Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja moni käyttää sitä suoraviivaiseen tiedonhakuun. Mutta millä tavalla sitä pitäisi käyttää? Tämä blogipostaus tarjoaa vinkkejä tekoälyn tehokkaaseen käyttöön.
Olet varmasti perillä siitä, että tekoälyn generoimaan tietoon ei kannata luottaa - se hallusinoi, se on vinoutunut, ja suuret kielimallit näyttävät saastuneen muun muassa Venäjän propagandalla. Mutta voiko tekoälystä olla hyötyä tiedonhaussa ja faktatiedon tarkistamisessa?
Tiedonhaun yksi kompastuskivi on siinä, mistä ja minkälaisilla hakutermeillä ylipäätään kannattaa hakea tarvittavaa tietoa. Olet ehkä huomannut, että Google-haku ei välttämättä tuota vesiperää kummempaa - etenkin, jos tiedontarve on vähänkään erityisempi. Ja jos kysyt suoraan tekoälyltä, vastauksen luotettavuudesta ei voi olla varma.
Tiedonhakua voi verrata kalastamiseen: ajatellaan, että etsit juuri tiettyä kalaa, mutta meri kuhisee ties minkälaisia vonkaleita, joista suurin osa ei kiinnosta sinua. Yksinkertaisella hakukonehaulla heität laajan verkon, ja saat mitä ikinä on tarttunut indeksointiin. Tuloksiin vaikuttaa myös se, mitä muut ovat maksaneet esimerkiksi Googlelle näkyvyydestä. Et välttämättä saa sitä, mitä juuri etsit tai tarvitset.
On syytä muistaa, että hakukonetulos ei ole tarkka kuva siitä, mitä tietoa ylipäätään on olemassa. Esimerkiksi Googlen tuottamiin tuloksiin vaikuttaa paljon se, mitä asioita olet aiemmin googlaillut. Jo sen vuoksi on hyvä käyttää useampia eri hakukoneita (esim. Qwant, DuckDuckGo jne.) sekä kokeilla yksityistä selausta hakuja tehdessään. Yksityinen selaus eli private browsing avataan selainikkunan valikkoriviltä, ja tarkoittaa tilaa, jossa selain ei hyväksy suurinta osaa sivustojen tarjoamista evästeistä.
Kasvavissa määrin hakukonetulokset ovat myös jo valmiiksi tekoälyllä kuratoituja vastaamaan oletettuja tarpeita ja mieltymyksiä, ja yleisiä ovat myös hakukoneiden tekoälytiivistelmät (esimerkiksi Googlella), jotka saattavat sisältää hallusinointia tai virheellistä tietoa. Kuinka siis kalastaa laatutietoa tekoälyn avulla?
Tekoäly sparrauskumppanina
Tekoäly toimii hyvin sparrauskumppanina yksinkertaisessa tiedonhaussa. Kertomalla kielimallille tiedontarpeesi se voi auttaa sinua räätälöimään tiedonhakuasi paremmaksi: osoittaa paikkoja ja lähteitä, joista tietoa voisi saada, sekä jäsennellä kysymystäsi tarkemmaksi. Tekoäly on hyvä keksimään eri synonyymejä, hakutermejä, menetelmiä ja näkökulmia, joilla voit täsmentää hakujasi.
Pyytämällä tekoälyä muotoilemaan hakutermit paremmin omaa tarvettasi vastaavaksi käytät ikään kuin täsmällisempää kalastusmetodia - laahusnuotan sijaan tekoäly tarjoilee pikemminkin juuri tietylle kalalajille soveltuvia vieheitä. Käyttämällä perusgooglailun sijaan Googlen edistyneempiä hakutoimintoja voit tarkentaa hakua entisestään.
Kysy tarkkoja kysymyksiä
Tekoäly pyrkii miellyttämään, minkä vuoksi se vastaa mihin tahansa kysymykseen, jota kysyt siltä. Mikäli kysymyksesi on epätarkka, saat ylimalkaisen ja mahdollisesti harhaanjohtavan vastauksen. Siksi tärkeää on osata kysyä riittävän tarkasti.
Esimerkiksi jos kysyt “Mitä tutkimuksia on aiheesta “ilmastonmuutos”?” saat luultavasti koko liudan tutkimuksia, mutta kysymällä “Mitkä ovat tärkeimmät viiden viime vuoden aikana ilmestyneet vertaisarvioidut artikkelit aiheesta “ilmastonmuutos”, ja missä lehdissä ne julkaistiin?” tai “Miten aiheesta “ilmastonmuutos” on uutisoitu eri maissa, ja millaisia narratiiveja voidaan erottaa?” ohjaat tekoälyä etsimään paljon relevantimpaa, tarkemmin kohdennettua dataa käyttöösi.
Tekoäly voi etsiä lähteitä, mutta ei ole hyvä tarkistamaan faktoja
Useimmissa tekoälymalleissa on sisäänrakennettuna kyky hakea suoraan lähteitä internetistä. Tämä piirre tarkoittaa käytännössä googlaamisen ulkoistamista tekoälylle: tekoäly tekee joukon Google-hakuja lyhyessä ajassa ja vetää johtopäätökset hakutuloksista.
Tämän toiminnallisuuden parempi käyttötapa on pyytää tekoälyä nimeämään hakuun perustuen tutkimuslähteitä, artikkeleita, raportteja ja tutkimusryhmiä, jotka käsittelevät tutkimaasi aihetta. Tämän jälkeen ihmisen tehtäväksi jää itse tarkistaa tekoälyn esittämien väitteiden oikeellisuus alkuperäisistä lähteistä.
Tekoäly tunnetusti voi sekä hallusinoida lähteitä että keksiä kuvitteellista sisältöä olemassa oleville lähteille, eikä tätä piirrettä saada kitkettyä pois niin kutsutuista laajoista kielimalleista. Näitä ovat esimerkiksi Chat GTP, Microsoft Copilot ja Gemini, joiden toiminta perustuu siihen, että ne ennustavat, mikä sana todennäköisesti sopisi vastaukseen seuraavaksi. Siksi tekoälyn tuottamia sisältöjä on syytä pitää pikemminkin ehdotuksina ja inspiraationa, eikä niinkään faktana tai todisteina.
Tekoäly ei myöskään ole erityisen hyvä arvottamaan eri lähteitä, eli se voi esittää blogitekstin tai poliittisen ajatushautomon laatiman raportin samanarvoisena kuin vertaisarvioidun tutkimuksen, tai rinnastaa kyseenalaiset, matalan laatuluokituksen tutkimukset ja julkaisut samalle viivalle parhaimpien tutkimusten ja julkaisujen kanssa.
Valitse tarkoitukseesi sopiva tekoälymalli
Tekoälymallien eri versiot soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Google Geminin perusversio Flash tarjoaa enemmän tai vähemmän nopean pintaraapaisun aiheeseen. Geminin AI Pron sisältämillä Deep Research -ominaisuuksien avulla voi sen sijaan koota raportin, joka sisältää laajan valikoiman asiantuntevia lähteitä. Raportti tuskin sellaisenaan sopii tarkoituksiisi, mutta sen sisältämät lähteet voivat olla arvokkaita. Tätä tekoälymallia voi päästä kokeilemaan ilmaiseksi, mutta laajempi käyttö on maksullista. Lyhyesti:
- Jos tarvitset tietoa esimerkiksi lainsäädännöstä tai poliittisesta päätöksestä mutta myös sen analysointia tai tiivistämistä, käytä kielimallia, jolla on pääsy verkkoon. Näitä ovat esimerkiksi GPT-4 ja Gemini.
- Jos etsit numerofaktaa tai ajankohtaista tietoa, valintasi on hakukoneeseen integroitu tekoäly, esimerkiksi Copilot Search tai Google-haun tekoälytoiminto.
- Muista että molemmissa vaihtoehdoissa tiedot voivat olla vanhentuneita tai virheellisiä. Tarkista aina itse alkuperäisistä lähteistä.
Esimerkki keskilämpötilan hausta
Kun kysyimme hakukoneilta vuoden 2024 marraskuun keskilämpötilaa Oulussa, Copilot Search tarjosi lämpötilaksi virheellisesti -0,9 astetta, joka on ollut vuosien 1991-2020 keskilämpötila kaupungissa. Google taas väitti että “marraskuun 2024 keskilämpötilasta Oulussa ei ole vielä saatavilla tarkkoja tilastotietoja” ja kehotti etsimään myöhemmin Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
Google-haun tekoälytila tarjosi virheellistä informaatiota Ilmatieteen laitoksen tilastoista. Näyttökuva hausta.
Tämä ei pidä paikkaansa - Ilmatieteen laitos laatii kuukausittain ajankohtaisia tilastoja säästä eri paikkakunnilla Suomessa, mutta Google ei löytänyt Oulun keskilämpötilaa. Kun taas esitimme saman kysymyksen kokeeksi pariin kertaan Copilotille, joka on niin kutsuttu laaja kielimalli (LLM), alkoivat todelliset arpajaiset. Se kertoi ensin virheellisesti keskilämpötilaksi -3,6 astetta ilman järkevää lähdettä ja uudessa haussa, että keskilämpötila oli -2,1:
Copilot tarjosi eri hakukerroilla uuden vastauksen, mutta ne olivat virheellisiä. Näyttökuva hausta
Mistä tulisi hakea oikea lukema? Virheellisen informaation ohella Copilotin vastauksessa oli hyvä vihje etsiä tietoa Ilmatieteen laitoksen sivuille, josta löytyykin paikkakuntakohtainen tilasto marraskuun keskilämpötiloista. Mukana ei ole Oulua, mutta kyllä Siikajoki Oulun eteläpuolella.
Jos tarvitset Oulun keskilämpötilan, sen löytää paikallissään kautta klikkaamalla “Hae säähavaintoja latauspalvelusta” ja lataamalla sen jälkeen kuukauden keskilämpötilan Oulun Kaukovainion sääasemalta. Copilot tai Google eivät osaa tätä kuitenkaan tehdä itse. Siksi ne “eivät tiedä”, että Oulun keskilämpötila marraskuussa 2024 oli - 0,1 astetta.
Pysähdy, harkitse, tarkista
Kun tietoa hakee verkosta tekoälyn avulla, on tärkeää pitää mielessä tekoälyn erehtyväisyys ja varata sille siksi paikka lähinnä ajattelun apurina: se ei välttämättä kerro sinulle luotettavia faktoja, mutta voi auttaa sinua keksimään tavat, joilla pääset ainakin lähemmäksi niitä.
Vaikka tekoäly helpottaakin tiedonhakua, täysin vaivatonta tietä vahvistettuun, faktapohjaiseen tietoon ei ole. Siksi tekoälyä käyttäessäkin on aina syytä muistaa Faktabaarin periaate pysähtyä, harkita ja tarkistaa.
Tutustu myös Faktabaarin oppaisiin
Jaa eteenpäin
