Informaatiolukutaito on tärkeä digitaito!

08.04.2022 Kari Kivinen / Faktabaari EDU

EDU, Avoinyhtk, Näkökulma, FI

Kansalaisten digitaalisen lukutaidon vaatimukset ovat muuttuneet. Maaliskuussa 2022 päivitetty DigComp 2.2 -kehys tarjoaa yli 250 uutta esimerkkiä tiedoista, taidoista ja asenteista, jotka auttavat toimimaan digitaaliteknologian kanssa.

EU on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet, joiden mukaan väestöstä vähintään 80 prosentin tulisi hallita digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä.

Mitä nämä digitaaliset perustaidot sitten ovat? Miten ne määritellään ja miten niitä voitaisiin edistää?

Faktabaarin edustaja on ollut mukana päivittämässä DigComp 2.2.:sta, kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehystä, joka sisältää ensimmäistä kertaa esimerkkejä informaatio- ja medialukutaitoon liittyvistä tiedoista, taidoista ja asenteista.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyivät vuonna 2006 suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Jäsenvaltioita kehotettiin kehittämään avaintaitojen opettamista kaikille kansalaisille osana elinikäisen oppimisen strategioita. Avaintaitojen viitekehystä päivitettiin 2018. Siihen kuuluu 8 avaintaitoa, muun muassa lukutaito, monikielitaito, matematiikan taidot ja digitaalitaidot.

Avaintaidoilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita kaikki tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Digitaalitaidot ovat yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista.

Digitaalitaitoihin kuuluu digitaaliteknologian osaava, kriittinen ja vastuullinen käyttö ja siihen perehtyminen opiskelussa, työssä ja osana yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Siihen sisältyy informaatiolukutaito, viestintä ja yhteistyö, medialukutaito, digitaalisen sisällön luominen (mukaan luettuna ohjelmointi), turvallisuus (mukaan luettuna digitaalinen hyvinvointi ja kyberturvallisuuteen liittyvät taidot), tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset, ongelmanratkaisu sekä kriittinen ajattelu.

Vaikka periaatteessa kaikilla EU-jäsenmailla on suvereeni oikeus järjestää koulutusjärjestelmänsä itsenäisesti, näiden keskeisten avaintaitojen edistämisestä on sovittu yhteisesti.

DigComp 2.2.

Kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehys (DigComp) tarjoaa yhteisen käsityksen siitä, mitä digitaalinen osaaminen on. Osaaminen voidaan määritellä yhdistelmäksi tietoja, taitoja ja asenteita. Se koostuu käsitteistä ja tosiasioista (eli tiedoista), taitojen kuvauksista (esim. kyvystä suorittaa prosesseja) ja asenteista (esim. taipumuksesta tai ajattelutavasta toimia).

Maaliskuussa 2022 päivitetty DigComp 2.2 -kehys tarjoaa yli 250 uutta esimerkkiä tiedoista, taidoista ja asenteista, jotka auttavat kansalaisia toimimaan luottavaisesti, kriittisesti ja turvallisesti digitaaliteknologian kanssa. Päivitys oli tarpeen, sillä uudet teknologiat, kuten tekoäly, virtuaalinen- ja lisätty todellisuus, robotisaatio, esineiden internet, datafikaatio, tai uudet sosiaalisen median haasteet, kuten lisääntynyt mis- ja disinformaatio, ovat johtaneet siihen, että kansalaisten digitaalisen lukutaidon vaatimukset ovat muuttuneet.

DigComp tarjoaa selkeän ja ymmärrettävän käsitteistön ja teknologianeutraalin perustan digitaitoja koskevalle yhteisymmärrykselle. Siksi DigCompilla on keskeinen asema EU:n väestön digitaalista osaamista koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa ja eurooppalaisen digitaitotodistuksen kehittämisessä.

Tavoitteena on ollut luoda yhteisesti sovitun sanaston avulla kompetensseja, joita voidaan soveltaa erilaisiin tarkoituksiin, kuten koulutuspolitiikan muotoiluun, opetustavoitteiden asettamiseen ja opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan. Käyttäjien tehtävänä on mukauttaa viitekehys omiin tarpeisiinsa esimerkiksi digikoulutuksen järjestämistä pohdittaessa.

Uutta DigComp 2.2. -viitekehyksessä on mm.

Informaatio- medialukutaitoon liittyvät esimerkit faktatietojen löytämiseksi.
Mis- ja disinformaation ja kuvaväärennösten havaitseminen sosiaalisessa mediassa ja uutissivustoilla.
Tietoisuus Internet-palvelujen ja -sovellusten keräämän datan käytöstä ja yksityisyyden suojaamisesta (esim. tietoisuus siitä, miten henkilötietoja hyödynnetään).
Vuorovaikutustaidot tekoälyjärjestelmien kanssa
Tietoisuus kehittyvien teknologioiden toiminnasta, kuten esineiden internet (IoT).
Tietoisuus kestävään kehitykseen liittyvistä huolista (esim. tieto- ja viestintätekniikan kuluttamat resurssit).

Uusia DigComp-tieto-, taito- ja asenne-esimerkkejä on mahdollista käyttää pohjana kehitettäessä yksiselitteisiä kuvauksia oppimistavoitteista ja niiden sisällöistä.

Informaatio- ja medialukutaito

Informaatio- ja medialukutaito on lisätty osaksi digitaalista osaamista. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan suosituksen mukaan digitaaliseen lukutaitoon kuuluu esimerkiksi kyky erottaa ja käyttää erityyppisiä lähteitä, etsiä, kerätä ja käsitellä tietoa. Näitä taitoja tarvitaan arvioitaessa kriittisesti tietolähteiden, informaation ja digitaalisen sisällön uskottavuutta ja luotettavuutta.

Yksi DigComp-osaamisen osa-alue määrittelee kansalaisuuteen osallistumisen digitaalitekniikan avulla. Kansalaisuusosaaminen määritellään avaintaidoissa kyvyksi toimia vastuullisena kansalaisena ja osallistua täysipainoisesti kansalais- ja yhteiskuntaelämään.

Osallistuva kansalaisuus liittyy olennaisesti medialukutaitoon, sillä se edellyttää kykyä käyttää sekä perinteisiä että uusia mediamuotoja, ymmärtää niitä kriittisesti ja olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa sekä ymmärtää tiedotusvälineiden roolia ja tehtäviä demokraattisissa yhteiskunnissa.

DigComp 2.2. -media- ja informaatiolukutaitokompenssit ovat melko hyvin yhteensopivia viime syksynä Suomessa julkaistun Uudet lukutaidot -hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoja, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

Faktabaari EDU pyrkii omalta osaltaan tukemaan opettajien ja oppilaiden digitaalista informaatiolukutaitoa ja luomaan opetusta tukevia tietopaketteja, opetusmateriaaleja ja käytännöllisiä ohjeita näiden tärkeiden perusdigitaitojen edistämiseksi.


DigComp 2.2.	Esimerkkejä tiedoista, taidoista ja asenteista 1.2 Datan, tiedon ja digitaalisen sisällön arviointi Analysoida, vertailla ja kriittisesti arvioida uskottavuutta ja luotettavuutta tietolähteiden, informaation ja digitaalista sisältöä. Analysoida, tulkita ja arvioida kriittisesti tietoja, tietoa ja digitaalista sisältöä
TIEDOT	16. Tiedostaa, että verkkoympäristöissä on kaikenlaista tietoa ja sisältöä, myös mis- ja disinformaatiota, ja vaikka jostakin aiheesta uutisoidaan laajalti, se ei välttämättä tarkoita, että se on paikkansapitävää. 17. Ymmärtää eron disinformaation (väärä tieto, jonka tarkoituksena on harhauttaa ihmisiä) ja misinformaation (väärä tieto, jonka tarkoituksena ei ole ollut johtaa ihmisiä harhaan) välillä. 18. Tietää, että on tärkeää tunnistaa, kuka on internetistä löytyvän tiedon takana (esim. sosiaalisessa mediassa) ja varmistaa ja tarkistaa tieto useista lähteistä tiedon lähteen näkökulman tai puolueellisuuden ymmärtämiseksi. 19. On tietoinen eri tekijöiden aiheuttamista mahdollisista tiedon vääristymistä (esim. data, algoritmit, toimitukselliset valinnat, sensuuri, omat henkilökohtaiset rajoitukset).
TAIDOT	24. Osaa erottaa sponsoroidun sisällön muusta verkkosisällöstä (esim. mainosten ja markkinointiviestien tunnistaminen sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa), vaikka sitä ei olisikaan merkitty sponsoroiduksi. 25. Osaa analysoida ja arvioida kriittisesti hakutuloksia ja sosiaalisen median toimintatapoja, tunnistaa niiden alkuperän, ja pystyy erottamaan tosiseikkojen raportoinnin mielipiteistä ja määrittämään, ovatko hakutulokset totuudenmukaisia vai onko niissä muita rajoituksia (esim. taloudellisia, poliittisia tai uskonnollisia intressejä). 26. Osaa löytää tiedon kirjoittajan tai lähteen ja tarkistaa, onko se uskottava (esim. asiantuntija tai auktoriteetti asiaankuuluvalla tieteenalalla). 27. Pystyy tunnistamaan, että jotkin tekoälyalgoritmit voivat vahvistaa olemassa olevia näkemyksiä digitaalisissa ympäristöissä luomalla “kaikukammioita” tai “suodatinkuplia” (esim. jos sosiaalisessa mediassa suositaan tiettyä poliittista ideologia, niin lisäsuositukset voivat vahvistaa tätä ideologiaa ilman vastakkaista argumentointia).
ASENTEET	30. Taipumus esittää kriittisiä kysymyksiä verkkotiedon laadun arvioimiseksi, ja huoli disinformaation levittämisen ja vahvistamisen tarkoitusperistä. 29. Halu tarkistaa tiedon oikeellisuutta ja arvioida sen tarkkuutta, luotettavuutta ja auktoriteettia, ja suosia mahdollisuuksien mukaan ensisijaisia lähteitä toissijaisten tietolähteiden sijaan. 30. Huolellinen harkinta ennen linkin klikkaamista. Jotkin linkit (esim. vakuuttavat otsikot) voivat olla “clickbait”, joka vie käyttäjän sponsoroituun tai ei-toivottuun sisältöön (esim. pornografiaan).