Faktabaarin ja Check First -ohjelmistoyrityksen Digivaalivahti-hanke selvittää, millaisia vaikutuksia suosittelualgoritmeilla voi olla Suomen vaaleihin. Aiemmissa CrossOver-toteutuksissa on havaittu, miten suosittelualgoritmit ovat esimerkiksi ohjanneet belgialaisia käyttäjiä Kiinan ja Venäjän narratiivia toistavien uutisten pariin.
Faktabaarin Digivaalivahti-projektissa tarkkaillaan ja tehdään näkyväksi digivaltaa vaalien alla: sosiaalisen median markkinointilogiikkaa, suosittelualgoritmeja sekä muuta manipuloivaa ja polarisoivaa toimintaa.
Hankkeen suosittelualgoritmeja koskevan osuuden koordinaattorina ja teknisenä kumppanina toimii suomalaisyritys Check First, joka on arvostettu toimija faktantarkistuksen, avointen lähteiden tiedustelun eli OSINT-toiminnan ja disinformaation parissa.
Juttusarjamme toisessa osassa kysymme Check Firstilta, miten tietoa suosittelualgoritmeista oikein kerätään ja miksi asia kiinnostaa heitä. Samalla avaamme toimijoita Digivaalivahti-hankkeen taustalta läpinäkyvyyden ja digitaalisen informaatiolukutaidon hengessä.
Sarjan ensimmäinen artikkeli löytyy täältä.
Mikä on Check First ja ketkä Check Firstistä ovat mukana Digivaalivahti-hankkeessa?
“Check First on suomalainen ohjelmisto- ja metodologiayritys, joka auttaa disinformaation torjunnassa kaikkialla maailmassa. Yritys on syntynyt sen perustajien visiosta tarjota ihmisille laadukkaita työkaluja ja menetelmiä, jotta disinformaation leviämistä saadaan hidastettua ja jotta samalla opitaan parhaita mahdollisia tekniikoita sen torjumiseksi. Olemme erikoistuneet käyttäjäsimulaatioon ja kehittäneet monitorointijärjestelmän, joka kerää algoritmisia suosituksia eri alustoilla.
Tiimiimme kuuluvat toimitusjohtaja Guillaume Kuster ja tekninen johtaja Amaury Lesplingart, jotka ovat myös yrityksen perustajajäseniä, sekä kehittäjä Francesco Poldi ja viestinnän asiantuntija Sophie Bonnevialle-Chesnau.”
Miksi Digivaalivahdissa seurataan sisällönsuositusalgoritmeja eri alustoilla?
“Perinteinen media on menettänyt otettaan kansalaisista, ja moni kääntyykin nykyään digitaalisten alustojen puoleen uutisten saamiseksi. Tämän siirtymän suuri seuraus on se, että jaettu tietämys on muuttunut perustavanlaatuisesti. Saatavilla olevan sisällön määrä on räjähtänyt sosiaalisessa mediassa, ja median yksinoikeus massojen puhutteluun on kadonnut.
Auttaakseen ihmisiä navigoimaan sisältömeressä digitaaliset alustat ovat kehittäneet algoritmeja, jotka priorisoivat tiettyjä sisältöjä käyttäjille sen mukaan, mikä on niiden käsitys käyttäjien kiinnostuksenkohteista. Suosittelualgoritmit rakentavat yhtä monta mediaesitystä kuin on käyttäjiäkin – somevirrat ovat kaikille erilaisia. Tavoitteenamme on ymmärtää, mitä sisältöä uusille käyttäjille esitetään eri alustoilla ja samalla tunnistaa suosittelualgoritmien ongelmallisia tai haitallisia vaikutuksia, ja vertailla niitä sitten alustojen välillä. Kukin alusta on suunniteltu eri käyttäjäryhmille.”
Voitko kertoa hieman käyttämästänne teknologiasta: Kuinka tämä toimii? Millaisia tietoja keräätte?
“Simuloimme alustojen käyttäjiä ja automatisoimme vuorovaikutusta palveluiden kanssa. Prosessi on hyvin samanlainen kuin se, jos pyytäisimme ihmisen istumaan tietokoneen ääreen ja käymään läpi sanalistan, jossa olevat sanat tämän tulisi kirjoittaa eri alustoille ja etsiä, mitä alustoilta nousee esiin. Sitten kirjaisimme tulokset suureen Excel-tiedostoon. Tavallaan teemme samaa, mutta paljon tehokkaammin. Toinen tapa kuvata toimintaamme on verrata sitä niin sanottujen testiostajien (engl. mystery shopper) työhön.
Automatisoitu järjestelmämme yksinkertaistaa tätä musertavan isoa tehtävää, ja samalla se varmistaa, että tietojen keruu tehdään asianmukaisesti, järjestelmällisesti ja luotettavasti. Simuloidut ”käyttäjät” antavat meille kattavan kuvan siitä, millaista sisältöä alustat suosittelevat ihmisille.
Keräämme eri alustoilla algoritmien suosituksia: joko hakutuloksia (esimerkiksi mitä videoita Youtube tarjoaa käyttäjälle kun tämä kirjoittaa “Venäjä” hakukenttään) tai ei-toivottuja suosituksia (esimerkiksi mitä Tiktokin “For you”-välilehti tarjoaa). Tiktokin monitorointi ei olennaisesti eroa muiden alustojen monitoroinnista.”
Mitä odotatte löytävänne? Mitä löysitte vastaavissa hankkeissa Belgiassa, ja voidaanko tuloksia verrata keskenään?
“Työmme perustuu todistusaineistoon, joten meillä ei ole ennakkokäsityksiä siitä, mitä tietoja löydämme. Tulee olemaan erittäin kiinnostavaa nähdä, mitä sisältöä alustat tarjoavat suomalaisille tulevien kaksien vaalien yhteydessä. Olemme innoissamme, että pääsemme työskentelemään Faktabaarin ja Helsingin yliopiston kokeneiden asiantuntijoiden kanssa.
Belgiassa edellisten hankeversioiden aikana havaitsimme ulkomaisia vaikutusoperaatioita ja kiinnostavia esimerkkejä sisällön suosittelemisesta. Huomasimme ja tutkimme esimerkiksi sitä, että YouTube suositteli runsaasti Kiinan valtion valvomaa CGTN-uutispalvelua, kun alustalta etsittiin sisältöä sanalla “Venäjä” (Russie).
Toinen esimerkki edellisestä hankeversiosta on se, että kun Googlen hakukoneeseen kirjoitti ”dombass”, eli Donbass ranskaksi, tuli paljon hakusuosituksia Kremlin rahoittamalle “Donbass insider” -sivustolle. Donbass Insider levittää venäläistä propagandaa ulkomaisille yleisöille, ja sitä ehdotettiin yli 99 prosenttia hakukerroista belgialaisille käyttäjille tutkimusjaksomme aikana.
Lisätietoa Check Firstin verkkosivuilta.”
EU:n digipalvelusäädös (DSA) velvoittaa alustat takaamaan käyttäjille läpinäkyvyyttä ja kontrollia siihen, mitä näemme syötteissämme. Mitä lisäarvoa Digivaalivahti/CrossOver tuo tähän?
“CrossOver on asettanut itselleen tavoitteeksi lisätä suosittelujärjestelmien läpinäkyvyyttä. Kun käytämme alustoja, näemme vain sen, mitä meille itsellemme suositellaan, emmekä välttämättä ymmärrä, miten rajusti algoritmien ehdotukset ja suositukset voivat vaihdella eri käyttäjien välillä. CrossOver/Digivaalivahti tarjoaa kurkistusikkunan siihen, mitä sisältöä suomalaisille eri puolilla maata suositellaan.
Hanke kestää heinäkuuhun asti, ja sen aikana luomme algoritmien suosituksista laajan ja ainutlaatuisen tietokannan, joka mahdollistaa lisätutkimukset myös jatkossa.”
Digivaalivahti/CrossOver Finland on saanut rahoitusta European Media and Information Fundilta (EMIF), jota hallinnoi Calouste Gulbenkian säätiö. EMIF rahoittaa etenkin disinformaation rajoittamista ja faktapohjaista julkista keskustelua tukevia projekteja.
Pääkuva: Jaap Arriens/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press / Jeppe Gustafsson/Shutterstock/All Over Press
Jaa eteenpäin
