Faktabaarin hallituksessa EDU-toiminnasta vastaava kansainvälisen koulutusyhteistyön konkari Kari Kivinen on tänä vuonna mukana tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kutsu tuli tunnustuksena Kivisen Faktabaarissa tekemästä työstä digitaalisen informaatiolukutaidon edistämiseksi.
“Suunnitelmissani ei todellakaan ollut valita opettajan tai rehtorin uraa! Lukion jälkeen tein kaikenlaisia hanttihommia, kävin armeijan ja rahapulassa tein myös opettajan sijaisuuksia. Huomasin, että opettajan työ on itse asiassa ihan parasta”, Kari Kivinen kertoo alkutaipaleestaan opetusalalla.
Opettajan työssä on hänen mukaansa kiinnostavaa ja palkitsevaa seurata läheltä lasten ja nuorten kasvua ja oppimista ja saada rehellistä palautetta päivittäin.
Kari Kivinen on opetus- ja kasvatusalan asiantuntija, joka tunnetaan laajasti Suomen rajojen ulkopuolella. Hän toimi yli 20 vuotta EU-jäsenvaltioiden ylläpitämässä Eurooppa-koulujen verkostossa edeten lopulta sen pääsihteeriksi. Kivinen on verkostoitunut laajasti kansainvälisten opetusalan asiantuntijoiden kanssa ja työskentelee nykyisin virkamiehenä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa EUIPOssa.
Kivisen yhteistyö Faktabaarin kanssa alkoi, kun hän. muutti Suomeen syksyllä 2016 yli 20 vuoden ulkomaantyöskentelyn jälkeen. Hän aloitti tuolloin rehtorina Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, ja samana syksynä otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma.
“Jouduimme opettajien kanssa pohtimaan, miten uutta opetussuunnitelmaa voisi parhaiten jalkauttaa ja miten opettaa esimerkiksi monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja ajattelua ja oppimaan oppimista – kaikki keskeisiä sisältöalueita. Aloitimme yhteistyön toimittajien, medioiden ja myös Faktabaarin kanssa. Toimimme pilottikouluna ja osallistuimme aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin. Siitä se sitten lähti liikkeelle.”
Faktabaarin missiona on tukea faktapohjaista julkista keskustelua, digitaalista informaatiolukutaitoa ja osallistuvaa digiajan demokratiaa. Mikä Faktabaarin toiminnassa vetää kiireisen miehen mukaansa?
“Faktabaari on pieni mutta pirteä ja notkea yhteisö, jossa toimittajat, tutkijat, projekti-ihmiset ja opettajat tekevät yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi, kukin omalla tavallaan ja omilla tahoillaan. Minua jotenkin viehättää ajatus siitä, että pieni ja piskuinen Faktabaari yrittää parhaansa mukaan olla piikkinä lihassa suurille ja mahtaville kaupallista etuaan ajaville some-jäteille ja disinformaation levittäjille.”
Kriittinen digitaalinen informaatiolukutaito on kansalaistaito
Kivinen osallistuu etenkin Faktabaarin EDU-toimintaan, jossa kehitetään sekä opettajille että oppilaille oppaita ja työkaluja sellaiseen media- ja uutisseurantaan, joka edistää kriittistä ajattelua ja osallistumista.
Digitaalisella informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti sosiaalisessa mediassa digitaalisen teknologian avulla. Kivisen mukaan digitaalinen informaatiolukutaito on digiajan kansalaistaito, joka edistää aktiivista kansalaisuutta ja demokratian toteutumista.
“Kriittisen digitaalisen informaatiolukutaidon merkitys on meille kaikille olennaisen tärkeä taito, sillä somessa liikkuvan disinformaation määrä on kasvanut, informaatiovaikuttamisen menetelmät ovat sofistikoituneet ja tekoälyn avulla tuotettujen valeuutisten ja visuaalisten syväväärennösten laatu on parantunut.”, hän toteaa.
Suomi mainitaan usein medialukutaidon mallimaana. Suomen opetussuunnitelma ja uudet digitaaliset osaamiskuvaukset antavat opettajille mahdollisuuden käsitellä digitaitoja varhaiskasvatuksesta lähtien. Miten Kivinen näkee medialukutaidon tulevaisuuden Suomessa?
“Vaikka Suomi suoriutuu kansainvälisissä medialukutaitotesteissä keskimäärin melko hyvin, digitaalisessa osaamisessa on merkittäviä eroja” hän toteaa.
“Suomalaisen lasten ja nuorten nettilukutaitoa tutkivan Critical-tutkimushankkeen tulosten mukaan nuorten kriittisessä lukutaidossa on puutteita. Vaikka monet nuoret ovat taitavia laitteiden käyttäjiä, niin netti-informaation kriittinen lukutaito ja informaation analysointi on yllättävän monelle vaikeaa.”
Kivinen nostaa esiin hankkeen löydöksiä, joiden mukaan noin 40 prosenttia kuudesluokkalaisista ei kyseenalaistanut kaupallisen tekstin kirjoittajan asiantuntijuutta lainkaan, suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista ei osaa tulkita harhaanjohtavia diagrammeja ja lähes 30 prosentilla lukiolaisista oli vaikeuksia arvioida nettitekstien luotettavuutta.
Kivisen mukaan kriittisen nettilukutaidon opetuksen tulisi olla entistä vahvemmin osa eri oppiaineiden opetusta. Generatiivisten tekoälysovellusten räjähdysmäinen käytön lisääntyminen on entisestään lisännyt digitaitojen merkitystä.
“Faktabaarissa teemme parhaamme, jotta opettajilla olisi tarvittavaa taustatietoa ja opetusmateriaaleja käsitellä digi- ja tekoälyosaamista eri tasoilla ja eri aineissa. Valitettavasti opettajien täydennyskoulutusta on supistettu juuri kun sen tarve olisi suurin.”
Terveiset presidentille: Disinformaation torjunta mukaan puolustuskeskusteluun
Faktabaari EDUn merkitys suomalaisena medialukutaitoa edistävänä toimijana on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Miltä tuntui saada tunnustusta tehdystä työstä ja kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle?
“On tietysti hienoa saada kutsu juhliin, joita olen muiden suomalaisten kanssa katsellut TV:stä kaikki nämä vuodet. Mutta vielä hienompaa on, että Faktabaari EDUn tekemä työ huomioitu. Tasavallan presidentin kanslian lähettämän kutsun osoitteen otsikkona oli nimittäin Faktabaari EDU!”
Mistä Kari Kivinen haluaisi keskustella presidentti Alexander Stubbin kanssa?
“Informaatiosodasta. Disinformaatio nimittäin leviää esteettä, vaikka rajat on suljettu ja armeija varustettu uusimmilla aseilla. Suomen puolustusbudjetti on kaksinkertaistettu viime vuosien aikana. Olisi tärkeää varata siitä edes yksi promille informaatiovaikuttamisen torjumiseen ja kansalaisten vastustuskyvyn vahvistamiseen!”
Somevirrassa surfatessa törmäämme toisinaan tunteita herättävään tai muuten epäilyttävään materiaaliin. Miten siis kuka tahansa voisi kehittää omaa medialukutaitoaan ja kriittistä ajatteluaan?
Kivinen kehottaa noudattamaan Faktabaarin tunnuslauseen ohjetta: Pysähdy. Harkitse. Tarkista!
“Suomessa on monta media- ja informaatiolukutaitoa edistävää organisaatiota, joilla on hyvää materiaalia. Suosittelen myös tutustumista Faktabaari EDUn oppaisiin ja materiaaleihin.”
Entä millaisia terveisiä Kivinen haluaisi lähettää kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville juuri tässä maailman ajassa?
“Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomessa luotetaan vielä julkisiin instituutioihin, mikä heijastuu myös luottamuksena perinteiseen mediaan”, Kivinen sanoo. Hän muistuttaa, että Reuters-instituutin kyselyissä Suomi erottuu muista maista vakaasti korkealla uutisluottamuksella vuodesta toiseen.
“Disinformaation levittäjien yhtenä tavoitteena on vähentää kansalaisten luottamusta, polarisoida mielipiteitä ja herättää hämmennystä. Ollaan tarkkoina, eikä anneta ulkopuolisten tahojen murentaa demokraattisesti toimivaa yhteiskuntaamme!”
Kuka?
- Kari Kivinen toimii virkamiehenä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa EUIPOssa (European Union Intellectual Property Office)
- Hän osallistuu esimerkiksi Euroopan komission ja OECD:n digitaalisen informaatiolukutaidon ja tekoälytaitojen työryhmiin.
- Faktabaarin toimintaan Kivinen tuli mukaan vuonna 2016. Hän on ollut perustamassa ja kehittämässä Faktabaarin kouluihin ja opetukseen suuntaavaa EDU-toimintaa.
Mitä Faktabaari tekee?
Faktabaari tekee journalistista faktantarkistusta ja yhteiskunnan polarisaation vastaista työtä, tutkii disinformaation automatisoitua levitystä sekä kehittää sen torjuntaan uusia tapoja. Lisäksi Faktabaarin EDU-toiminta edistää digitaalista informaatiolukutaitoa ja -kasvatusta. Faktabaari EDU tuottaa oppaita ja oppimateriaaleja esimerkiksi tekoälystä opettajien ja muiden kasvattajien tueksi.
Jaa eteenpäin
