Uuden hallitusohjelman tavoitteena on mm. vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Neuvottelutulokseen on kirjattu yksiselitteisen selkeä mediakoulutusta tukeva tavoite, jota opetusministeriö alkaa tiede ja tutkimusministerin johdolla toteuttamaan: ”Väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa mm opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä” (hallitusohjelma s.79).
Lisäksi oikeusministeriön tuore vaaleja käsittelevä raportti toteaa, että tuoreiden ”vaalikoulutusprojektien yhteydessä tuotettua koulutusaineistoa suositellaan kehitettäväksi. Tavoitteena on tarjota koko väestölle informaatiovaikuttamiseen liittyvää materiaalia. Tästä muodostettaisiin eri väestö- ja ikäryhmille suunnattuja tietopaketteja informaatiovaikuttamisesta, joita voidaan käyttää esimerkiksi viestintäalan tai muiden yhteiskunnallisten alojen opetuksessa”.
Faktabaari EDU on kehittänyt opettajille tarkoitettua tätä tavoitetta ja uutta opetussuunnitelmaa tukevaa opetusmateriaalia[1] yhteistyössä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun kanssa vuodesta 2017. Aineisto on julkaistu Creative Commons 4.0 -lisenssillä, ja on siten vapaasti opettajien jaettavissa, kopioitavissa ja käytettävissä.
Opetussuunnitelman käyttämällä monilukutaidolla tarkoitetaan ”taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.” (2014, s. 22.)
Käytännössä kriittisen ajattelun taitojen opettaminen on koettu haasteelliseksi. Olemme pilottiprojektissamme huomanneet, että faktantarkastajien käyttämät menetelmät ovat muokattavissa koulukäyttöön sopiviksi. Faktantarkistusprosessissa kriittinen ajattelu on yksinkertaistettu helposti omaksuttavaksi säännöksi, jota voidaan soveltaa samalla tavalla asiayhteydestä riippumatta. Tarkistusprosessissa oppilaat joutuvat itsenäisesti tai avustetusti etsimään lähteitä, joiden perusteella väitteet voidaan tarkistaa. Tällainen aktiviteetti tukee tiedonhaun, lähdekriittisyyden ja arvostelukyvyn kehittymistä.
Faktabaari EDU on ottanut Suomessa käyttöön Euroopan komissionkin suositteleman ”valeuutis”-sanan korvaavan terminologian. Harhaanjohtava informaatio voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan: virheelliseen, väärennettyyn ja vahingolliseen informaatioon (#vvvsanasto). Faktantarkistus keskittyy lähinnä virheellisen ja osin väärennetyn informaation analysointiin. Pilottimme pohjalta olemme todenneet, että jo alakoulun viidesluokkalaisilla tämä jaottelu tukee kriittistä ajattelua ja keskustelua.
Lukuvuoden 2019 – 2020 aikana Faktabaari EDU tulee luomaan ja testaamaan uusia työkaluja opettajille ja oppilaille media- ja informaationlukutaidon kehittämiseen läheisessä yhteistyössä muiden mediakasvattajien ja tutkijoiden kanssa. Tällä kertaa keskitymme etsimään menetelmiä erityisesti kuvien ja videoiden oikeellisuuden tarkistamiseen.
Pilottimme ovat herättäneet laajasti kiinnostusta kansainvälisesti ja erityisesti EU-tasolla Faktabaari tunnetaan faktantarkistuksen ja digitaalisen medialukutaidon luovana edelläkävijänä. EU:n tulevalta puheenjohtajamaalta Suomelta odotetaan medialukutaidon ja kriittisen ajattelun edistämistä myös EU-tasolla. Faktabaari EDU on mielellään tukena englanninkielisen materiaalinsa puitteissa.
Lisäys 13.6.: Globaali IFCN faktantarkistus -verkostomme nosti Faktabaarin EDU hankkeen puitteissa tehdyn “Greta Thunberg has done her science homework” tarkistuksemme 4 finalistin joukkoon kategoriassa Global Fact Award 2019 Best Correction. Yleisön suosikkia voit äänestää täällä. Tämä on merkittävä vertaistunnustus kasvavassa IFCN yhteisössä, josta Suomesta puuttuu kokopäivätoiminen jäsen (lisätietoja tulossa).
Lisätietoja: Faktabaari EDU
Jaa eteenpäin
