EU ja OECD määrittivät, mitä koululaisten tulisi tietää tekoälystä – Faktabaari mukana asiantuntijaryhmässä

Euroopan komissio ja OECD julkaisivat luonnoksen ala-ja yläkoulujen tekoälylukutaitokehyksestä. Kehys liittyy olennaisesti PISA 2029 -testiin, jossa 15-vuotiaiden tekoälytaitoja mitataan ensimmäistä kertaa.

Tekoälyn vaikutus yhteiskuntaamme kasvaa jatkuvasti. Se muokkaa lähes kaikkia elämän osa-alueita, myös oppimisympäristöjä. On tärkeää pohtia, oppivatko nuoret koulussa ne tiedot, taidot ja asenteet, joilla on merkitystä nopeasti kehittyvässä tekoälyajassa?

Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisivat luonnoksen kansainvälisestä tekoälylukutaitokehyksestä 22. toukokuuta. Kehittämisessä ovat olleet mukana myös Code.org ja joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Asiantuntijajoukkoon kuuluu myös Faktabaarin Kari Kivinen päivätyönsä puolesta.

Komission ja OECD:n kokoamassa kehyksessä pyritään määrittelemään, mitä ala- ja yläkoulun oppilaiden tulisi tietää tekoälystä. Kehyksessä pohditaan, miten suhtautua rakentavan kriittisesti tekoälyn tuotoksiin, miten tekoälytyökaluja voisi hyödyntää luovasti oppimisen tukena ja mitä eettisiä haasteita tekoälyn käyttöön sisältyy.

Kehyksessä esitellään tekoälylukutaidon kannalta keskeiset tiedot, taidot ja asenteet. Kokonaisuus muodostuu neljästä osa-alueesta:

  1. Tekoälyn hyödyntämisellä tarkoitetaan tekoälyn käyttämistä välineenä uuden sisällön, tiedon tai suositusten saamiseksi. Näissä tilanteissa oppijoiden on ensin tunnistettava tekoälyn läsnäolo ja sitten arvioitava tekoälyn tuotosten tarkkuutta ja relevanssia. Oppijoiden on kehitettävä perustavanlaatuinen ymmärrys tekoälyn teknisistä perusteista, jotta he voivat analysoida kriittisesti sen kykyjä ja rajoituksia.
  2. Tekoälyn avulla luomisessa tehdään yhteistyötä tekoälyjärjestelmän kanssa luomalla jotain uutta tai ratkaisemalla jokin ongelma. Siinä ohjataan ja hiotaan tekoälyn tuotoksia kehotusten ja palautteen avulla ja varmistetaan samalla, että sisältö pysyy oikeudenmukaisena ja asiallisena. Osioon sisältyy pohdittavaksi myös eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät sisällön omistajuuteen, omistusoikeuteen ja olemassa olevan materiaalin vastuulliseen käyttöön.
  3. Tekoälyn käytön hallinta edellyttää tietoista valintaa siitä, miten tekoäly voi tukea ja tehostaa ihmisen työtä. Tämä osa-alue auttaa oppijoita kehittämään toimijuutta ja varmistamaan, että tekoäly toimii heidän hyväkseen, ja että sen käyttö pysyy eettisenä ja ihmiskeskeisenä.
  4. Tekoälymalleja muokkaamalla oppijat voivat ymmärtää havainnollisesti, miten tekoäly toimii. Oppilaat tutkivat käytännönläheisesti, miten tiedot, suunnitteluvalinnat ja mallien käyttäytyminen vaikuttavat tekoälyjärjestelmien oikeudenmukaisuuteen, hyödyllisyyteen ja vaikutuksiin. Tavoitteena on oppia ymmärtämään tekoälyn suunnittelun perustana olevia periaatteita jo varhaisesta iästä lähtien.

Lisäksi näiden neljän osa-alueen pohjalta on koottu yli 20 esimerkkiä havainnollistamaan, miten tietoja, taitoja ja asenteita voidaan soveltaa ala- ja yläkoulujen näkökulmasta. Punaisena lankana on tekoälyn eettinen käyttäminen. Tehtävissä edellytetään esimerkiksi, että oppijat tunnistavat, että tekoälyn tuotoksiin saattaa sisältyä riskejä kuten esimerkiksi virheellistä tietoa, disinformaatiota ja vinoumia. Oppijoiden on sovellettava kriittistä ajattelua havaitakseen harhaanjohtavat tuotokset ja varmistettava, että tekoälyä käytetään eettisesti.

Valmistelun seuraavassa vaiheessa EU ja OECD keräävät palautetta ja muokkaavat kehystä palautteen perusteella. Valmis kehys esitellään vuonna 2026. Kommentoi luonnosta (englanninkielisellä kyselyllä) 31.8.2025 mennessä.

Tekoälytaitoja mitataan PISA-testissä 2029

Tekoälylukutaitokehys edistää PISA 2029 -arvioinnin innovatiivista media- ja tekoälylukutaitoa ja on linjassa sekä Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteiden, jotka koskevat laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen ja digitaalisten taitojen edistämistä, sekä digitaalista koulutusta koskevan toimintasuunnitelman 2021–2027 tavoitteiden kanssa.

PISA-testi on OECD:n toteuttama kansainvälinen tutkimus, johon osallistuu yli 80 maata ja koulutusjärjestelmää. Siinä vertaillaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista tietyillä osaamisen avainalueilla. PISA-testin tarkoituksena on tuottaa tietoa opetuksen kehittämisen ja koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa arvioidaan lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lisäksi mukana on vaihtuva innovatiivinen arviointialue, joka vuoden 2029 PISA-testissä tulee perustumaan tekoälylukutaitokehykseen.

Faktabaari on pyrkinyt edistämään digitaalisen informaation lukutaitoa ja tekoälylukutaitoa kouluissa esimerkiksi opettajille suunnatulla tekoälyoppaalla. Myös Opetushallitus julkaisi tänä keväänä tekoälysuosituksensa varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen.

Faktabaari ehdottaa, että Suomessa järjestetään keskustelutilaisuus EU:n ja OECD:n julkistamasta tekoälylukutaitokehyksestä syksyllä 2025. Tilaisuudessa voitaisiin kootusti kerätä suomalaisten opettajien näkemyksiä esityksestä.

Lisätietoja:

Kari Kivinen

edu[at]faktabaari.fi

Kuva: TeachAI ja Faktabaari

edu@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.