun 9. päivä juhlitaan Eurooppa-päivää ja samaan aikaan Venäjällä Voiton päivää.
Esiin piirtyvät kaksi Eurooppaa: yhtäällä demokratia tositoimissa – ja samaan aikaan Venäjällä diktatuuri tositoimissa.
Önnerfors kertoi Venäjän propagandaa ohjaavasta kuvasta, jossa Eurooppa näyttäytyy heikkona ja pahana natsien vallan seuraajana, Venäjä taas hyvänä, vahvana ja perinteisenä. Tähän kuvaan voidaan Venäjän propagandassa upottaa niin maajussien mielenosoitukset kuin Euroviisujen suvaitsevaisuuskin.
“On suuri riski, että Euroviisuja käytetään kankaana, johon voidaan heijastaa erilaisia dystopioita ei vain Ruotsista vaan koko läntisistä suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien käsitteistä”, Önnerfors sanoi.
Hän avasi muutamia disinformaatiossa tyypillisesti käytettyjä tekniikoita ja tapoja.
On laajempia, strategisia kertomuksia siitä, mitä Eurooppa on. Lisäksi on konkreettisempia, yhteiskuntia jakavia teemoja, joihin disinformaatiolla tyypillisesti isketään: pandemia, ilmastonmuutos, polttoaineen hinta, maatalous, metsätalous, uusiutuva energia, Ukrainan sota, sukupuoliroolit ja seksuaalisuus, maahanmuutto, eliitit ja vähemmistöt, uskonnollisuus ja niin edelleen.
Näihin liittyviä narratiiveja Euroopassa nähdään hänestä jo nyt.
“Ja se kiihtyy eurovaaleja kohti.”
Vaikuttamiskampanjat aktivoituvat tyypillisesti noin kuukausi ennen vaaleja ja ovat aktiivisimmillaan kolmena viimeisenä päivänä ennen vaaleja, Önnerfors sanoi. Mutta usein ei huomata ajatella, että tiedon manipulointia tapahtuu myös vaalien jälkeen, mihin kannattaa olla varautunut.
Önnerfors jakoi osallistujille muutamia linkkejä, joiden kautta journalistit voivat tutustua disinformaatioon ja faktantarkistukseen.
- EUvsDisinfo-hanke tutkii disinformaatiota Euroopassa.
- European Journalism Training Associationin EU factcheck tekee faktantarkistuksia
- EFCSN:n tietokanta kokoaa yhteen faktantarkistuksia eri maista
- Samaa tekee journalistien ELECTIFACTS
Eurooppalainen portaali vaaleihin liittyviin tarkistuksiin
Thomas Hedin, tanskalaisen faktantarkistuspalvelu Tjekdetin vastaava toimittaja ja EFCSN:n hallituksen jäsen kertoi webinaarin seuraajille eurooppalaisen faktantarkistajien verkoston EFCSN:n toiminnasta.
Erityisesti hän pureutui Önnerforsinkin mainitsemaan Election24Check-portaaliin, jonka EFCSN on perustanut eurovaaleja varten. Portaalissa on eurooppalaisia faktantarkistuksia englanniksi käännettyinä, mutta sen tarkoitus on mennä tätä syvemmälle.
Journalistit, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta voivat saada portaalin dataa käyttöönsä, ja sitä myös myydään Googlelle ja muille teknologiajäteille, jotta nämä voivat syöttää tarkistettua aineistoa tekoälyjensä algoritmien kouluttamiseen.
“Tämä on mullistava yritys vastata disinformaatioon”, Hedin sanoi.
EFCSN:llä on myös mentorointiohjelma uusille toimituksille tai sellaisille toimituksille, jotka vasta aloittelevat faktantarkistuksia.
Lisäksi Hedin mainitsi, että pohjoismaiset faktantarkistusorganisaatiot, Faktabaari mukana lukien, aikovat yhdessä seurata vaalivaikuttamista eurovaalien alla.
Lisäksi Faktabaari jatkaa Digivaalivahti-hanketta, jossa seurataan sosiaalisen median algoritmeja presidentinvaalien alla. Hanke leviää pian myös muihin Pohjoismaihin.
Tutkija tarjosi uusimpia tekoälytyökaluja
Väitöskirjatutkija Sohail Ahmed Khan Bergenin yliopistosta esitteli työkaluja, joita hän, hänen kollegansa ja muut ovat kehittäneet faktantarkistuksen tueksi. Monet näistä ovat vielä demo-vaiheessa, mutta niistä voi jo olla iloa journalisteille, Khan sanoi.
Tank Classifier
Hän itse on koodannut Tank Classifier -sovelluksen, jonka norjalainen Faktisk-faktantarkistuspalvelu on julkaissut. Sovelluksessa tekoäly tunnistaa kuvissa olevia panssarivaunuja, mikä voi auttaa tunnistamaan, missä ja milloin kuva on otettu.
Sama palvelu tunnistaa myös videolla tai ääninauhalla puhutun kielen, mikä voi auttaa journalisteja tarkistamaan, onko vaikkapa verkossa leviävä video sieltä päin, mistä väitetään.
FotoVerifier
FotoVerifier taas on työkalu, joka auttaa käyttäjää tunnistamaan kuvien aitoutta. Kuvien tunnistuspalveluja on verkossa paljon, mutta FotoVerifier eroaa niistä siinä, että se opastaa käyttäjää hyvin tarkasti analysoimaan kuvaa eri vinkkelistä. Palvelu myös tarjoaa analyysin kaikesta metadatasta, jota kuvasta löytyy.
Factiverse
Tutkijat ovat tehneet yhteistyötä Factiverse-startupin kanssa, ja sen sivuilla on yli 300 000 faktantarkistuksen tietokanta, josta voi etsiä jo tarkistettuja tietoja.
DivNoise
DivNoise tunnistaa kuvien pienistä virheistä tai laitteiden tyypillisestä tavasta piirtää kuvia, millä laitteella kuva on luultavimmin otettu. Tällä hetkellä palvelussa on 16 eri laitetta kahdeksalta eri valmistajalta.
Lisäksi Khan kertoi työn alla olevista työkaluista. Pian journalistit ja faktantarkistajat voivat esimerkiksi käyttää tekoälyä tunnistamaan videoilla puhuttuja ja nähtyjä sanoja, videoiden tai kuvien kuvauspaikkoja tai luomaan kuvituskuvia, jotka eivät loukkaa kohteiden yksityisyyttä.
“Kokeilin yhtä työkalua ja pyysin, että näytä minulle onko videossa aseita. Ja se etsi minulle tarkat ruudut, joissa ihmisillä oli aseet kädessään. Tämä tekee tarkistamisesta paljon tehokkaampaa”, Khan sanoi.
Jaa eteenpäin
