Kansalliset medialukutaidon ja mediakasvatuksen linjaukset julkaistiin viime viikolla. Faktabaarin Aino Elina Muhonen ja Markus Neuvonen osallistuivat Mediakasvatusfoorumiin 27.5., jossa keskusteltiin linjausten toimeenpanosuunnitelman valmistelusta. Esittelimme foorumilla myös osaratkaisujamme linjausten täytäntöönpanon tueksi.
Arviomme mukaan linjaukset vastaavat hyvin tämän ajan osaamistarpeisiin sekä toimintaympäristön haasteisiin. Visio tiivistää tärkeimmän:
“Mediakasvatus vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien kriittistä medialukutaitoa, sivistystä ja hyvinvointia sekä osallisuutta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Mediakasvatus on yhdenvertaista, laadukasta, ajantasaista ja kestävää. Se on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta, demokratian vahvistamista sekä luottamuksen ja toivon rakentamista yhteiskunnassa. Mediakasvatus edistää hyvää elämää.”
Faktabaarin taustayhdistys Avoin yhteiskunta ry antoi mediakasvatuslinjausten luonnokseen lausunnon helmikuussa. Iloksemme toteamme, että useimmat ehdotuksemme on toteutettu.
Jokaisen strategisen periaatepaperin lähtökohtana tulee olla selkeä nykytilan analyysi. Totesimme lausunnossamme, että mediakasvatus ei ole kyennyt uusiutumaan ja huomioimaan riittävästi uusia verkon osaamistarpeita kuten digitaalista informaatiolukutaitoa, johon liittyy mm. oman datan hallinta, tietoturva ja yksityisyys sekä algoritmi- ja tekoälylukutaito.
Nostimme keskiöön kolme painopistettä, joiden varaan rakentuu yksilötason kestävä informaatioresilienssi: digisivistys, informaatioturvallisuus ja hyvinvointi. Mediakasvatuksessa on aika havahtua siihen, että pahantahtoinen toimija voi näitä peruspilareita horjuttamalla vaikuttaa yksilöiden kautta koko yhteiskuntaan.
Digisivistys perustuu digitaaliseen informaatiolukutaitoon
Laadimme vuonna 2023 yhteisen digitaalisen sivistyksen julkilausuman yhdessä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien DECA-konsortion, IMAGINE-konsortion ja CRITICAL-konsortion sekä Kriittisen korkeakoulun, Sitran ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa.
Digitaalisen sivistyksen kulmakivi on digitaalinen informaatiolukutaito, joka tarkoittaa kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää informaatiota erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä. Kyse on digiajan kansalaistaidosta, johon kuuluvat yhä tärkeämmiksi käyvät algoritmi- ja tekoälylukutaito.
Kriittinen medialukutaito ja informaatiolukutaito voivat rakentua vain vahvalle peruslukutaidolle. Siksi ehdotimme peruslukutaidon vahvistamista osana mediakasvatuslinjausten tavoitteita ja toimenpiteitä. Toiveemme kuultiin erinomaisesti, kun tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie nosti sen johdanto-osan loppukaneetiksi:
“Hyvä lukutaito on muuttuvassa maailmassa keskeinen perustaito, jonka merkitystä emme saa unohtaa. Sen päälle rakennamme muuta osaamista, kuten kriittisen medialukutaidon tai digitaalisen informaatiolukutaidon.”
Linjauksissa nostetaan esiin kolmannen sektorin toimijoiden merkitys mediakasvatuksen toteuttajina. Faktabaarin mainitaan yhtenä neljästä yhdistyksestä, joiden pääasiallinen tehtävä on mediakasvatus.
Tarjoamme digitaalisen informaatiolukutaidon tueksi avoimesti käytössä olevat monipuoliset oppaamme ja opetusmateriaalimme. Huhtikuussa julkaisimme tekoälyosaamisen kuvaukset, jotka kattavat kasvatuksen ja koulutuksen tasot varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Näistä on tulossa päivitetyt versiot kesän 2026 aikana. Mukana tulee olemaan kuvaukset myös ammattikouluihin ja korkeakoulutukseen.
Informaatioturvallisuus on osa sananvapautta
Digitaalinen informaatiolukutaito on edellytys informaatioturvallisuudelle eli kyvylle tunnistaa ja hallita informaatioympäristöön liittyviä riskejä. Digitaalisen toimintaympäristön muutoksen ymmärtäminen vaatii kaiken ikäisiltä osaamisen päivittämistä, jotta disinformaatiota, negatiivista informaatiovaikuttamista, vihapuhetta, salaliittoteorioita ja muita digimaailman lieveilmiöitä pystytään tehokkaasti torjumaan.
Informaatioturvallisuutta edistävät myös vahva demokratia, koulutus, avoin ja moniääninen kansalaiskeskustelu, sananvapaus, tiedon saatavuus ja riippumaton media. Siksi mediakasvatuksessa ei ole kyse vain tiedoista ja taidoista, vaan demokraattisen yhteiskunnan peruspilareiden tukemisesta.
Olemme nostaneet esiin, että hyvä informaatiolukutaito edistää informaatioturvallisuuden ohella kokonaisturvallisuutta. Mediakasvatuksen tehtävänä on paitsi edistää kansalaisten tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia digiajan yhteiskunnassa, myös tarjota keinoja, joilla tunnistetaan ja torjutaan informaatioympäristön häiriöitä.
Informaatioturvallisuuden voi nähdä sisältyvän sananvapauden käsitteeseen: sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä ilman ennakkosensuuria tai mielivaltaisia rajoituksia.
Digitaalisessa ympäristössä saatavaan tietoon vaikuttaa ja sananvapautta rajoittaa esimerkiksi seuraavat tekijät:
- Sosiaalisen median algoritmit
- Profilointiin perustuva kohdennettu mainonta
- Valtiollinen propaganda ja informaatiovaikuttaminen
- Deepfake-kuvat ja videot
- Generatiivisilla tekoälyllä tuotettu synteettinen media
- Tekoälysovellusten vinoumat ja virheelliset vastaukset
- Luotettavien uutis- ja tietolähteiden korvaantuminen epäluotettavilla.
Kun opetamme ymmärtämään, tunnistamaan ja torjumaan näitä ilmiöitä, puolustamme paitsi itseämme tiedolliselta manipuloinnilta, myös koko yhteiskuntaa ja sen jokaisen jäsenen sananvapautta. Sama tiivistyy Faktabaarin ydinviestiin: pysähdy, harkitse ja tarkista. Digisivistyksen näkökulmasta tämä laajenee myös sisältämään osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet: -ja vaikuta!
Digitaalinen hyvinvointi edellyttää teknologian haittavaikutuksilta suojautumista
Digitaalinen hyvinvointi (tai mediahyvinvointi) tarkoittaa tasapainoista media-arkea, jossa median aktiivinen käyttö ja siitä saatavat hyödyt ovat tasapainossa mahdollisten haittojen kanssa.
Digihyvinvointiin sisältyy ymmärrys siitä, miten esimerkiksi liiallinen mediankäyttö tai alustojen koukuttavat algoritmit vaikuttavat yksilön jaksamiseen ja mielenterveyteen. Digitaalista hyvinvointia edistetään muun muassa suojaamalla lapsia ja nuoria digimaailman haitallisilta sisällöiltä ja häirinnältä sekä tarjoamalla kaikenikäisille keinoja oman mediankäytön hallintaan.
Hyvinvoinnin merkitys on nostettu mediakasvatuksen linjauksissa sille kuuluvaan asemaan. Digitaalisesta hyvinvoinnista on pidettävä huolta niin arjessa kuin kriisien aikana. Mediakasvatuksen tulee tukea kognitiivista kriisinkestävyyttä eli kykyä ylläpitää toimintakykyä ja käsitellä ristiriitaisia tietoja myös kriisi- ja poikkeusoloissa.
Tekoälysovellusten merkitys kasvaa jatkuvasti niin tiedon haussa ja käytössä, sisällöntuotannossa kuin informaatiovaikuttamisessakin. Siksi peräänkuulutimme lausunnossamme selkeyttä tekoälyyn liittyvissä käsitteissä. Vain nimeämällä tarkasti tekoälyajan keskeiset ilmiöt, voimme opettaa ymmärtämään niitä. Julkaistuissa linjauksissa käsitteitä on selkeytetty siten, että epämääräinen tekoälypuhe on korvattu täsmällisillä käsitteillä kuten generatiivinen tekoäly ja suosittelualgoritmit.
Nostimme esiin, että mediaan liittyvien valintojen eettinen arviointi korostuu tekoälyjärjestelmien käytössä. On tärkeää arvioida, mihin tarkoituksiin tekoälyjärjestelmiä käytetään, mitä dataa ne käyttävät sekä miten ne vaikuttavat esimerkiksi ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon.
Digitaalista hyvinvointia suojataan myös EU:n asetuksilla, jotka asettavat digijäteille velvoitteita suojella käyttäjiään ja estää alustojensa väärinkäyttöä. Jokaisen verkko-, some- ja tekoälysovelluksen käyttäjän on hyvä tuntea mm. yleiseen tietosuoja-asetukseen, digipalveluasetukseen ja tekoälyasetukseen perustuvat oikeutensa.
Konkreettisia toimenpiteitä: opettajat ja OPS
Mediakasvatuksen tavoitteiden toimeenpanossa on huomioitava kaikenikäiset. Opettajien rooli mediakasvatuksen asiantuntijoina korostuu kaikilla koulutusasteilla.
Peruskoulussa erityisessä roolissa peruslukutaidon ja monilukutaitojen vahvistamisessa ovat luokanopettajat ja äidinkielenopettajat. Vapaan sivistystyön opettajien rooli on puolestaan merkittävä aikuisväestön ja ikääntyneiden mediakasvatuksessa. Linjauksissa pyritäänkin monin tavoin vahvistamaan mediakasvatuksen tutkimusperustaisuutta, medialukutaidon asemaa opetuksessa sekä elinikäistä oppimista.
Samalla näemme ongelmaksi sen, että mediakasvatuksen sisällön kasvaessa siihen varatut opetusresurssit eivät riitä. Haasteena on, että mediakasvatuksen uusia tärkeitä sisältöjä ei ehditä opettaa käytettävissä olevilla tuntimäärillä. KARVIn toteuttaman arvion (Kamppi ym. 2024) mukaan 36 % opettajista kertoi joutuneensa usein tai aina madaltamaan äidinkielen opetusryhmän oppimistavoitteita, jotta onnistui opettamaan kaikille perusasiat. Tämä kertoo paitsi opettajien pedagogisina asiantuntijoina tekemästä välttämättömästä opetuksen eriyttämisestä, myös selvän viestin, että äidinkielen opetustavoitteet eivät enää vastaa oppijoiden todellisia osaamistarpeita.
Ehdotamme, että äidinkielen oppiaine muutetaan kaikilla koulutusasteilla uudeksi äidinkieli ja mediakasvatus -oppiaineeksi. Tämä on perusteltua siksi, että osa äidinkielen opetuksen tavoitteista on epärealistisia niille oppijoille, joiden peruslukutaito on vielä peruskoulun jälkeenkin heikkoa. Uudessa oppiaineessa keskityttäisiin varmistamaan vahva peruslukutaito ja digitaalinen informaatiolukutaito kaikille oppijoille. Näin varmistettaisiin mm. kriittisen medialukutaidon, tekoälylukutaidon ja algoritmilukutaidon osaaminen, jotka ovat välttämättömiä verkon ja sosiaalisen median alustoilla luotettavan tiedon tunnistamiseen, tiedonhakuun ja tekoälysovellusten vastuulliseen käyttöön.
Vastapainona äidinkielen opetuksesta karsittaisiin sellaisia pitkälle meneviä äidinkielen sisältöjä, joihin osalla oppijoista ei ole realistista yltää, vaan jotka ovat pikemminkin korkeakoulutason tavoitteita. Kuten edellä lainatussa KARVIn selvityksessä tuli esiin, osa opettajista on jo muuttanut opetustaan tähän suuntaan.
Suomesta tekoälylukutaidon huippumaa
Kuva: Faktabaari esittelee tekoälylukutaidon kuvauksia Mediakasvatusfoorumilla 27.5.2026. Valokuvaaja: Ville Sohn, Taide- ja kulttuurivirasto
Olemme tottuneet siihen, että Suomi on koulutuksen mallimaa. Valitettavasti tämä käsitys on tehnyt meistä osin sokeita näkemään sen, että mediakasvatukseen tarvitaan merkittäviä panostuksia, jotta emme jää jälkeen verrokkimaistamme. Emme saa enää tuudittautua aiempien vuosikymmenten saavutuksiin.
Median käytön murros on johtanut siihen, että uutisten seuraaminen on siirtymässä uutistekstien lukemisesta lyhytvideoiden katseluun. Uutismedian liiton kyselyssä 49 % 13-18-vuotiaista kertoi, että he seuraavat vain pienen osan tai ei lainkaan uutisista lukemalla. Nuorten ylivoimaisesti seuratuin uutiskanava on Tiktok – ja siellä he myös kertovat törmäävänsä useimmin virheelliseen tai epäselvään tietoon.
Samaan aikaan generatiivisten tekoälysovellusten käyttö on kasvanut nopeasti erityisesti alle 35-vuotiailla. Ylivoimaisesti yleisin gen-AI:n käyttötarkoitus on tiedonhaku (75 %), mutta tekoälysovelluksia käytetään myös mm. tekstin tiivistämiseen (33 %) ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin (28 %).
Jos emme satsaa informaatiolukutaitoon ja sen osana tekoälylukutaitoon, on vaarana, että generatiivisten tekoälysovellusten käyttö tulee entisestään laskemaan suomalaisten luku- ja kirjoitustaitoa. Meidän on sopeuduttava tekoälyaikaan, jossa lähes kaikkea voidaan manipuloida, ja jossa totuuden erottaminen generoidusta sisällöstä vaikeutuu. Vain siten varmistamme kansallisen informaatioresilienssimme.
Suomi tarvitsee rohkean vision: meidän on oltava maailman tekoälylukutaitoisin kansa vuoteen 2035 mennessä varmistaaksemme tuottavuuden, turvallisuuden ja sivistystasomme. Tulemme osallistumaan aktiivisesti uusien linjausten toimeenpanosuunnitelman valmisteluun syksyllä 2026 ja kehittämään jatkossakin innovatiivisia mediakasvatusratkaisuja.
Valokuvat: Ville Sohn, Taide- ja kulttuurivirasto
Jaa eteenpäin
