Jos kriittisen media- ja informaatiolukutaidon opetus aloitetaan vasta yläkoulussa, ollaan jo auttamatta myöhässä.
Joidenkin arvioiden mukaan koronapandemian jälkeisessä maailmassa 0–21-vuotiaat käyttävät keskimäärin 4,38 tuntia päivässä digitaalisten laitteiden äärellä. Huomattava osa tästä on erilaisten sosiaalisten medioiden käyttöä – esimerkiksi TikTok-videoiden silmäilyä.
Toisin kuin esimerkiksi Suomessa, monissa Euroopan maissa mediakasvatusta ei ole luettu mukaan maan opetussuunnitelman perusteisiin alakoulun puolella, tai ne ovat vielä pahasti puutteellisia. Opetussuunnitelman perusteet ovat normatiivinen dokumentti, joka määrittelee kouluopetuksen tarkat sisällöt, määrän ja niitä ohjaavat kasvatukselliset periaatteet. Tämä paikoittainen puutteellisuus eurooppalaisissa opetussuunnitelmissa kuvaa hyvin sitä, kuinka opetuksen suunnittelu seuraa usein viiveellä suuressa osassa maailmaa hurjaa vauhtia eteenpäin rynnistävää teknologiaa – näin on väistämättä, sillä koulutusta ja sen instituutioita ei yksinkertaisesti voida uudistaa samaa tahtia kuin mitä tämä käsistämme karannut teknologia laukkaa.
Euroopan unionin kunnianhimoinen tavoite on, että vuonna 2030 80% kansalaisista hallitsee ainakin digitaitojen perusteet. Näitä perusteita on pyritty määrittelemään erityiseen yleiseurooppalaiseen viitekehykseen, DigComp 2.2:een,. DigComp 2.2:ssa määritellään sellaiset kansalaisen digiosaamisen tavoitteet, joihin kaikkien EU-maiden tulisi kiriä – tämän saavuttaminen edellyttää erityisesti mediakasvatukseen satsaamista koulutusjärjestelmissä. Suomen omat tavoitteet ovat vieläkin kunnianhimoisemmat: Suomi haluaa olla maailman johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa ja koulutuksessa vuonna 2027.
Mahdolliset haasteet tai puutteet opetussuunnitelmatasolla heijastuvat ruohonjuuritasolle. Opettajien omien kokemusten mukaan esimerkiksi opettajakoulutuksessa mediakasvatusta ei sen vuoksi korosteta riittävästi, ja yksittäisten opettajien taidot eroavat toisistaan paikoin jyrkästi henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan: jotkut omaksuvat uudet kilkattimet jo kaksi päivää ennen huomista, toiset haraavat vastaan huiman muutostahdin edessä.
Mitä tulee lasten ja nuorten kriittiseen media- ja informaatiolukutaitoon sekä digitaalisissa mediaympäristöissä selviämiseen, niiden varmistamiseksi koulutusjärjestelmät tarvitsevat tukea. Eurooppalaisten alakouluikäisten kohdalla tarve on huomattava – valtaosa kriittisen media- ja informaatiolukutaidon opetukseen tuotetusta materiaalista vaikuttaisi soveltuvan ennen kaikkea nuorille, ei lapsille. Myös yhtäältä opettajien kielitaitorajoitteet ja toisaalta eriävät kansalliset opetussuunnitelmat asettavat rajoja erilaisten materiaalien saavutettavuudelle ja soveltuvuudelle. Suomessa mediakasvatusta tarjotaan jo esikoulusta lähtien, mutta alakoulujen opettajat tarvitsevat myös täällä tukea, materiaaleja ja täydennyskoulutusta saavuttaakseen Uudet lukutaidot -ohjelman myötä asetetut digitaaliset osaamistavoitteet.
Näistä syistä on tärkeää, että monipuolinen mediakasvatus ja erityisesti erilaisten kriittisten informaatiolukutaitojen opetus on tukevasti läsnä jo alakoulussa – niin Euroopassa kuin Suomessakin. Jos kriittistä medialukutaitoa opetetaan vasta teini-ikäisille, näkemyksemme mukaan ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Esimerkiksi vahvasti digitalisoituneessa Suomessa lapsi saa ensimmäisen oman älypuhelimensa keskimäärin n. 7-vuotiaana, ja siitä hetkestä alkaen voi altistua yhtäjaksoisesti kaikelle sille, jolle aikuinenkin. Siksi medialukutaidon, mediasisältöjen kriittisen arvioinnin sekä digitaalisten turvataitojen opetuksen tulee alkaa huomattavan varhaisessa vaiheessa. Myös Faktabaari pyrkii olemaan tässä parhaansa mukaan tukena.
MILbox-yhteistyökumppanit vierailivat Helsingissä elokuussa.
Yhdessä liettualaisen ajatuspaja KEF:in ja kreikkalaisen koulutukseen keskittyvän asiantuntijayrityksen IDEC:in kanssa Faktabaari on ollut toteuttamassa MILbox-hanketta (2022-2024), joka pyrkii vastaamaan tähän yleiseurooppalaiseen tarpeeseen. Hankkeessa tuotetaan valmiita, helposti sovellettavia opetusaktiviteetteja alakouluikäisten kanssa toimivien opettajien käyttöön, jotka mukailevat DigComp 2.2:ssa esitettyjä linjauksia. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unioni.
MILbox-hankkeessa tuotetut aktiviteetit on kehitetty yhdessä suomalaisten, liettualaisten ja kreikkalaisten alakouluopettajien kanssa, ja testattu käytännössä kouluopetuksessa. Hankkeen (toistaiseksi keskeneräiset) sivut löytyvät osoitteesta milbox.eu. Hankkeessa kehitetyt valmiit materiaalit tulevat sivuilla olevien linkkien taakse vapaasti ja ilmaiseksi saataville tammi-helmikuussa 2024, ja ovat saatavilla suomeksi, englanniksi, liettuaksi ja kreikaksi.
Kerromme mielellämme hankkeesta ja toiminnastamme enemmän mm. Tammikuun EDUCA-messuilla. Tervetuloa Faktabaarin ja Critical-hankkeen yhteiselle ständille YLE:n osastoa vastapäätä!
Pääkuva: Aino Elina Muhonen / Ismo Pekkarinen
Jaa eteenpäin
