Korona, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos ovat Euroopassa liikkuvien valeuutisten kestoaiheita, selviää EDMO:n katsauksesta. Myös vaalit näkyvät disinformaatiosisällöissä.
Millaista disinformaatiota Euroopassa liikkuu? Mitkä ovat olleet sitkeimpiä virheitä ja valheita viime aikoina?
Euroopan digitaalisen median seurantakeskus (EDMO) on koonnut yhteen puolentoista vuoden ajalta merkittävimmät disinformaationarratiivit Euroopassa. Katsaukseen on tiivistetty yhteen EDMO:n faktantarkistusverkoston havainnot 18 kuukauden ajalta. Katsauksen suomenkielinen versio löytyy täältä (pdf), muut kielet täältä.
Faktabaari on EDMO-verkoston jäsenenä myös säännöllisesti raportoinut omista havainnoistaan Suomen osalta.
Yksi EDMO:n esille nostama merkittävä huomio on se, että kuluneen puolentoista vuoden aikana kansallisten vaalien aikaan eri Euroopan maissa on levitetty virheellisiä ja valheellisia väitteitä vaalivilpistä, vaalipetoksista ja vaaliskandaaleista. Esimerkiksi syyskuussa 2021 Saksan liittopäivävaalien aikana havaittiin väitteitä väärennetyistä postiäänestyslipuista ja sinetöimättömistä äänestysuurnista. Faktantarkistus ensin mainitusta väitteestä löytyy saksaksi täältä, jälkimmäinen täältä. Tarkistusten mukaan väitteet olivat harhaanjohtavia tai epätosia.
Vastaavaa tapahtui Ranskassa presidentinvaalien aikana huhtikuussa 2022, jolloin monissa EU-maissa levisi valeuutisia noin kahden miljoonaan äänen katoamisesta, vaalien vääristelystä ja vaalipetoksista. Latviassa lokakuussa 2022 levitettiin valeuutisia, joiden mukaan vaalit “varastettiin”. Euroopassa levinneet väitteet ovat EDMO:n mukaan mukailleet Yhdysvalloissa aiemmin levinneitä väitteitä vaalien varastamisesta.
Suomessakin kaksissa viime vaaleissa vaalivilppiepäilyt ovat yleistyneet. Kymen Sanomien haastatteleman oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan Suomeen on syntynyt ryhmiä, jotka käyvät tekemässä ääntenlaskun jälkitarkastuksia aiempaa järjestelmällisemmin.
Faktabaarin seurannan mukaan myös tämän kevään eduskuntavaalien osalta on luultavasti odotettavissa epäilyjä vaalivilpistä. Sosiaalisessa mediassa on jo etukäteen muun muassa esitetty epäilyjä ääntenlaskun “käpälöinnistä” ja kannustettu ihmisiä valokuvaamaan äänestyslippunsa, jotta tulosten julkistamisen jälkeen voidaan suorittaa oma “ääntenlaskenta”.
Suomessa äänestysliput ovat julkisia asiakirjoja, joita kuka tahansa voi vaalien jälkeen mennä tarkastelemaan ja tarkistamaan.
Kymmenen eniten levinnyttä valeuutista
Faktantarkistajien raporttien perusteella katsaukseen on kerätty kymmenen eniten levinnyttä valeuutista ja valheellista väitettä 18 kuukauden seurantajakson aikana:
- #1 valeuutinen: Ukrainassa on salaisia USA:n biolaboratorioita. (esim.)
- #2 valeuutinen: Venäläiset eivät pommittaneet Mariupolin sairaalaa, vaan ukrainalaiset joukot lavastivat hyökkäyksen. (esim.)
- #3 valeuutinen: Länsimainen media levittää valeuutisia Ukrainan sodasta. (esim.)
- #4 valeuutinen: Ukrainainan joukot lavastivat Buchassa dokumentoidut kauhistuttavat näyt. (esim.)
- #5 valeuutinen: Videoita/kuvia/uutisia, joissa näytetään Zelenskyi käyttämässä huumeita. (esim.)
- #6 valeuutinen: Died Suddenly, Covid-19-rokotteita käsittelevä “dokumentti”, joka levittää salaliittoteorioita ja vääriä uutisia/harhaanjohtavaa informaatiota rokotuksista. (esim.)
- #7 valeuutinen: Harhaanjohtavia väitteitä Pfizerin johtajasta myöntämässä, ettei yritys testannut kunnolla COVID-19-rokotteita. (esim.)
- #8 valeuutinen: Video, jossa näytetään venäläisiä 35 km pitkässä jonossa Suomen rajalla sen jälkeen, kun Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta. (esim.)
- #9 valeuutinen: Kontekstin ulkopuoliset videot ja kuvat yhdistettyinä hallituksen vastaisten maanviljelijöiden mielenosoituksiin Alankomaissa. (esim.)
- #10 valeuutinen: Sääkarttoja peukaloidaan ilmastonmuutoksen paisuttelemiseksi. (esim.)
Euroopassa on havaittu muitakin merkittäviä disinformaation aiheita, vaikka niitä onkin esiintynyt prosentuaalisesti kolmea pääteemaa – koronavirusta, Ukrainan sotaa ja ilmastonmuutosta – vähemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi siirtolaiset ja vierasmaalaiset – erityisesti muslimit, etniset vähemmistöt, LGBTQ+-yhteisö sekä EU-poliitikot ja -instituutiot. Nämä ovat teemoja, jotka saattavat nousta Suomessakin enemmän esiin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
Huomionarvoista katsauksessa on, että disinformaatio vaikuttaisi usein noudattavan valtamedian trendejä. Kun tiedotusvälineet käsittelevät laajasti tiettyä aihetta, se näkyy myös disinformaation sisällöissä välittömästi.
Ensimmäinen EDMO-katsaus julkaistiin heinäkuussa 2021. Verkostoon kuuluu 37 faktantarkistusjärjestöä 25:sta EU:n jäsenvaltiosta sekä Norjasta. EDMO-faktantarkistusverkosto pyrkii edistämään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan faktantarkistusjärjestöjen kesken mahdollistaakseen nopean ja tehokkaan kommunikaation niiden välillä ja tuottaakseen yhteisten ponnistelujen avulla erilaisia faktantarkistuksia. Faktabaari on EDMO faktantarkistus yhteisön täysjäsen.
Faktabaari osallistuu eurooppalaiseen EDMO-verkoston faktantarkistus- ja media- ja informaatiolukutaito toimintaan pohjoismaisessa NORDIS-konsortiossa. Kansallisena kumppanimme hankkeessa ovat Helsingin yliopisto ja osarahoittajana Sitra.
HUOM! Eurooppalaista EDMO-verkostoa ei tule sekoittaa täydentävään eurooppalaiseen faktantarkistajien laatukoodistoon EFCSN, josta lisätietoja täältä.
Jaa eteenpäin
