Myös sosiaaliturvaan kohdistuu väärinkäytöksiä, mutta toisin kuin A-studion keskustelussa ja Helsingin Sanomien jutussa annettiin ymmärtää, ne eivät tiettävästi ole rikollisten suurin tulonlähde.
Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth väitti Ylen A-studiossa toukokuun alussa, että Ruotsin suurimpien rikollisryhmien ”suurin tulonlähde on [hyvinvointi]tukijärjestelmä”. Väite nousi esiin keskustelussa hyvinvointivaltion rahoituksesta. Ehrnroothin mukaan sosiaaliturva on paisunut liikaa ja hyvinvointivaltio kriisiytyy eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa. ”Suomessa ongelma on fiskaalinen. Bruttokansantuote ei ole kasvanut viiteentoista vuoteen, mutta menot kasvavat. Ne ovat nimenomaan sosiaalihuoltovaltion menoja, jotka kasvavat”, Ehrnrooth jatkoi.
Faktabaarin tarkistuksen perusteella väite tukijärjestelmästä Ruotsin rikollisryhmien suurimpana tulonlähteenä ei pidä paikkaansa tai ainakaan sen tueksi ei ole esittää tutkittua tietoa. Sosiaaliturvaan kohdistuu väärinkäytöksiä, joiden osuus on noin kaksi prosenttia kaikista Ruotsissa maksetuista tuista, mutta jengirikollisuuden osuus näihin väärinkäytöksiin ei ole tiedossa Ruotsin viranomaisilla.
Talousrikokset ovat Ruotsin järjestäytyneelle rikollisuudelle todennäköisesti selvästi isompi tulonlähde kuin sosiaaliturvan väärinkäytökset. Ruotsin poliisin arvion mukaan rikollisjengien suurimmaksi tulonlähteeksi ovat nousseet erilaiset petokset.
Faktabaari sai lomakkeella tarkistuspyynnön Ehrnroothin esittämästä väitteestä. Lisäksi väitteen tarkistamista perusteli sen televisiokeskustelussa saama suuri yleisö sekä jengirikollisuudesta käyty julkinen keskustelu Suomessa.
Kommentissaan Faktabaarille Ehrnrooth huomauttaa, että virheellinen käsitys hyvinvointijärjestelmän merkityksestä ruotsalaisjengien rahoituksessa perustui viime syksynä ilmestyneeseen Helsingin Sanomien artikkeliin jengirikollisuudesta ja sen taustalla olleeseen ruotsalaisen Dagens Nyheterin artikkeliin jengien rahoituksesta. Jälkimmäisessä Ruotsin sosiaaliturvan väärinkäytösten kokonaissumma oli listattu harhaanjohtavasti rikollisjengien tulonlähteiden, kuten huumekaupan ja petosten perään.
Pimeää työvoimaa ja sijoitushuijauksia
Faktabaarin tarkistuksessa käytiin ruotsalaisten asiantuntijoiden kanssa läpi Ruotsin eri viranomaisten tuottamia tutkimuksia ja tilastoja sosiaaliturvan väärinkäytöksestä ja jengirikollisuuden tulonlähteistä Ruotsissa.
Ruotsin taloushallintovirasto (Ekonomistyrningsverket) arvioi vuonna 2023, että maassa maksettiin sosiaaliturvaa väärin perustein 13–16,3 miljardia kruunua, mikä vastaa noin kahta prosenttia kaikista sosiaaliturvamaksuista. Suurimpia eriä olivat virheellisesti maksetut tuet henkilökohtaisille avustajille sekä virheelliset asumistuen, sairauspäivärahan, palkkatuen ja vanhempainrahan maksut. Viranomaiset arvioivat, että virheellisistä maksuista 56 prosenttia perustui tahallisesti väärin annettuihin tietoihin. Jos laskelman lähtökohdaksi otetaan kokonaissumman keskiarvo, 14,6 miljardia kruunua, erilaisia tukia olisi maksettu väärin perustein vajaa 8,2 miljardia kruunua, mikä vastaa reilua 700 miljoonaa euroa.
Rikollisjärjestöjen osuutta tästä summasta ei kuitenkaan tiedetä, vaikka Ruotsin julkisessa keskustelussa on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota jengirikollisten elämäntapaan ja heille maksettuihin sosiaaliturvaetuuksiin. Lisäksi sosiaaliturvaa väärinkäyttävien joukossa on monenlaisia ihmisiä, toteaa taloushallintoviraston yksikönpäällikkö Eva Lindblom Faktabaarille.
”Esimerkiksi vanhemmat käyttävät systemaattisesti liikaa oikeuttaan jäädä kotiin sairaana”, Lindblom sanoo. Sekin määritellään rikolliseksi, jos kyse on tahallisesta sosiaaliturvan väärinkäytöstä. Vastaavasti myös jengirikollisilla on oikeus sosiaaliturvaan, kuten vanhempainrahoihin, Lindblom muistuttaa.
Järjestäytyneen rikollisuuden suurin tulonlähde on pimeän työvoiman käyttö, arvioi puolestaan Ruotsin talousrikosten torjuntaan erikoistuneen viraston (Ekobrottsmyndigheten) asiantuntija Sara Persson. Pimeä työvoima linkittyy talousrikoksiin ja verojen välttelyyn, joissa liikkuu mittaluokkaa suurempia rahoja kuin sosiaalietuuksissa. Verottaja arvioi vuonna 2020, että Ruotsissa maksettiin pimeästi yli 90 miljardia kruunua palkkoja. Käytäntö oli vähentynyt ravintola-alalla mutta kasvussa esimerkiksi rakennusalalla ja henkilöstönvuokrauksessa. Toiminta on tyypillistä järjestäytyneelle rikollisuudelle, jonka kooksi Ruotsin poliisi arvioi kaikkiaan 100–150 miljardia kruunua vuosittain.
Toinen keskeinen tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle ovat erilaiset petokset, joiden määrä ja tuotot ovat kasvaneet Ruotsin poliisin mukaan voimakkaasti. Vuonna 2023 rikolliset keräsivät petoksilla 7,5 miljardin kruunun tuotot. Sijoituspetokset ovat petostyypeistä suurin; ne kasvoivat edellisvuodesta noin 47 prosenttia 2,3 miljardiin kruunuun. Tyypillisiä sijoituspetoksia ovat sosiaalisessa mediassa kiertävät sijoitushuijaukset, jossa uhri houkutellaan suurten voittojen toivossa laittamaan rahansa esimerkiksi kryptovaluuttoihin. Muita merkittäviä petostyyppejä ovat romanssihuijaukset, luottokorttipetokset ja yrityksiin kohdistuvat petokset, joissa viestin lähettäjä esiintyy vaikkapa yrityksen toimitusjohtajana.
Europolin ja Ruotsin työnantajajärjestöjen arvioiden mukaan petosten kokonaistuotto voi olla vielä 2–2,9 kertaa poliisin arviota suurempi, jopa 21,4 miljardia kruunua, kun huomioidaan myös ulkomailta Ruotsiin kohdistuneet rikokset.
Petoksia myös hyvinvointisektorilla
”Järjestäytyneen rikollisuuden piirissä olevat ihmiset voivat tehdä petoksia myös hyvinvointisektorilla. He voivat työskennellä sosiaalialan yrityksissä ja hyödyntää järjestelmää sisältä käsin”, Sara Persson toteaa. Sairaaloilla tai ikääntyneitä ja liikuntarajoitteisia avustavilla yrityksillä on mahdollisuudet paljon suurempiin sosiaaliturvan väärinkäytöksiin kuin yksityisillä edunsaajilla, hän muistuttaa.
Näyttävä esimerkki tästä saatiin viime vuonna, kun Länsi-Göötanmaan hyvinvointialue peri takaisin 85 miljoonaa kruunua Göteborgissa sijaitsevalle Din Klinik -lääkäriasemalle väärin perustein maksettuja korvauksia. Multimodaaliseen kivunhoitoon erikoistunut yritys oli tehtaillut yli 160 korvaushakemusta potilaista, jotka eivät olleet oikeutettuja hoitoon. Terveysalan yrityksiä on jäänyt kiinni vastaavista huijauksista myös lasten rokotuksissa ja koronatestauksessa.
Sara Perssonin mukaan tällaiset petokset ovat hyvin ongelmallisia, koska vaikutukset kohdistuvat valtiontalouden ohella heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. ”Pimeän työvoiman käytössä ja verojen välttelyssä liikkuu kuitenkin vielä enemmän rahaa”, hän sanoo.
Samanlaiseen johtopäätökseen tulee Ruotsin oikeusministeriön alaisen rikostorjuntaviraston Brån tutkija Johanna Skinnari. Hän huomauttaa, että hyvinvointisektoriin kohdistuvissa huijauksissa tarvitaan todellisia asiakkaita, kuten vanhuksia, sekä olemassa oleva organisaatio työntekijöineen. Lisäksi on täytettävä lupavaatimukset, ainakin paperilla.
”Mutta jos teet luotto- tai tietojenkalastelupetoksia, jotka nyt näyttävät lisääntyvän paljon, tarvitset vain puhelimen ja kannettavan tietokoneen. Se on paljon helpompaa”, Skinnari toteaa.
Kuvat: Midjourney & Pexels.com
Jaa eteenpäin
