Faktabaarin asiantuntijat muistuttavat kurssilla tärkeästä motosta informaatiovaikuttamisen aikakaudella: Pysähdy, harkitse, tarkista.
Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo ja toimittaja Joonas Pörsti ovat mukana Jyväskylän yliopiston avoimella informaatioturvallisuuden verkkokurssilla. Salo pitää kurssilla Demokratia, media ja polarisaatio -luennon.
Informaatiohäirintä ja erilaiset vaikutusyritykset ovat yleistyneet ja tulleet osaksi arkea esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
”Vaikka Tiktok tai sosiaalisen median alustat kuten Facebook ja Instagram edistävät yhteiskunnallista keskustelua tuomalla politiikan lähemmäksi kansalaisia, ne myös antavat pahantahtoiselle vaikuttajalle oivallisen alustan erilaisten kampanjoiden masinoimiselle”, kurssilla todetaan.
Avoimessa yhteiskunnassa joudutaan ”sietämäänkin” erilaista hämmentämistä, Mikko Salo toteaa.
Maailma jakautuu Salon mukaan informaatiovaikuttamiseen reagoinnissa karkeasti kolmeen osaan: autoritäärisiin kontrollivaltioihin, pohjoisamerikkalaiseen yrityskapitalismiin ja Euroopan unioniin, jossa on säädetty erilaisia pelisääntöjä digivallalle eli teknologijäteille.
Demokratiaa voi suojella informaatiovaikuttamiselta esimerkiksi kehittämällä niin instituutioiden kuin kansalaisten resilienssiä, Salo sanoo.
“Yksilötasolla hyvä nyrkkisääntö on, että aina kun tapaa jotain poikkeuksellisen tunteisiin vetoavaa, hämmentävää uutta tietoa sosiaalisessa mediassa, tulisi tämä mantramme esille: Pysähdy, harkitse, tarkista.”
Propagandasta ja sen historiasta
Faktabaarin toimittaja, tutkija Joonas Pörsti pitää laajalla kurssilla luennon Propagandasta ja sen historiasta.
”Propaganda ei pyri ottamaan huomioon vastaanottajan tarpeita tai toiveita, vaan ajaa lähettäjänsä etua”, Pörsti määrittelee.
Tyypillisesti propagandassa käytetään psykologista manipulaatiota ja disinformaatiota. Kohteena ei yleensä ole yksilö vaan massat.
“Propaganda on vallankäyttöä, jolla pyritään massojen hallintaan”, Pörsti sanoo.
Sillä voidaan myös pyrkiä polarisoimaan yhteiskuntia, niin kuin itäisen Keski-Euroopan maissa on nähty.
“Propaganda on aina demokraattisten ihanteiden vastaista. Se pyrkii kaventamaan rationaalista keskustelua politiikan vaihtoehdoista.
Taidokkaimpia propagandakampanjoita hänestä on ollut Britannian ja Yhdysvaltojen kampanja ennen Irakin sotaa vuonna 2013. Silloin George W. Bush ja Tony Blair käyttivät tarkoituksella harhaanjohtavaa viestintää väitetyistä joukkotuhoaseista ja Irakin yhteyksistä terroristijärjestö al-Qaidaan, jotta saatiin perusteltua sotaa omille parlamenteille ja kansainväliselle yleisölle.
Myös Pörsti puhuu siitä, miten kansalaiset voivat suojautua disinformaatiolta ja propagandalta.
“Paras keino on tunnistaa disinformaation ja propagandan vaikuttamisen menetelmiä”, hän sanoo.
Sitä tarkoittaa informaatiolukutaito, joka Faktabaarin mielestä on tärkeä kansalaistaito, jota kaikkien tulisi kehittää.
“Siihen liittyy, miten netin algoritmit toimivat, mikä on sosiaalisen median luonne, miten tunteet vaikuttavat erilaisten viestien leviämiseen, miten propaganda pyrkii koukuttamaan meitä”, Pörsti sanoo.
Faktabaari suosittelee tutustumaan koko kurssiin, jossa on laajasti sisältöjä esimerkiksi informaatiosodasta, informaatiopuolustuksesta, strategisesta viestinnästä, trollaamisesta ja digijättien algoritmeista. Omaa varautumista voi myös kasvattaa Faktabaarin aineistoilla digitaalisesta informaatiolukutaidosta.
Jaa eteenpäin
