Arabiankielisten keskuudessa leviää propagandaa Suomen lastensuojeluviranomaisia vastaan

Faktabaari selvitti lastensuojelua vastaan suunnatun disinformaatiokampanjan laajuutta Suomessa.

Suomessa arabiankielisen väestön keskuudessa leviää propagandaa, jonka mukaan lastensuojeluviranomaiset kaappaisivat maahanmuuttajien lapsia.

Esimerkiksi Youtubessa on julkaistu yli 19 000 katselukertaa saanut arabiankielinen video, jossa väitetään, että sosiaaliviranomaiset käyvät Suomessa kauppaa lapsilla.

Shoun Islamiya -nimisellä kanavalla 29.4.2022 julkaistulla videolla väitetään, että sosiaaliviranomaiset vievät maahanmuuttajien perheiltä lapsia rahan takia, eivät lasten hyvinvoinnin. Väittämän mukaan lapsista maksetaan Suomessa tuhat euroa päivältä, ja lapsia myydään muun muassa lääketesteihin ja seksibisnekseen tai muuhun hyväksikäyttöön. Videolla väitetään, että kun lastensuojeluviranomaiset käyvät perheen luona vierailulla, he eivät ole varmistamassa lapsen hyvinvointia vaan suunnittelemassa kaappaamista.

Videon taustakuvana näkyy Iltalehdessä tammikuussa 2022 julkaistu uutinen, jossa käsitellään lastensuojelulaitosbisnestä. Iltalehden uutisessa ei ole kyse ihmiskaupasta, vaan lastensuojelulaitosten paisuvista hinnoista. Samaa uutista on linkitetty muuallakin Suomessa asuvien arabiankielisten sosiaalisessa mediassa keskusteluissa, jossa on käsitelty sitä, myyvätkö Suomen sosiaaliviranomaiset lapsia.

Valheita ja epäluuloa 

Faktabaari tarkasteli Suomessa asuvien arabiankielisten sosiaalisen median keskusteluita Facebookissa, Twitterissä, Youtubessa, Instagramissa ja Tiktokissa selvittääkseen lastensuojelua vastaan suunnatun disinformaatiokampanjan laajuutta Suomessa. 

Artikkelin alussa olevan esimerkin lisäksi Youtubessa on muun muassa julkaistu video, jossa Suomessa asuva algerialaissyntyinen mies kertoo lastensa huostaanotosta. Faktabaarilla ei ole mahdollisuutta arvioida kyseisen kertomuksen todenperäisyyttä, mutta samaa videota ovat jakaneet Shoun Islamiya -kanava ja Isla7-kanava, jotka molemmat levittävät propagandaa huostaanottojärjestelmää vastaan. Ensin mainittu on julkaissut videon marraskuussa 2021, jälkimmäinen lokakuussa 2022. Videoilla on yhteensä yli 44 000 katselukertaa. Isla7-kanavan julkaiseman videon otsikossa varoitetaan, että “tällaisista maista täytyy lähteä”. 

Selkeän disinformaation lisäksi sosiaalisesta mediasta on löydettävissä runsaasti keskustelua lastensuojelujärjestelmästä ja ihmisten kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta. Helsingin Sanomat kuvaili muutama vuosi sitten, miten Facebook-ryhmät ovat tärkeä tietolähde monille Suomessa asuville arabiankielisille. Faktabaari tarkasteli Facebookissa muun muassa “Suomi Arabiaksi” -nimistä ryhmää, johon kuuluu lähes 20 000 ihmistä. 

Sosiaalisen median keskusteluissa Suomen sosiaaliviranomaisia syytetään rasismista ja mielivallasta. Ihmiset kertovat tulkkausongelmista, kulttuurieroista ja hämmennyksestä, jota aiheutuu, kun maahanmuuttajien kotimaissa monet normaaleina pidetyt asiat ovat Suomessa kiellettyjä, ja päinvastoin. Sosiaalisen median keskusteluiden perusteella monet uskovat viranomaisten rasististen ja ennakkoluuloista asenteiden vaikuttavan huostaanottopäätöksiin.

Tulkkausongelmat ja niistä aiheutuvat väärinkäsitykset nousivat esiin myös artikkelia varten tehdyissä haastatteluissa: esimerkiksi tietyt arabian kielen eri murteiden sanat ja termit kääntyvät suomeksi täysin virheellisesti, jos tulkki esimerkiksi ei tunne tietyn Irakin alueen murretta vaan on itse kotoisin vaikkapa Marokosta tai Libyasta. Kaikissa kielissä ei myöskään ole kuvaavia käännöksiä erilaisille juridisille, lastensuojeluun liittyville termeille.

Faktabaarin kanssa aiheesta keskustelleet arabiankieliset vahvistavat, että lastensuojelusta puhutaan jatkuvasti. Huhut ja pelko lasten pois ottamisesta tai kidnappaamisesta ovat hyvin tiedossa. Aiheen esille nostamista pidetään tärkeänä. Kuitenkin mielialan kuvataan olevan vielä paljon rauhallisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, jonka tilanteesta kerromme alempana jutussa. Vaikka propagandaa jaetaankin, sosiaalisen median keskusteluiden perusteella Suomessa asuvilla arabiankielisillä ei vaikuta yleisesti olevan sellaista käsitystä, että sosiaaliviranomaiset kävisivät kauppaa lapsilla. Kuten edellä todettiin, huolta, väärinymmärryksiä, epäluuloa, epäoikeudenmukaisuuden kokemusta on kuitenkin paljon.

Monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta toteaa, etteivät sosiaalisessa mediassa esille nousseet huolet ole ihan tuulesta temmattuja. Maahanmuuttajataustaiset ovat yliedustettuina lastensuojelun asiakkaina. “Lastensuojelun näkökulma on länsimainen suomalainen lastenkasvatus. Se ei anna riittävästi väljyyttä sen ymmärtämiseen, että joissain perheympäristöissä asiat toimivat toisin, mutta ne kuitenkin toimivat. Suomessa on rakenteellista, tiedostamatontakin syrjintää ja myös rasismia viranomaispuolella. Näen isona ongelmana sen, että lastensuojelun kenttä ei halua puhua niistä”, Novitsky sanoo. 

Haastatteluiden perusteella aiheesta kaivattaisiin lisää oikeaa tietoa arabiaksi, sillä tällä hetkellä maahanmuuttajat selvittävät hämmennystä aiheuttavia huostaanottopäätöksiä kyselemällä niistä toisiltaan ja sosiaalisessa mediassa. Viranomaisten nettisivujen ja tiedotteiden lukeminen ei monille maahanmuuttajille ole tuttua, vaan tietoa on totuttu saamaan keskustelemalla. 

Vertaistuen suunnittelija Ala Saeed Suomen Pakolaisavusta kertoo, että perheille, jotka eivät puhu kieltä ollenkaan, ei aina ole tarpeeksi tukihenkilöitä, mikä vaikeuttaa tiedonsaantia ja tiedon omaksumista. Hänen mukaansa tällöin perheet pelkäävät mennä esimerkiksi tapaamiseen sosiaaliviranomaisen kanssa. Saatavilla oleva apu ja tuki ei ole välttämättä sellaista, mitä perhe tarvitsisi.

“Väärinymmärrykset tai virheellinen tieto lastensuojeluun liittyen on ilmiö, joka meilläkin on tullut esille, joskaan erityisestä propaganda-aallosta meillä ei ole tietoa”, kehittämispäällikkö Kaisu Muuronen Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo.

Lastensuojelun keskusliitosta on muun muassa ollut asiantuntijoita puhumassa vanhempainilloissa lastensuojelusta. Aiheeseen on tartuttu eri kunnissa myös muun muassa keskusteluryhmien avulla. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä tutkimus, jossa etsitään keinoja parantaa maahanmuuttajien parissa tehtävää lastensuojelua. Hiljattain päivitetyillä Lastensuojelun keskusliiton Lastensuojelu.info-sivustolla lastensuojelun periaatteista kerrotaan useilla eri kielillä.

Järjestelmällistä toimintaa

Alkuvuodesta 2022 Ruotsin psykologisen puolustuksen virasto kertoi, että sama Shoun Islamiya -kanava kampanjoi Ruotsin sosiaaliviranomaisia vastaan ja levittää valheita lasten kidnappaamisesta. Ruotsin yleisradion helmikuussa 2022 julkaiseman uutisen mukaan disinformaatiokampanja on laaja. Videoiden kommenttikentissä uhataan viranomaisia terrori-iskuilla ja väkivallalla. Kampanjalla on onnistuttu saamaan muslimitaustaisia ihmisiä Ruotsissa kaduille osoittamaan mieltään. 

Faktabaarin selvityksen perusteella Suomessa lastensuojeluun kohdistuva disinformaatiokampanja ei ole niin laaja ja järjestelmällinen kuin Ruotsissa, mutta ilmiö näkyy myös täällä. 

Lastensuojeluviranomaisten mustamaalaaminen on järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on kylvää pelkoa ja epäluuloa muslimitaustaisten, arabiaa puhuvien maahanmuuttajien keskuuteen. Shoun Islamiya (Islamic Affairs) -Youtube-tili on yksi sen ilmentymistä. Kyseistä Youtube-tiliä ylläpitää Mustafa El-Sharqawi -nimeä käyttävä egyptiläissyntyinen mies, joka esittelee itsensä riippumattomaksi toimittajaksi. Twitterissä, kuten Youtubessakin, Shuonislamiya-niminen tili suoltaa aktiivisesti propagandaa ja disinformaatiota kenenkään häiritsemättä. Twitterissä tilillä on lähes 240 000 seuraajaa, Youtubessa 809 000. 

Tilillä julkaistavia länsivastaisia videosarjoja ovat muun muassa ”Muslimit lännessä”, ”Mitä lapsille tapahtuu lännessä” ja ”Mitä lapsille tapahtuu Ruotsissa”. Sarjat sisältävät kauhutarinoita muslimivanhempien kokemuksista lännessä ja varoittelua siitä, että lapsia viedään muslimivanhemmilta ilman syytä.  

Ruotsalaislehti Expressenin mukaan El-Sharqawi olisi hakenut Ruotsista poliittista turvapaikkaa vuonna 2017, mutta hakemus hylättiin. Sosiaalisessa mediassa hän ilmoittaa nykyiseksi olinpaikakseen Indonesian, mutta siitä ei ole varmuutta. 

Monet muslimitaustaiset maahanmuuttajat tulevat maista, joiden yhteiskuntarakenteet poikkeavat pohjoismaisista huomattavasti. Lastensuojelujärjestelmää ylipäätään ei ole olemassa, joten lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaisten toimintaa on vaikeaa hahmottaa ja ymmärtää. Väärinkäsityksiä ja epäoikeudenmukaisilta tuntuvia päätöksiä tulee, ja El-Sharqawi käyttää näitä tilanteita hyväkseen ja kääntää tavallisen ihmisen ahdingon länsivastaiseksi propagandaksi. Jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla, aiheesta levitetyn disinformaation viesteille on tehokas kasvualusta.

Kanavallaan El-Sharqawi väittää, että samankaltaisia skandaaleja kuin Suomessa, on paljastanut myös muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Ruotsi on erityisesti ollut hänen tähtäimessään. Lehtitietojen mukaan Ruotsin psykologisen puolustuksen virasto on vahvistanut viranomaisten tunnistaneen Shoun Islamiyan viranomaisia vastaan suunnatun kampanjan aloittajaksi. 

Faktabaari ei ole tehnyt faktantarkistusta El-Sharqawin esittämistä yksittäisistä väitteistä. Väitteitä on kuitenkin tarkistettu muiden toimesta. Marraskuussa 2022 esimerkiksi Logically tarkisti El-Sharqawin esittämän väitteen, jonka mukaan ruotsalaisviranomaiset olisivat kidnapanneet erään lapsen ja laittaneet hänet asumaan homoperheen luokse. Väite todettiin epätodeksi. Myös ruotsalainen tutkivan journalismin Doku-media on todennut, että Shoun Islamiya -kanava on raportoinut vääristellysti eräästä huostaanottotapauksesta.

Ei ensimmäinen kerta

Suomessa lastensuojelun uskottavuuden murentamisella on jäljet yli kymmenen vuoden taakse. Ylen Silminnäkijä -ohjelma seurasi vuonna 2011 Johan Bäckmania tämän puhekiertueella Venäjällä. Bäckman levitti perättömiä väitteitä Suomen ihmisoikeusloukkauksista ja väitti suomalaisen lastensuojelun olevan ”poliittista terroria”. Bäckmanin viesti kuitenkin upposi Venäjällä, sillä suomalaispoliitikot saivat selitellä venäläisille vuonna 2012 venäläisäitien ja lasten ”huonoa kohtelua” Suomessa.

Tämän jälkeen kohuja syntyi samaisesta aiheesta tasaisin väliajoin. Vuonna 2014 lapsiasiamies Pavel Astahov väitti suomalaisviranomaisten jälleen vieneen lapsen venäläisäidiltään ja pumpanneen tämän täyteen psyykelääkkeitä. Vuonna 2016 Suomen lastensuojeluviranomaisten väitettiin vieneen Viktoria Medvedevan kaikki kolme lasta ilman syytä. Vuonna 2017 lapsikiista oli taas otsikoissa Venäjällä, kun 12-vuotiaan tytön väitettiin otetun huostaan Suomessa, koska äiti oli läpsäissyt tätä t-paidalla.

Bäckman on kommentoinut ahkerasti tapauksia venäläismedioissa ja pitänyt yllä valheellista narratiivia vuosien ajan.

Venäjänkielisessä sosiaalisessa mediassa edelleen keskustellaan ja levitetään paljon väärää informaatiota siitä, että Suomessa huostaanotettaisiin tai kaapattaisiin venäläisiltä vanhemmilta lapsia, jotta heistä tulisi suomalaisia. Keskusteluissa lastensuojelua kuvaillaan bisnekseksi, jossa lapsia huostaanotetaan, jotta yritystoiminta kukoistaisi. 

Artikkelia varten on oltu yhteydessä disinformaatiokampanjan laajuuden hahmottamiseksi lisäksi Pakolaisneuvontaan, Turvapaikanhakijat ry:yn, Huoltovarmuuskeskukseen, valtioneuvoston kanslian viestintään ja Hakunilan kansainväliseen yhdistykseen. Selvityksessä auttoi lisäksi kaksi Suomessa asuvaa arabiankielistä maahanmuuttajaa. Arabiankielisen sosiaalisen median tutkimisessa ja kääntämisessä Faktabaarin toimitusta auttoi freelance-toimittaja Miriam Huovila.

Kuva: Kuvituskuva. CARO / Claudia Hechtenberg

toimitus@faktabaari.fi

Evästeet

Sinä päätät henkilötiedoistasi. Käytämme sivustollamme evästeitä tarjoamamme sisällön ja viestinnän räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen, kävijämäärämme analysoimiseen ja markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Lisäksi jaamme sosiaalisen median, analytiikka-alan ja mainosalan kumppaneillemme tietoja siitä, miten käytät sivustoamme. Kumppanimme voivat yhdistää näitä tietoja muihin tietoihin, joita olet antanut heille tai joita on kerätty, kun olet käyttänyt heidän palvelujaan.

Anna suostumuksesi evästeiden käyttöön alla. Jos hyväksyt evästeiden käytön, annat samalla suostumuksen tietojen siirrolle EU:n ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin. Voit muuttaa evästevalintasi milloin vain. Lue lisää evästeistä täältä.