JUTTUA KORJATTU 5.3.2015: Faktabaarin tekemä tarkistus työn verotuksen eroista Suomen ja Ruotsin välillä on hieman puuttellinen ja osin virheellinen. Häkämiehen väite siitä, että työn verotus on Suomessa Ruotsia kireämpää pitää paikkansa sekä OECD:n että Veronmaksajien vertailun perusteella. Sen sijaan väite siitä, että 40 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevien työn verotus olisi Suomessa 7 prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää, ei pidä paikkaansa yleisesti käytetyillä työn verotuksen määritelmillä. Veronmaksajain selvityksen mukaan tämä ero on (verokiilan avulla mitattuna) n. 1,6 prosenttiyksikköä. Lisätietoa [Olli Kärkkäisen asiantuntijakirjoituksesta](https://secondbestworld.wordpress.com/2015/03/04/tyon-verotus-ja-verokiila/).
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies väitti Verkkouutisissa 28.1., että työn verotus on Suomessa kireämpää kuin Ruotsissa.
“Työn verotus tulee painaa lähemmäksi Ruotsin tasoa. Ruotsia pidetään korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa työn verotus on Suomessa huomattavasti kireämpää monissa tuloluokissa. Esimerkiksi 40 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmässä ero Suomeen on jopa 7 prosenttiyksikköä”, Häkämies sanoo.
Väite pitää paikkansa.
Häkämiehen väite pohjautuu Veronmaksajain Keskusliiton marraskuussa 2014 julkaisemalle kansainväliselle palkkaverovertailulle.
Kyseisessä palkkaverovertailussa on käytetty esimerkkivuosipalkkana 41 200 euroa. Tällä tulotasolla veroprosentti oli 31,1 eli 6,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsissa vastaavilla tuloilla.
Esimerkkinä käytetty vuosipalkka on Veronmaksajain Keskusliiton arvio suomalaisen keskipalkasta vuonna 2014. Vuoden 2014 tarkkoja palkkatietoja ei ole vielä maaliskuussa tilastoitu. Luku on hyvin lähellä vuoden 2013 suomalaisen keskipalkkaa, joka on 39 408 euroa vuodessa (Tilastokeskus). Tällä tulotasolla veroprosentti vuonna 2013 oli 30,3 prosenttia (Veronmaksajain Keskusliitto).
Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa on käytetty perheetöntä palkansaajaa, koska verotuksen vertailu on näin helpointa. Laskelmissa on otettu huomioon vain sellaiset verovähennykset, jotka verohallinto myöntää kaikille palkansaajille.
Kummassakin maassa on mahdollista hakea verovähennyksiä, kuten esimerkiksi kotitalousvähennystä tai asuntolainojen korkovähennystä. Verovähennysten luotettavaa kansainvälistä vertailua ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä. Nämä vähennykset ovat karkeasti samankaltaisia kummassakin maassa eikä niiden mukaan ottaminen muuta kokonaiskuvaa.
Ero verotuksessa säilyy, vaikka vertailtaisiin perheellisiä palkansaajia. Sekä Suomessa että Ruotsissa puolisoita verotetaan erikseen eikä suoraan perhetilanteeseen sidottuja verovähennyksiä ole.
Lisätietoja:
Lähteet:
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Puhelimitse on saatu varmistus vuoden 2013 verotiedoista ja keskiansioista Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkolalta.
Jaa eteenpäin
