LUOVUUS ON MONITAHOINEN käsite, jolle ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää. Luovuuden voidaan yleisesti ottaen ajatella tarkoittavan jotain uutta, jolla on merkitystä. (1) Luovuus liittyy niin tieteeseen kuin taiteeseen, mutta se voi olla esimerkiksi osa liiketoimintaa esimerkiksi uusien, innovatiivisten toimintamallien muodossa tai kykynä ratkaista ongelmia uudella tavalla. Voidaankin sanoa, että luovuus on uuden näkökulman löytämistä tai keksimistä.
Mikä on tekoälyn panos ja kykeneekö se luovaan toimintaan? Vai onko kyse siitä, että tekoäly jopa kahlitsee luovuuttamme? Nykyiset tekoälysovellukset ovat kaikki esimerkkejä heikosta tekoälystä. Heikko eli kapea tekoäly voi tehdä vain ihmisen sille antamia tehtäviä, vahva tekoäly puolestaan kykenee itsenäiseen ajatteluun, kuten ihminen. Toistaiseksi vahvaa tekoälyä ei vielä ole onnistuttu kehittämään. (2)
Kun tekoälyn merkitystä ja mahdollisuuksia luovan työn edistäjänä tarkastellaan, on syytä erottaa, tarkoitammeko luovuudella tekoälyn välineellistä hyödyntämistä luovassa prosessissa vai tekoälyn tuottamia lopputuloksia, kuten sen tekemää kuvaa.
Tekoälyn hyödyistä ja haitoista puhuttaessa huomio kiinnittyy aina generatiiviseen tekoälyyn, jonka avulla voidaan tuottaa sisältöjä, kuten tekstiä ja kuvia. On hyvä muistaa, että generatiivinen tekoäly on vain yksi tekoälyn muoto. Tekoälyn eri sovellukset ovat osa arkeamme: auton kaistanvahti tai robotti-imuri ovat siitä esimerkkejä. Myös lääketiede hyödyntää tekoälyä esimerkiksi kirurgisissa operaatioissa. (3)
Tekoälyn oma mielipide
Kysytään ensin ChatGPT:n mielipidettä siitä, kuinka se voi edistää luovaa prosessia.
AH: Miten tekoäly voi edistää luovuutta?
ChatGPT: Inspiraation tarjoaminen: Tekoäly voi analysoida suuria määriä dataa, kuten taideteoksia, musiikkia tai kirjoja, ja ehdottaa uusia ideoita tai teemoja, jotka voivat inspiroida luovia ammattilaisia.
Työkaluna toimiminen: Tekoäly voi toimia apuna luovassa prosessissa esimerkiksi grafiikan, musiikin tai tekstin luomisessa. Se voi automaattisesti luoda luonnoksia tai melodioita, joita taiteilijat voivat kehittää edelleen.
Yhteistyö: Tekoäly voi olla yhteistyökumppani, jonka kanssa luovat henkilöt voivat vuorovaikuttaa. Tämä yhteistyö voi johtaa uusiin näkökulmiin ja innovaatioihin.
Vastauksessaan tekoäly painottaa omaa välinearvoaan – tekoäly ei ole taiteilija tai tutkija vaan apuväline, jonka avulla luovaa työtä tekevä henkilö voi saada uusia ideoita, käsitellä isoja määriä dataa Ja luonnostella asioita.
Itse asiassa ChatGPT on asian ytimessä. Jos käytämme tekoälyä harkiten ideoinnissa ja esimerkiksi oman projektimme luonnostelussa ja jäsentelyssä, se voi olla hyvä apuri. Isännäksi renkipoikaa ei kuitenkaan tule päästää. Siinä piilee vaara, vaikka houkutus on suuri.
Laiskuuden ylistys?
Tekeekö tekoäly meistä entistä laiskempia ja tyhmempiä? Emmekö enää vaivaa harmaita aivosolujamme ongelman ratkaisemiseksi, tiedon hankkimiseksi tai uusien sisältöjen luomiseksi?
Esimerkiksi oppimisessa tekoälystä saattaa tulla ongelma: kun opiskelija teettää tehtävänsä tekoälyn avulla, heikkenevät oppimistulokset. Ongelmalähtöinen oppiminen on esimerkki oman luovuuden hyödyntämisestä oppimisessa. Jo nyt ChatGPT:n läpimurto on saanut opiskelijat turvautumaan tekoälyyn. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opinäytetöiden hahmottelussa käytetään tekoälyä ja lukiolaisista yhä suurempi osa tekee käännöstehtävät tekoälysovelluksia hyödyntäen. Tämä on useimmissa tapauksissa karhunpalvelus omalle oppimiselle ja luovalle ajattelulle.
Tekoälyn käytön houkuttimena toimii klassinen Zipfin laki eli vähimmän vaivan periaate: tieto hankitaan sieltä, mistä se saadaan helpoiten. (4)
Ideoita ja näkemyksiä?
Jos ja kun tekoäly saattaa olla laiskan ihmisen tapa suoriutua luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä vaativasta tehtävästä. ei se välttämättä ole aina huono apulainen. Sillä on useita hyviä piirteitä, kuten laajojen datamassojen analysointikyky, joka mahdollistaa ihmiselle keskittymisen kognitiivisiin prosesseihin rutiiniluontoisten toimintojen sijaan.
Yksi keskeinen osa luovaa prosessia kirjaa kirjoittaessa, tutkimuksessa tai opiskelussa on tiedonhankinta. Myös sillä saralla tekoäly saattaa olla hyödyllinen, mikäli lähteitä etsiessä ei tyydytä ChatGPT:n kaltaisiin, helposti hallusinoituja lähteitä tarjoaviin palveluihin. Tiedonhaun helpottamiseksi on kehitetty sitä varten suunniteltuja tekoälysovelluksia, kuten Itä-Suomen yliopistossa ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa kokeiltavana ollut IrisAI. (5)
Testiryhmä suhtautui Irikseen hieman epäillen. Se löysi käyttökelpoisia lähteitä, mutta tiedontarvitsijat pohtivat hakutulosten kattavuutta. Jäikö jotain oleellista löytymättä, minkä informaatikko olisi löytänyt?
Tekoäly ja kirjallisuus
Tekoäly on tuonut taiteilijoille välineitä ja mahdollisuuksia uudenlaisen taiteen tekemiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat erilaiset massiiviset videoveistokset. Generatiivinen tekoäly on puolestaan muuttanut tekstin tekemisen prosessia. Ensisijaisesti se on vaikuttanut esseiden ja erityyppisten tutkielmien kirjoittamiseen, mutta tekoälyn avulla tuotetut fiktiiviset aineistot ja tietokirjat ovat jo tätä päivää. Tulevaisuudessa niiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi.
Tekoälyn avulla voidaan kirjoittaa kokonaisia romaaneja. Tunnetuimpia esimerkkejä on japanilaisen Rie Kudan tekoälyä hyödyntänyt ja Akutagawa-kirjallisuuspalkinnon vuonna 2023 voittanut teos Tokyo-to Dojo-to (engl. Tokyo Tower of Sympathy). (6) Markkinoilla on myös englanninkielisiä sovelluksia, jotka on tarkoitettu varta vasten tuottamaan kaunokirjallista tekstiä. Ihminen määrittelee genren ja eräitä muita taustamuuttujia, ja tekoäly tekee käsikirjoituksen. Nähdäkseni tällainen tekoälyn hyödyntäminen on kirjallisuuden kannalta vahingollista. Se tuottaa helposti kevyttä, kaavamaista viihdettä. Tunteiden kuvaaminen ja analyyttisyys eivät näissä teoksissa pääse esiin.
Esimerkiksi Sudowriten (7) avulla on helppoa kirjoittaa romaani: valitse genre, anna aihe ja Sudowrite kirjoittaa 300 sanaa puolestasi. Se ehdottaa jatkoa ja voit valita ehdotuksista tai antaa omia vaihtoehtojasi. Lisäksi Sudowritessa on mahdollista valita tyyli antamalla jonkun kirjailijan kerrontatyylin esimerkiksi. Tekoälyä voi pyytää kirjoittamaan esimerkiksi samaan tyyliin kuin Agatha Christie. Tällöin se muotoilee lauseet ”christiemäisesti”.
Onko kirjan kirjoittaminen Sudowriten tai muun vastaavan sovelluksen avulla itse asiassa luovuutta? Tuottaako se monitasoista, persoonallista ja pohdiskelevaa tekstiä? Vaikka kyse olisi viihteestä, uskon että nykyisiä tekoälysovelluksia tulisi käyttää korkeintaan aiheen luonnosteluun. Kirjoittaminen on kirjailijan työtä ja niin tulee olla vastakin.
Suomeksi on toistaiseksi julkaistu vain muutama tekoälyn kirjoittama runokokoelma. Lisäksi tekoälyä on hyödynnetty joidenkin tietokirjojen tekemisessä lähinnä jäsentelyn ja ideoinnin apuvälineenä. Sen sijaan ruotsiksi ja englanniksi on ilmestynyt tekoälyn kirjoittamaa fiktiota. (8)
Taiteilijan työkalu
Taidepiireissä tekoäly on herättänyt kiivasta keskustelua. Keskustelussa on jopa kysytty, onko tekoälyn tuottama taide oikeaa taidetta. (9) Aivan kuten Sudowrite tekee harrastajista kirjailijoita, tekoäly mahdollistaa myös kuvien tekemisen. Ongelmaksi muodostuvat usein tekijänoikeudet; ammattitaiteilijoiden töitä hyödynnetään usein ilman lupaa.
Kyse on jälleen siitä, miten tekoälyä hyödynnetään. Esimerkiksi Pasi Rauhala on hyödyntänyt tuotannossaan tekoälyä. Se on mahdollistanut monia sellaisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen olisi muutoin ollut vaikeaa. Tästä on esimerkkinä Rauhalan Tulevaisuuden rihmasto -videoveistos Aalto-yliopiston tiloissa. (10)
Tekoäly mahdollistaa toki maallikolle clip art -tyyppisiä tuotoksia laadukkaampien kuvien tekemisen, mutta viime kädessä taidetta tekee ihminen, ei tekoäly. Olipa kyse mistä tahansa luovasta prosessista, tekoäly on väline, jota ihminen voi käyttää vastuullisesti. Luovuus lähtee ihmisestä, tietotekniikka tuo siihen uusia ulottuvuuksia ja avaa mahdollisuuksia. Itsenäiseksi taiteilijaksi tai tutkijaksi siitä ei ainakaan toistaiseksi ole.
Lähteet
(1) Sternberg R. J. (2001). What is the common thread of creativity? Its dialectical relation to intelligence and wisdom. American Psychologist 2001; 56. s. 360–362.
(2) Haasio, A. (2025). Tekoäly ja kirjastot. Avain. (ilm. 1/2025).
(3) Chatterjee, S., Das, S., Ganguly, K., & Mandal, D. (2024). Advancements in robotic surgery: innovations, challenges and prospects. Journal of Robotic Surgery, 18 (1), 28.
(4) Haasio, A., Harviainen, J. T. & Savolainen, R. (2019). Johdatus tiedonhankintatutkimukseen. Avain.
(5) Haasio, 2025.
(6) Yao, D, (5.2.2024). Author Admits tl. o Using AI to Write Award-winning Novel. AI Business 5.2024. https://aibusiness.com/nlp/author-reveals-using-chatgpt-for-award-winning-novel
(7) Sudowrite. https://www.sudowrite.com
(8) Haasio, 2025.
(9) Mineo, L. (2023). Writer, animator, architect, musician, and mixed-media artist detail potential value, limit of works produced by AI. The Harvard Gazette 15.8.2023. https://news.harvard.edu/gazette/story/2023/08/is-art-generated-by-artifi cial-intelligence-real-art/
(10) Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taide 3/2023.
Jaa eteenpäin
