Yhteiskunnallinen luottamus suojaa suomalaisia ja ruotsalaisia disinformaatiolta, mutta tarjoaa samalla paljon liikkumatilaa sen levittäjille.
Suomalaisessa ja ruotsalaisessa yhteiskunnassa on monia yhtäläisyyksiä, jotka antavat turvaa etenkin ulkomaiselta informaatiovaikuttamiselta. Korkea koulutustaso sekä luottamus viranomaisiin, tieteelliseen tutkimukseen ja tiedotusvälineisiin ovat yhä valttikortteja, jotka jarruttavat Venäjän ja Kiinan kaltaisten autoritaaristen ulkovaltojen levittämiä narratiiveja.
Luottamus kuitenkin tarjoaa myös liikkumatilaa sekä ulkomaiselle että kotimaiselle vaikuttamiselle, selviää disinformaatiota EU:n alueella seuraavan riippumattoman EU Disinfo Labin huhtikuussa julkaisemista Suomea ja Ruotsia käsittelevistä raporteista.
Esimerkiksi Ruotsissa vaikuttajat hyödyntävät epäaitojen tilien avulla sosiaalisen median alustoilla kuten Linkedinissä rakennettuja verkostoja. Disinformaation levittämiseen on avautumassa myös uusia rintamia, joita muokkaa tekoälyn nopea kehitys.
Vähälle huomiolle ovat toistaiseksi jääneet nuorten suosimat verkkopelit, jotka hyödyntävät virtuaalitodellisuutta. Ruotsia käsittelevän raportin mukaan etenkin kiinalaisyritykset investoivat tietokonepeleihin maailmanlaajuisesti huomattavia summia. Siinä missä terroristijärjestöt ovat aiemmin ujuttaneet peleihin rekrytointiviestejä, ulkovallat voivat hyödyntää pelejä myös oman valtiollisen ideologiansa ja kulttuurikäsitystensä levittämiseen sekä pelaajien biometriseen seurantaan.
Pohjoismaissa lasten ja nuorten englanninkielen taito altistaa heidät verkkovaikuttamiselle ilman että vanhemmat tietävät siitä. Nuoriin kohdistuva vaikuttaminen voi olla hyvin toisen tyyppistä kuin aikuisiin kohdistuva manipulointi. Esimerkiksi Ruotsissa TikTokista levisi Yhdysvaltain syksyn 2024 presidentinvaalien aikaan nuorten keskuuteen narratiivi, että Kamala Harrisin ehdokkuutta tukenut poptähti Beyoncé on sarjamurhaaja, jolla on kontollaan muun muassa Michael Jacksonin kuolema.
Nuorten ja nuorten aikuisten suosimat vapaa-ajan ympäristöt sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla ovat vähällä seurannalla. “Disinformaatiota ja vaikuttamisoperaatioita monitoroivan yhteisön tulisi lisätä verkkopelaaminen vakituiselle seurantalistalleen”, Ruotsin raportin kirjoittajat suosittelevat.
Faktantarkistusyhteisö on sekä Suomessa että Ruotsissa kuitenkin pieni, ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on ollut hajanaista. Lisäksi Ruotsissa vuonna 2022 perustettu Psykologisen puolustuksen virasto ei viranomaisena voi seurata kotimaista vaikuttamista. Sama periaate on rajoittanut suomalaisviranomaisten, kuten valtioneuvoston kanslian ja Huoltovarmuuskeskuksen alaisen informaatioturvallisuuden osaamiskeskuksen (Info-Oske) julkista toimintaa. Faktabaarin oma toiminta on perustunut hankerahoitukseen ja keskittyy pääosin digitaalisen informaatiolukutaidon kehittämiseen.
Venäjä, maahanmuutto ja Yle tapetilla
Suomen osalta EU Disinfo Labin raportti määrittelee pienet äärioikeistolaiset puolueet keskeisimmiksi suomalaisiksi ja Venäjän keskeisimmäksi ulkomaiseksi disinformaation levittäjätahoksi.
Teemoiltaan disinformaatio on liikkunut maahanmuuton, rajakysymysten ja käännytyslain ympärillä. Kotimaisen laitaoikeiston ja Venäjä-mielisten marginaaliryhmien ohella disinformaatiota levittävät Suomessa erityisesti salaliittoteorioihin vihkiytyneet ryhmät, kuten Totuuden etsijät.
Venäjän vaikuttaminen on kiertynyt Nato-päätöksen jälkeen viholliskuvien rakentamisen ja russofobia-teeman ympärille. Etenkin Venäjällä on levitetty väitteitä suomalaisten toisen maailmansodan aikana tekemistä sotarikoksista.
Vaikka luottamus viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin on pysynyt Suomessa kansainvälisesti katsoen korkealla tasolla, koulutustason lasku ja toimeentulon heikentyminen voivat jatkossa altistaa suomalaiset aiempaa voimakkaammin disinformaatiolle ja affektiiviselle polarisaatiolle eli tunnepitoiselle yhteiskunnalliselle vastakkainasettelulle, arvioivat raportin kirjoittaneet Jyväskylän yliopiston tutkijat Dominic Saari, Panu Moilanen ja Miriam Hautala.
Tätä trendiä on ruokkinut myös Yleen kohdistunut arvostelu, joka on käynyt kuumana sosiaalisessa mediassa Ylen budjettiin kohdistuneen parlamenttikäsittelyn aikana. Syytöksiä Ylen väitetystä vasemmistolaisuudesta, woke-agendasta ja maahanmuuttokysymyksiin liittyvästä sensuurista ovat viljelleet myös hallituspuolue perussuomalaisten johtavat poliitikot.
Kirjoittajien mukaan tuore somekohu Ylen DEI-koulutuksista (monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallistaminen) osoittaa, että narratiivi on omaksuttu Yhdysvalloista. Siellä osa poliittisesta oikeistosta suosii disinformaationtäyteistä sosiaalista mediaa ja oikeistolaista vastamediaa journalismin periaatteisiin sitoutuneiden tiedotusvälineiden sijasta.
Ruotsissa disinformaatiota levitetään etenkin maahanmuuton ja energiapolitiikan, kuten tuulivoimaloiden väitettyjen haittojen ympärillä. Keskeisimpiä viime vuosien disinformaationarratiiveja on ollut vuonna 2021 esiin noussut niin kutsuttu LVU-kampanja, jonka kohteena ovat sosiaaliviranomaiset. Väitteiden mukaan lastensuojeluviranomaiset sieppaavat etenkin muslimitaustaisia maahanmuuttajalapsia.
Samankaltaiset väitteet ovat levinneet arabiankielisen väestön keskuudessa laajasti Pohjoismaissa ja nakertaneet luottamusta julkiseen valtaan. Faktabaari on raportoinut kampanjasta yhdessä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa osana Nordis-faktantarkistusyhteistyötä.
Kuva: Maxim Shipenkov / EPA-EFE / All Over Press
Jaa eteenpäin
