FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    MITEN LÖYTÄÄ LUOTETTAVAA TIETOA? - tiedonhakuvinkkejä etäkoululaisille

    20.03.2020 Kari Kivinen

    # Etäkoulua käyvät oppilaat ovat joutuneet viime päivien aikana uuden haasteen eteen. Miten löytää  luotettavaa tietoa internetistä ilman opettajien apua ja tukea?  Netti pursuaa valtavasti kaikenlaista aineistoa kaikista kuviteltavissa olevista asioista. Vaikeutena on löytää, valita, käyttää ja jakaa mahdollisimman luotettavaa tietoa. On osattava erottaa jyvät akanoista – tosi tarusta.

    Faktabaari EDU on muokannut faktantarkistajien metodeista koululaisille sopivia muistilistoja tiedonhaun ja -arvioinnin avuksi. Tiedon lähteitä on syytä arvioida kriittisesti.
    Lähteiden luotettavuutta pohdittaessa on otettava huomioon esim. seuraavia seikkoja:

    • Ajantasaisuus: Milloin tieto on julkaistu? Pitääkö se yhä paikkansa?
    • Mitä näkökulmaa lähde edustaa (tietokirjailija, toimittaja, tutkija, viranomainen, rahoittaja, mainostaja, mahdollinen poliittinen suuntaus)?
    • Miten lähde löytyi? Käytettiinkö eri hakukoneita vääristymien ehkäisemiseksi?
    • Mihin tarkoitukseen löydetty tieto on tehty?
    • Onko kyseessä alkuperäinen dokumentti vai ns. toisen käden tieto?
    • Jos kyse on tilastollisista tunnusluvuista, kuka ne on koonnut?
    • thän käytä yrityksen tai muun tahon lehdistötiedotetta ainoana lähteenä?.
    • Erotteleeko lähde faktat mielipiteistä? Onko se voimakkaan tarinallinen, tarkoituksellisen tunteita herättävä? Onko sen yhteydessä tunteita nostattavia kuva- tai
      videomateriaaleja?
    • Paljastaako käytetty lähde omat lähteensä? Myös niiden paikkansapitävyys on tarkistettava.
    • On tarkistettava linkkien toimivuus. Jos verkko-osoite epäilyttää, verkkotunnuksen omistajan voi tarkistaa esimerkiksi WHOIS-palvelusta (https://www.whois.com/) 

    Sosiaalisessa mediassa on oikean tiedon lisäksi paljon hämmentävää tietoa ja ihan tahallaan levitettyä väärää tietoa. Englanninkielistä ”fake news”- termiä käytetäänkin laajasti puhuttaessa valeuutisista tai vaihtoehtoisesta totuudesta. Valitettavasti se ei ole terminä kovinkaan tarkka. Siksi suositellaan käytettäväksi mis-, dis- ja malinformaatiotermejä.   

    Harhaanjohtavaa informaatiota voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan:

    1. virheellinen informaatio eli erhe (misinformaatio),
    2. vääristelty informaatio eli vedätys (disinformaatio), sekä
    3. vahingoittava informaatio, eli juoru (malinformaatio).

    Misinformaatiolla tarkoitetaan tahattomasti virheellistä viestintää. Asian sanoja tai kirjottaja ei tiedä sanoneensa jotain perätöntä tai erheellistä. Virheellistä tietoa levittään puhtaasti erehdyksessä tai huolimattomuudesta ilman tahallisuutta tai yritystä aiheuttaa vahinkoa. Tällaiset väitteet perustuvat yleensä väärinkäsityksiin, ja niitä esittävät tahot pyrkivätkin yleensä korjaamaan väitteensä, kun niiden virheellisyys osoitettaan. Esimerkiksi sanomalehdissä ja aikakausilehdissä näkee usein korjauksia ja tarkennuksia.

    Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksella vääristeltyä ja harhaanjohtavaa viestintää, jonka tavoitteena on haitan tai vahingon tuottaminen jollekin henkilölle, yhteisölle, ihmisryhmälle tai
    valtiolle.Sitä tuotetaan täysin tietoisena sen paikkansapitämättömyydestä. Esimerkiksi “valeuutisten” tehtailu ja levittäminen on hyvin pitkälle juuri tällaista tahallista sekoittamista ja/tai hämmentämistä.  Disinformaation tarkoitus on usein lietsoa epävarmuutta ja aiheetonta epäluuloa luotettavaa uutisointia tai virallisia tiedonlähteitä kohtaan.

    Motiiveja disinformaation välittämiseen on monia. Valheelliset kohu-uutiset vetävät uteliaiden klikkaajien myötä mainostuloja median sivustolle.  Poliittisen mielipiteen muokkaamista voimakkaalla viestinnällä keinoja kaihtamatta kutsutaan propagandaksi eli poliittisesti motivoituneeksi disinformaatioksi.  

    Vahingoittavasta informaatiosta eli malinformaatiosta puhutaan, kun totuudenmukaista informaatiota käytetään tahallisesti vahingoittamaan yksilöä, yhteisöä tai valtiota vastoin tiedon sovittuja käyttötapoja. Kyseessä on usein totuudenmukainen informaatio, jota jaetaan luvattomasti, pahantahtoisesti tai tavoitellen tietoista haittaa ja vahinkoa. Vahinko saadaan aikaan esimerkiksi esitetyn asiayhteyttä tai tulkintakehyksiä manipuloimalla ja väärentämällä. Tarkoitus on siis saada tosiasiat näyttämään mahdollisimman pahoilta esimerkiksi vertailukohtia tai arviointikriteerejä vääristelemällä. Helppo tapa käsitellä vääristeltyä ja vahingollista informaatiota oppilaiden kanssa on esimerkiksi juorujen ja kiusaamisen kautta. Aiheeseen liittyy jossain määrin myös vihapuhe.

    Milloin on syytä epäillä disinformaatiota?

    Ole varuillasi, kun

    • Viestiä toistetaan erittäin tiheään
    • Viestin yhteydessä on huomiota herättäviä kuvia
    • Viesti pyrkii nostattamaan voimakkaan tunnereaktion
    • Viestiin liittyy vahvoja tarinallisia elementtejä
    • Viestin lähteet ovat oudot tai poikkeukselliset (esim. sivun metatiedot johtavat eri maahan kuin viestin sisältö antaa ymmärtää)
    • Hakukoneet löytävät saman tai lähes saman viestin mutta tuntuvasti vanhemmalla päiväyksellä
    • Viestiin liittyvät kuvat löytyvät netistä muista yhteyksistä käänteisellä kuvahaulla
    • Viestiä levittävä taho levittäämuuta epäilyttävää sisältöä

    Vaikeita valintoja

    Sosiaalisessa mediassa joudumme tekemään jatkuvasti valintoja: klikkaanko, tykkäänkö, jaanko, kommentoinko?  Digitaalisessa maailmassa kriittinen ajattelu
    on pitkälti malttia ja harkintaa sekä vastustuskykyä mis- ja disinformaation varalle

    Aina ei ole helppoa tietää, mikä on totta ja mikä ei. Kannattaa pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:

    • Kuka on tekijä?
      • Onko nimi tai verkko-osoite löydettävissä?
    • Kenelle se on tehty tai suunnattu?
      • Missä julkaistu? Miksi juuri sinä törmäsit tähän?
    • Mitä siinä oikeastaan halutaan sanoa?
      • Onko se mainos vai uutinen?
    • Miksi se on tehty?
      • Halutaanko sinuun vaikuttaa jollain tavalla?
    • Mihin tietoon se perustuu?
      • Onko viittauksia lähteisiin ja tiedon alkuperään?
    • Ovatko kuvat aitoja?
      • Liittyykö kuva tekstiin?
      • Ovatko kuvat aitoja ja käsittelemättömiä?

    Faktabaari EDU tulee julkaisemaan lisämateriaalia informaatiolukutaidosta etäopettajien ja etäkoululaisten tueksi lähipäivien aikana osoitteessa  www.faktabaari.fi/edu. Kannattaa käydä aina välillä katsomassa, mitä uutta sivuille on päivitetty!   



    Jaa eteenpäin