Alkuperäinen versio tehty 11.09.2023. Vetoomusta päivitetty 2.4.2025.
Suomalaiset faktantarkistajat julkaisevat päivitetyn vetoomuksen mediataloille faktantarkistukseen ja tiedon varmentamiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi. Suomeen tarvitaan Faktapooli – laatumedioiden yhteistyötä seuraamaan digialustoilla ja autoritaaristen hallintojen viestinnässä jylläävää disinformaatiota.
Feikkiprofiilien, kuvamanipulaatioiden, tekoälyllä luotujen lähteyttämättömien sisältöjen, hämmentävien väitteiden ja taitavien informaatio-operaatioiden keskellä jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Siksi tarvitsemme paitsi ymmärrystä verkon informaatioympäristöstä, eli digitaalista informaatiolukutaitoa, myös osaamista ja työkaluja väitteiden tarkistamiseen. Tarvitsemme verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-taitoja, joiden omaksumisessa ja kehittämisessä faktantarkistajat voivat kouluttaa journalisteja.
Vuonna 2024 uudistetut Journalistin ohjeet täsmensivät tiedotusvälineiden velvollisuutta kertoa tekemistään virheistä ja ulkopuolisesta rahoituksestaan. Nämä pyrkimykset vaativat rinnalleen lisää tekoja ja tukea. Kutsumme suomalaiset mediatalot vahvistamaan faktantarkistuksen osaamistaan ja siihen liittyvää yhteistyötä. Ylen vuonna 2024 tekemä päätös perustaa verifikaatiotiimi on tärkeä askel, jonka toivomme kannustavan myös muita mediataloja tekoihin.
Trumpin toinen presidenttikausi on käynnistänyt viestinnällisen kamppailun, jossa luotettavaan journalismiin ja tutkittuun tietoon tukeutuvat demokratiat joutuvat puolustautumaan samanaikaisesti useilla rintamilla. Siinä missä Trump jäi Washington Postin mukaan ensimmäisen kautensa aikana kiinni yli 30 000 valheellisesta tai harhaanjohtavasta väitteestä, uusi hallinto on alkanut käyttää disinformaatiota entistä laajemmin politiikan työkaluna. Tuekseen se on saanut maailman suurimpia digiyhtiöitä, jotka myötäilevät Trumpin hallinnon faktoista piittaamatonta linjaa. Tammikuussa Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti päätöksestä lopettaa yhtiön vuonna 2016 käynnistämä faktantarkistusohjelma Yhdysvalloissa sekä kamppailla ”sensuurin institutionalisointia” vastaan myös EU:n alueella. Meta korvaa faktantarkistuksen yhteisökommenteilla, jotka ovat jo käytössä X:ssä.
Faktantarkistajat ovat laajasti arvostelleet Zuckerbergin väitteiden todenmukaisuutta avoimessa kirjeessään. Tutkimuksissa on osoitettu, että faktantarkistusmerkinnät vähentävät ihmisten uskoa mis- ja disinformaatiokertomuksiin ja toimivat tehokkaammin niiden vähentämisessä kuin yhteisömerkinnät. Vielä viime vuonna Meta mainosti, että kun julkaisuun lisätään faktantarkistusmerkintä virheellisestä tai harhaanjohtavasta informaatiosta, ”95 prosenttia ihmisistä jättää julkaisun avaamatta.”
Suomessa ei tulisi tuudittautua siihen, että olemme perinteisesti mitattuna johtava maa medialukutaidossa tai että journalistiset standardimme ovat korkeat. Etenkin nuoremman väestön mediankäyttö painottuu yhä enemmän sosiaalisen median kanaville samaan aikaan kun videoalustojen, kuten Youtuben ja TikTokin, merkitys uutismedioina kasvaa. Alle 25-vuotiaiden uutismaailma on jo eriytynyt vanhemmista ikäryhmistä niin, että heidän uutisiksi mieltämänsä sisällöt ovat usein muiden kuin vastuullisen uutismedian tekemiä.
Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan ”yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”. Sosiaalisen median kanavien seurannan tulisi olla olennainen osa laatumedioiden toimintaa. Yksittäisten toimitusten on kuitenkin mahdotonta vastata kysyntään ilman laajapohjaista yhteistyötä ja tarvittavia teknisiä välineitä, kuten tekoälyyn perustuvia sovelluksia. Sen rinnalla olisi tärkeää vahvistaa Euroopan digipalvelusäädöksen (DSA) toteutuksen seurantaa Suomessa ja koko EU:n alueella.
Siksi Faktabaari on jo vuosien ajan tarjonnut Suomessa mediataloille yhteistyötä suomalaisen faktantarkistuksen kehittämiseksi osana kansainvälisiä osaajayhteisöjä (IFCN, EDMO, EFCSN). Erityisesti se on suositellut Norjan faktantarkistusmallia.
Norjassa kuusi suurta mediataloa, jotka käyvät tiukkaa uutiskilpailua keskenään, rahoittavat yhteistä faktantarkistustoimintaa yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseksi informaatiomanipulaatiota vastaan. Faktantarkistukseen erikoistunut riippumaton yhteistoimitus, Faktisk.no, seuraa ja tutkii sosiaalisessa mediassa viraaleina leviäviä väitteitä ja julkaisee niistä faktantarkistuksia jäsenmedioissaan. Venäjän aloitettua 2022 täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan norjalaiset perustivat aiemman yhteistyön päälle VerifiserBar-yhteistyöhankkeen, jota rahoittaa yli tusina norjalaista media-alan toimijaa.
Kannustamme Julkisen sanan neuvoston jäsenmedioita perustamaan Suomeen omaksi ja yleisönsä tueksi yhteenliittymän, työnimellä Faktapooli. Disinformaation seurannan ohella sen tehtävänä olisi tarkkailla digivallan ja poliittisen vallan kytköksiä. Pooli perustaisi toimintansa tutkittuun tietoon ja edistäisi Suomen ja ennen kaikkea suomalaisten informaatioresilienssiä. Tätä voisi vahvistaa Norjan mallin mukainen Lähdekritiikkikeskus, jota naapurimaassa parhaillaan suunnitellaan faktantarkistusmallin rinnalle. Norjassa keskus tarjoaisi journalisti- ja siviilivetoisen vastineen Ruotsissa huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustetulle psykologisen puolustuksen virastolle, jolla on hallinnon osana omat rajoitteensa.
Faktantarkistajat ovat kansainvälisesti verkottuneet keskenään, sillä joukossa on voimaa: parhaat käytänteet, uusimmat työkalut ja disinformaation suuntaukset sekä vipuvoima teknologiajättien kanssa neuvottelemiseen löytyvät yhteistyöstä. Euroopassa yhteisiä ponnistuksia on tehty tutkijoiden, mediakasvattajien ja faktantarkistajien kesken Euroopan digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) puitteissa. Eurooppaan on perustettu myös faktantarkistajien laatukoodisto European Fact-Checking Standards Network (EFCSN), johon suomalaisten toimijoiden kannattaisi pyrkiä mukaan niin pian kuin mahdollista. Myös Pohjoismaiden neuvoston nimittämä Teknologian ja demokratian ajatuspaja on suositellut riippumattomien faktantarkistusorganisaatioiden tukemista.
Suomessa faktantarkistusta pidetään laajalti tarpeellisena, mutta sen osaamisen kehittäminen kestävälle pohjalle ei ole toistaiseksi onnistunut. Miksi ei? Systemaattinen, laadukas, näkyvä ja kansainvälisesti verkottunut faktantarkistustoiminta parantaisi julkisen keskustelun faktapohjaisuutta, edistäisi kriittistä ajattelua ja digitaalista informaatiolukutaitoa sekä vahvistaisi resilienssiä informaatiovaikuttamista ja suoranaista manipulaatiota vastaan.
Siksi vetoammekin suomalaisiin mediataloihin: voisimmeko ryhtyä nyt yhteistyöhön muodostamalla Faktapoolin, jonka avulla vakiinnuttaisimme toimituksia ja koko yhteiskuntaa tukevan tarkistusosaamisen myös Suomeen ja edistäisimme sen opetusta?
Vääristellyn informaation vastaisessa taistelussa tarvitsemme hyvät kansainväliset verkostot sekä nykyistä paremmat työkalut ja käytänteet. Toivomme, että journalistiset mediatalot kantavat vastuunsa verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-osaamisen kehittämisestä digitalisaation ja tekoälyn muokkaamassa informaatioympäristössä.
Me allekirjoittaneet olemme toimineet tarkistustoiminnan piirissä pitkään ja sitoudumme osaltamme jakamaan omaa osaamistamme ja verkostojamme suomalaisen faktantarkistustoiminnan ja verifikaatio-osaamisen vakiinnuttamiseksi.
Kerro, miten sinä haluat edistää faktapohjaisen julkisen keskustelun tukemista kanssamme!
toimitus ( at ) faktabaari.fi
Allekirjoittajat:
Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula
Faktabaarin perustajajäsen ja Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja Mikko Salo
Väitöskirjatutkija ja Faktabaarin faktantarkistaja, Faktabaarin vastaavana toimittajana 2020–2022 toiminut Joonas Pörsti
Vapaa toimittaja, Faktabaarin faktantarkistaja Salla Jantunen
Black Bird Groupin perustajajäsen ja Helsingin Sanomien faktantarkistaja John Helin
AFP Suomen faktantarkistaja Anna Hollingsworth
Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen, EDMO:n NORDIS-konsortion tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Minna Horowitz
Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen jäsen, yrittäjä, tietokirjailija ja kouluttaja Harto Pönkä
Datajournalismin professori Carl-Gustav Linden, Bergenin yliopisto
Faktabaarin entinen vastaava toimittaja Petra Piitulainen-Ramsay
Johanna Vehkoo, tiedon verifiointiin ja faktantarkistukseen erikoistunut toimittaja, tietokirjailija ja kouluttaja
Allekirjoittajien listaa päivitetään tarvittaessa.
Pääkuva: Alamy Creative
Jaa eteenpäin
