Olemme kaikki oppineet suojautumaan koronaviruksen tartunnalta viime kuukausien aikana. Voimme estää tai ainakin hidastaa epidemian leviämistä pesemällä kädet huolellisesti, käyttämällä käsidesiä ja pitämällä turvaetäisyyttä muihin. Mutta olemmeko oppineet suojautumaan infodemian leviämistä vastaan?
COVID-19 pandemian myötä maailmalle on levinnyt valtava määrä oikeata ja väärää tietoa. Tätä tietovyöryä kutsutaan infodemiaksi. Liiallisen tiedon valtavasta tulvasta on vaikea löytää tarvittaessa luotettavia tietoja.
Italialaisen Bruno Kessler säätiön tutkijat ovat analysoineet tähän mennessä 64 eri kielellä 112 miljoona COVID-19 pandemiaan liittyvää sosiaalisen median viestiä, joista yli 40 % tuli epäluotettavista lähteistä.
Faktantarkistajat ympäri maailmaa ovat taistelleet virheellisten ja vääristeltyjen tietojen torjumiseksi. CoronaVirusFacts Alliance -tietokanta sisältää jo yli 4000 koronavirus faktantarkistusta.Virheellisellä tiedolla (misinformaatio) tarkoitetaan tahattomasti levitettyä väärää tietoa.
Vääristetyllä tiedolla (disinformaatio) tarkoitetaan tarkoituksella tuotettua väärää tietoa, jota levitetään tietoisena sen paikkansapitämättömyydestä.
Nyt jos koskaan tarvitaan hyvää informaatiolukutaitoa, kykyä löytää ja analysoida kriittisesti erilaisia tekstejä, viestejä ja uutisia ja niiden konteksteja. Kun törmäät epäilyttävään viestiin tai väitteeseen, niin pysähdy hetkeksi pohtimaan
Kuka on tuottanut viestin ja millä asiantuntemuksella?
- Löydätkö kirjoittajan nimen tai luotettavan verkko-osoitteen?
- Milloin ja missä tiedot on julkaistu? Onko tieto edelleen ajan tasalla?
- Mitä näkökulmaa lähde edustaa (toimittaja, tutkija, poliittinen päättäjä, viranomainen, rahoittaja, lobbaaja, poliittinen toimija)?
Miksi viesti on tehty? Mitkä ovat levittäjän motiivit?
- Onko se mainos, uutinen tai jonkun mielipide?
- Kuka tästä hyötyy? Onko viesti sponsoroitu?
- Kenelle se on kohdistettu? Miksi juuri sinä sait sen?
Onko viestin tarkoituksena saada aikaan voimakas tunnereaktio?
- Onko viestiin liitetty vahvoja tarinaelementtejä?
- Onko viestissä silmiinpistävä kuvitus? Ovatko kuvat aitoja ja käsittelemättömiä ja liittyvätkö ne tekstiin tai otsikkoon?
Voitko tarkistaa viestin tiedot luotettavasta lähteestä?
- luotettaviksi lähteiksi voidaan lukea esim. tutkimusjulkaisut ja viranomaislähteet
Suomessa luotettavaa COVID-19 tietoa saa esimerkiksi seuraavista lähteistä:·
- THL – ajankohtaista tietoa koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19·
- Valtioneuvosto- chat- ja puhelinpalvelu: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/puhelinpalvelu-ja-chat·
- Koronavirustietoa eri kielillä: https://www.syrjinta.fi/-/tietoa-koronaviruksesta-eri-kielilla·
- Koronavirustietoa selkokielellä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/materiaaleja/luotettavaa-tietoa-koronaviruksesta-selkokielella-ja-kuvin-tuettuna/
Faktabaari on osa kansainvälistä faktantarkistusverkostoa. Voit helposti myös tarkistaa faktantarkistajien kansainvälisestä tietopankista, onko samasta väitteestä jo tehty faktantarkistus.
- Poynter – COVID 19 CoronaVirusFacts / DatosCoronaVirus Alliance tietokanta: https://www.poynter.org/ifcn-covid-19-misinformation/·
- Tietotoimisto AFP COVID-19 seuranta: https://factcheck.afp.com/busting-coronavirus-myths
Seuraa myös www.faktabaari.fi sivustoa!
Lisää Faktabaari EDU materiaaleja: https://faktabaari.fi/edu/
Juliste 1
Juliste 2
Juliste 3
Jaa eteenpäin
