Presidenttiehdokas Sauli Niinistö väitti 13.12.2017 MTV3:n vaalitentissä, että ei ole rikos piilottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä viranomaisilta: “Ei Suomessa ole lakia, joka suojelemisen kieltäisi. Ihmisen suojeleminen, ei se ole lainvastaista. Jos vastustaa viranomaista, silloin ollaan lain toisella puolella. Piilottelu ei sinänsä vielä ole viranomaisen toiminnan estämistä”.
Väite on 50/50.
Suomen laissa ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ihmisen piilottamista. Vastuu voi kuitenkin tulla kysymykseen yleisten rikoslain osallisuussäännösten kautta.
Luvaton oleskelu maassa on kielletty ulkomaalaislaissa ja siitä voi saada sakkorangaistuksen (ulkomaalaislaki 185 §). Jos joku tietää henkilön olevan maassa luvatta ja avustaa tätä, voi hän syyllistyä avunantoon ulkomaalaisrikkomukseen.
Rikoslain 16 luvun 3 §:n mukaan virkatehtävän estämisestä tai vaikeuttamisesta voidaan tuomita sakkorangaistus haitanteosta virkamiehelle. Virkatehtäväksi luokitellaan myös poliisin tai rajatarkastusviranomaisen toimenpiteet, joiden tarkoitus on poistaa maassa laittomasti oleskeleva henkilö. Myös niskoittelua virkamiestä vastaan voitaisiin teoriassa soveltaa luvattomasti maassa oleskelevan henkilön piilotteluun (Rikoslaki 16 luku 4 § ja 4 a §). Kyseisen lainkohdan soveltaminen on kuitenkin epätodennäköistä.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön oleskelu Suomessa muuttuu luvattomaksi siinä vaiheessa, kun kielteinen päätös on lainvoimainen ja vapaaehtoisen paluun aika on kulunut umpeen. Vapaaehtoisen paluun aika on yleensä 30 päivää. Jos henkilö valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, hän saa oleskella Suomessa sen aikaa, että valitus käsitellään. Korkeimpaan oikeuteen myönnetään valituslupia harvoin, ja sen käsittelyn aikana henkilö voidaan käännyttää.
Helsingin poliisilaitoksella on vuoden 2016 aikana ollut kymmeniä tapauksia, joissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön puolisolle on annettu huomautus, kun oleskelulupaa on myöhemmin haettu avioliiton perusteella. Näissä tapauksissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö on usein ehtinyt olla maassa jonkin aikaa, joskus vuodenkin, ennen avioliiton solmimista suomalaisen kanssa. Sakkoa tai muuta rangaistusta ei näissä tapauksissa ole määrätty.
Oleskelulupahakemusten puhuttelut siirtyivät Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017. Sen jälkeen vastaavia tapauksia on ollut muutamia.
Linkkejä:
https://www.migri.fi/tietoa_muualla/poistuminen_suomesta
https://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=35
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L16
Lähteet:
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Itä-Suomen yliopisto, rikos- ja prosessioikeus
Helsingin poliisi
Maahanmuuttovirasto
Jaa eteenpäin
