Faktabaarin ja CheckFirstin selvitys: Youtuben algoritmi antoi presidentinvaalien aikana näkyvyyttä oikeistolaisille ja erityisesti perussuomalaisille poliitikoille muiden kustannuksella

13.03.2024 Toimitus

Digivaalivahti, EU, Internet, Demokratia, FI

Faktabaarin ja Check Firstin julkaiseman selvityksen mukaan Youtuben suosittelualgoritmi toimii kuin suppilo, joka ohjaa käyttäjiä perussuomalaisten ehdokkaiden pariin. Algoritmia olisi Faktabaarin ja CheckFirstin mukaan hyvä muokata neutraalimpaan suuntaan.

Faktabaari ja teknologiayritys CheckFirst seuraavat vuoden 2024 ajan, mitä verkkoalustojen algoritmit suosittelevat suomalaisille vaalien alla.

Seurantaa varten kymmenen vapaaehtoisen koteihin ympäri Suomea lähetettiin tietokoneet, jotka simuloivat eri alueilla asuvia käyttäjiä. Seuranta kattaa tällä hetkellä Tiktokin, Youtuben, Instagramin, Google Newsin, Mastodonin sekä Googlen, Bingin ja DuckDuckGon hakutulokset sekä sisältösuositukset.

Digivaalivahti-nimellä kulkevan hankkeen tietokanta on avoin kaikille, ja tekijät toivovat, että mahdollisimman moni käyttäisi sitä. Tietokanta löytyy täältä.

Helsingin yliopiston tutkija Aleksi Knuutila analysoi tietokantaa yhdessä Faktabaarin ja Check Firstin kanssa, ja nyt on julkaistu hankkeen ensimmäinen, Youtuben hakutuloksiin ja sisältösuosituksiin pureutuva raportti ”Katso seuraavaksi”, puolueellista politiikkaa?. Suomenkielinen raportti löytyy täältä.

Perussuomalaisten videoita suositellaan eniten

Raportin pääasiallinen löydös on se, että Youtube ohjasi presidentinvaalien alla katsojia kohtuullisen kapean videojoukon pariin kuin suppilo.

Siinä missä Youtuben hakutulokset näyttivät eri puolueiden ehdokkaita kohtuullisen tasapuolisesti, sen “katso seuraavaksi” -videosuositukset suosittelivat perussuomalaisen puolueen ja sen ehdokkaiden videoita selvästi enemmän kuin muiden puolueiden. Tämä viittaa siihen, että Youtuben algoritmi on vinoutunut.

Etsittäessä videoita poliittisista aiheista, presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto ovat suhteellisen tasaväkisiä: Halla-aho mainitaan 4,7%:ssa videoista ja Haavisto 4,1%:ssa. Sen sijaan YouTuben suosituksissa heidän välinen eronsa on suuri: 1,9% ensimmäisistä suosituksista mainitsee Haaviston, kun taas 12,4% mainitsee Halla-ahon.

Suositusjärjestelmä nostaa usein esille perussuomalaisia poliitikkoja sisältäviä videoita. Vain 6,4% hakutulosten videoista mainitsee perussuomalaisia poliitikkoja. Kuitenkin 19,3% ensimmäisistä suosituksista mainitsee puolueen poliitikkoja. Suositusjärjestelmä korostaa myös Kokoomuksen poliitikkoja. Alexander Stubb oli läsnä 9,3%:ssa ensimmäisistä suosituksista.

Ainoa muista puolueista oleva poliitikko, joka näyttää saavan merkittävästi lisähuomiota suositusjärjestelmästä on vihreiden Iiris Suomela. Kuitenkin lähes kaikki ensimmäisen suositukset, joissa Suomela esiintyy, liittyvät yksittäiseen videoon, jossa Suomela väittelee perussuomalaisten Riikka Purran kanssa.

”Puoluepoliittinen sisältö ja poliittinen debatti tekevät Youtubesta mielenkiintoisen monille käyttäjille. Poliittisilla videoilla onkin paikkansa modernissa poliittisessa kulttuurissa”, sanoo Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo.

Selvityksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että Youtuben suosittelualgoritmilla on luultavasti tahattomia ongelmallisia vaikutuksia.

“Suositusten epätasapuolisuus saattaa olla tahaton seuraus siitä, että algoritmi pyrkii pitämään käyttäjät YouTuben parissa”, Aleksi Knuutila arvioi. “YouTuben pitäisi muuttaa suositusjärjestelmänsä toimintatapaa, jotta se ei kavenna katsojille tarjottujen näkökulmien kirjoa.”

Miten tutkittiin?

Youtube on vaikutusvaltaisimpia sosiaalisen median alustoja, ja sillä on merkittävää mielipidevaltaa. Sen “Katso seuraavaksi” -lista suosittelee katsojalle lisää videoita, perustuen kunkin katsojan aiempaan internethistoriaan. Suositellut videot saavat yhä enemmän katsojia, ja niiden viesti vahvistuu.

Faktabaarin ja CheckFirstin hankkeessa päästään tarkastelemaan, mitä algoritmi suosittelee “puhtaalle” käyttäjälle, jolla ei ole nettihistoriaa. Sitä varten 10 vapaaehtoista eri puolilla Suomea asensi pienen tietokoneen kotiinsa ikään kuin “ylimääräiseksi perheenjäseneksi”. Nämä tietokoneet hakevat joka päivä uutena käyttäjänä valituista palveluista Faktabaarin ja CheckFirstin valitsemaa 50–100 sanaa.

Ensimmäiset tietokoneet aloittivat datan keräämisen joulu-tammikuussa. Hanke jatkuu europarlamenttivaalien yli heinäkuuhun saakka. Tietokanta on julkinen, ja sen avulla kuka tahansa pääsee kurkistamaan sosiaalisen median suosittelualgoritmien “konepellin” alle.

Hankkeessa ollaan tulevina kuukausina julkaisemassa lisää raportteja, joissa keskitytään muihin tietokannassa seurattuihin alustoihin.

“Selvityksen tulokset osoittavat, että algoritmien suosituksia pitää jatkuvasti seurata. EU:n digipalveluasetus DSA on tervetullut, sillä se mahdollistaa alustojen ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelun”, sanoo Check Firstin toimitusjohtaja Guillaume Kuster.

“Digivaalivahdin kaltaiset tarkat testaukset ovat kuitenkin edelleen elintärkeitä keinoja, kun halutaan tunnistaa alustojen riskejä ja ongelmallista käyttäytymistä. Tämä lähestymistapa on ratkaiseva kansalaisten, alustojen ja sääntelyviranomaisten paremman tiedon välittämisessä, jotta ne voivat yhdessä löytää ratkaisuja paremman ja reilumman internetin rakentamiseksi – erityisesti vaalien aikaan.”

Lisää tutkimusmenetelmistä täällä.

Faktabaarin ja CheckFirstin suositukset

Suositusjärjestelmän toimintatavan muuttaminen. Tällä hetkellä YouTuben suositusjärjestelmä suosii videoita, joiden odotetaan maksimoivan käyttäjän alustalla viettämä aika. Tutkimukset ovat näyttäneet, että tämä painotus voi tahattomasti nostaa esille kiistanalaista tai heikkolaatuista sisältöä. Tutkijat ehdottavat, että erilaisilla logiikoilla toimivat tai toiset tavoitteet mielessä suunnitellut algoritmit voivat antaa näkyvyyttä korkealaatuisemmalle sisällölle. Yksi lupaava vaihtoehto on ns. siltaava algoritmi (bridging algorithm), joka korostaa sellaista sisältöä, joka kiinnostaa monia erilaisia yleisöryhmiä. Siltaavan algoritmin sisällyttäminen YouTuben järjestelmään saattaisi parantaa suositusten laatua ja monimuotoisuutta, mahdollisesti laajentaen esitettyjen poliittisten näkemysten kirjoa.
DSA-riskiarvioiden ja riskienhallintatoimenpiteiden julkaiseminen. Digitaalisten palveluiden toimintaa koskevan säädöksen (Digital Services Act, DSA) määräämiin velvollisuuksiin kuuluu, että erittäin suurten verkkopalvelualustojen ja hakukoneiden (VLO) – joihin Youtube kuuluu – on tehtävä vähintään vuosittain riskiarviointeja järjestelmällisistä riskeistä. DSA määrittelee tällaisiksi riskeiksi “mahdolliset tosiasialliset tai ennakoidut kielteiset vaikutukset kansalaiskeskusteluun, vaalimenettelyihin ja yleiseen turvallisuuteen”. Suosittelemme, että kaikkien alustojen riskiarvioinnit ja riskienhallintatoimenpiteet olisivat julkisesti saatavilla tai ainakin itsenäisten sidosryhmien, kuten tutkijoiden, medialukutaito- ja faktantarkistusorganisaatioiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden saatavilla.
Yhteisiä sääntöjä reilujen ja tasapainoisten vaalikampanjoiden varmistamiseksi. Monissa Euroopan maissa on olemassa lakeja tai itsesääntelykoodeja, jotka koskevat poliittisen ilmaisun tasapuolista edustusta radiossa ja televisiossa. Tällaiset määräykset on tarkoitettu takaamaan tasapuolinen näkyvyys ja poliittinen keskustelu ehdokkaiden kesken ennen vaaleja. Ne voivat olla esimerkiksi sääntöjä tai sopimuksia, jotka varmistavat että vaaliehdokkaat saavat saman verran aikaa radio- tai televisiolähetyksissä tasapainoisen vaaliprosessin varmistamiseksi. Tällaisia sääntöjä ei ole olemassa verkkopalveluille. Täysin samojen sääntöjen soveltaminen sosiaaliseen mediaan olisi lähes mahdotonta, koska sosiaalisessa mediassa on valtava määrä sisältöä. Kuitenkin alustojen suositusjärjestelmiä voidaan ja niitä pitäisi muokata niin, että niiden tarjoamat suositukset heijastavat poliittisen keskustelun monimuotoisuutta verkossa, ja ne tarjoavat tasapuolisia ja reiluja suosituksia politiikasta.