Generatiivinen tekoäly muuttaa oppimista, työtä ja kansalaisuutta nopeammin kuin koulutus ehtii reagoida. Mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia perustaitoja tekoälyn käyttöön ja ymmärtämiseen tarvitaan?
Tilastokeskuksen mukaan 41 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä keväällä 2025, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. 16–24-vuotiaista käyttäjiä oli jo 77 prosenttia. Samaan aikaan luottamus tekoälyn tuottamaan sisältöön on matala, ja osaamisen puute on tunnistettu suurimmaksi esteeksi tekoälyn tehokkaalle hyödyntämiselle.
Miten koulun tulisi reagoida tekoälyn nopeaan yleistymiseen? Kokosimme yhteen, mitä tekoälylukutaidolla tarkoitetaan ja tavoitellaan, sekä millaisia haasteita sen opetukseen liittyy tällä hetkellä.
Mitä tekoälylukutaidolla ja tukiälyllä tarkoitetaan?
Suomesta puuttuu yhtenäinen käsitys siitä, mitä vastuullinen tekoälylukutaito tarkoittaa ja miten sitä opetetaan. Tarvitaan siis tarkempaa määrittelyä tekoäly- tai “tukiälylukutaidosta”. Tähän olemme tarttuneet Faktabaari EDU:n Tekoälystä tukiälyksi -projektissa.
Käytännössä tekoälylukutaito tarkoittaa neljää toisiinsa kytkeytyvää osa-aluetta:
- Ymmärrystä tekoälyn toimintaperiaatteista
- Kykyä käyttää ja soveltaa tekoälyä
- Kykyä arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia
- Kykyä käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.
Näiden lisäksi tekoälyyn liittyy myös lainsäädännöllinen osaaminen ja ymmärrys keskeisistä säädöksistä kuten GDPR:stä, EU:n tekoälysäädöksestä ja tekijänoikeuslaista (OPH 2025).
Tukiäly tarkoittaa lähestymistapaa, jossa tekoälyä hyödynnetään ihmisen ajattelun, oppimisen ja toiminnan tukena, ei tietolähteenä tai päätöksenteon korvaajana. Tukiäly-ajattelussa ihminen säilyttää toimijuutensa: hän ohjaa tekoälyä, arvioi sen tuotoksia kriittisesti ja tekee itse tietoiset päätökset. Tekoäly on apuväline, jonka rajoitukset ja mahdollisuudet ymmärretään.
Vastuullinen tekoälylukutaito tai tukiälylukutaito tarkoittaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan tekoälyjärjestelmien tietoon perustuvaan, turvalliseen, kriittiseen ja eettiseen käyttöön oppimisessa, työssä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se ohjaa käyttämään tekoälyä tukiälynä, ihmisen ajattelun ja toiminnan tukena, sekä arvioimaan tekoälyn hyötyjä ja riskejä kussakin käyttötilanteessa.
Tekoälyyn liittyvän opetuksen nykytilanne kouluissa
Kouluissa tekoälyn nopea yleistyminen haastaa opettajia ja opetusta. Selvitimme opettajien kokemuksia tekoälystä, sen käytöstä ja opettamisesta. Selvitys perustuu ITK-tapahtumassa julkistettavaan opettajakyselyyn, Tilastokeskuksen tilastoihin, Euroopan komission maaraportteihin ja kansainvälisiin vertailuihin.
Opettajat käyttävät tekoälyä omassa työssään kohtuullisen aktiivisesti, mutta oppilaiden kanssa hyvin vähän. Vain 4,9 prosenttia opettajakyselyyn vastanneista opettajista raportoi oppilaiden säännöllisestä tekoälykäytöstä oppitunneilla. Valtaosa oppilaista oppii tekoälytaitonsa koulun ulkopuolella.
Tekoälylukutaidon opetuksen nykytilasta voidaan nostaa viisi tyypillistä haastetta, joita opettajat kohtaavat työssään:
Orientaatiokuilu: Valtaosa opettajista näkee tekoälyn vain työkaluna, ei opetettavana sisältönä. Kyselydata paljastaa, että 78 prosenttia opettajista kuvasi tekoälyn yksinomaan työkaluna. Vain 22 prosenttia näki sen myös opetuksen kohteena.
Minäpystyvyyden pudotus: Opettajat osaavat käyttää tekoälyä itse, mutta eivät koe pystyvänsä ohjaamaan oppilaita. Pystyvyys on kohtuullista henkilökohtaisessa käytössä, mutta laskee selvästi pedagogisessa integroinnissa ja romahtaa oppilaiden ohjaamisessa.
Kriittisen arvioinnin kuilu: Vain 24 prosenttia opettajista kokee pystyvänsä arvioimaan, toimiiko tekoäly reilusti oppilaita kohtaan.
Ohjeistuksen puute: 68 prosenttia opettajista kokee tekoälyyn liittyvän liikaa epävarmuutta. 62 prosenttia pitää sääntöjä epäselvinä.
Kansallisen seurannan puuttuminen: Suomesta puuttuu järjestelmällinen mekanismi tekoälylukutaidon seuraamiseksi.
Tukea ja tietoa opettajille: tekoälylukutaidon osaamistavoitteet ja opettajan opas
Mistä sitten ratkaisuja opettajien tunnistamiin haasteisiin? Opetuksen tueksi tarvitaan selkeät osaamiskuvaukset tekoälylukutaidolle eri koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lukioon, sekä pedagogisia materiaaleja näiden taitojen opetukseen.
Tekoälystä tukiälyksi-projektissa oppivelvollisuuteen sisältyvien koulutusasteiden osaamiskuvauksia on lähdetty jo rakentamaan. Ne pohjautuvat kansainväliseen OECD:n tekoälylukutaitokehykseen (AI Literacy Framework, 2025), Euroopan komission DigComp 3.0 -malliin ja PISA 2029 MAIL -arviointikehykseen. Ne on sovitettu suomalaiseen opetussuunnitelmaan ja pedagogiseen kulttuuriin. Julkaisemme osaamiskuvaukset 22.4.2026 järjestettävän ITK-tapahtuman yhteydessä.
Myöhemmin syksyllä Faktabaari EDU julkaisee näihin oppimistavoitteisiin linkittyvän pegagogisen oppaan opettajille. Oppaan sisältöihin osallistetaan opetusalan ammattilaisia eri koulutusasteilta. Osaamiskuvaukset ja pedagoginen opas tarjoavat opettajille konkreettisen työkalun, jolla tekoälylukutaito voidaan tuoda osaksi jokaista oppituntia, ei erillisenä teemana, vaan osana opetussuunnitelman toteuttamista.
Kohti kestävää tekoälylukutaitoa: Tekoälystä tukiälyksi-hanke mukana kevään 2026 ITK:ssa
Tekoälystä tukiälyksi on Faktabaarissa vuonna 2026 toteutettava hanke, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa tukiälylukutaito suomalaiten koulutustavoitteiden osaksi selkeänä käsitteenä ja tuoda konkreettisia työkaluja tekoälylukutaidon opetukseen.
Tule jututtamaan Faktabaarin EDU-tiimiä ITK-tapahtumassa Tampereella 22.-24.4.2026 ja tutustu uusiin tekoälylukutaidon osaamiskuvauksiin eri koulutusasteille.
Haemme ITK:ssa tekoälystä kiinnostuneita opettajia mukaan tekoälylukutaidon opetusmateriaalien kehittämiseen Hackathon-kilpailun avulla. Hackathonissa opettajat pääsevät tuottamaan itse opetusmateriaaleja, jotka tukevat tekoälyyn liittyviä osaamistavoitteita ja samalla he syventävät omaa tekoälylukutaitoaan. Hackathon-kilpailun tehtävänanto ja ilmoittautumislomake julkaistaan ITK-tapahtuman yhteydessä.
Lisätiedot
Tekoälystä tukiälyksi -hankkeessa laajennetaan yhteiskunnallista keskustelua generatiivisen tekoälyn vastuullisesta käytöstä, konkretisoidaan niitä taitoja, joita kansalaiset tarvitsevat tekoälyä hyödyntävässä yhteiskunnassa sekä määritellään tekoälyyn liittyviä osaamistavoitteita kouluissa.
Hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö.
Hankkeen suunnittelusta vastaa Faktabaarissa Jukka Lehtoranta: [email protected]
Lue lisää:
- Tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset
- Tekoälystä tukiälyksi – Alfred Kordelinin säätiöltä 100 000 euron avustus
- Tekoälystä tukiälyksi-projekti etenee – kerro tekoälytarinasi
Jaa eteenpäin
